50-60- vuotiaat työelämässä; pystyvätkö teidän mielestä nykyajan työtahtiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole liukuhihna- tyyppisestä työstä. Vaan korkeakoulutettuja olemme. Työ ei ole kuitenkaan sellaista, että ajatustyölle tarvitsi varata erillistä aikaa. Vaan esimerkiksi kuten lääkäri kirjoittaa asiakkaasta tietokoneelle. Nuorempi tekee sen nopeasti ja samat asiat sisältäen kuin vanhempi lääkäri, jonka tekemiseen pitää varata puolet pidempi aika. Minulle ei myöskään ole sattunut ns. huolimattomuusvirheitä tai muita, että en olisi työtä hyvin hoitanut nopeuden vuoksi. Minusta se vaan vaikuttaa työkulttuurin muutokselta, että vanhempi polvi on tottunut siihen, että yhden asian hoitamiseen voi tuhrata vaikka miten aikaa. Ap

Huomaa, että olet ollut työelämässä todella vähän. Sinulle se epikriisin kirjoittaminen on parin "faktan" kirjaamista tyyliin "obeesi 28v mies,jolla ongelmia vasemman polvensa kanssa", mutta vanhempi lääkäri ymmärtää, että tuo ei vielä riitä. Potilas on kertonut jotain sellaista, minkä sinä kiireessä ja tehokkuudessasi unohdit kokonaan keskittyessäsi siihen, miten nopeasti jatkat eteenpäin. Vanhempi lääkäri ei hoida vain yhtä asiaa kerrallaan tai kirjaa vain yhtä asiaan.

Asiantuntijatyössä nopeus on harvoin se tärkein juttu, vaikka nuoret haluavat potilastyön liukuhihnana nähdä. Jostain oudosta syystä nuorten terveyskeskuslääkärien potilaiden kuolleisuus on korkeampi kuin vanhojen lääkäreiden potilaiden.

Nuorilla lääkäreillä on myös uskomattoman suuret luulot omista taidoistaan ja ylikorostunut itsevarmuus. Varmaan vähän pelkoakin persuuksissa ja näyttämisen halua " kyllä osaan ja ehdin". Kokeneempi tietää että viisaskin voi mennä vipuun ja yksinkertainen ongelma voikin olla jotain ihan muuta.

Itse olen 48-vuotias ja omasta mielestäni melko dementti. En ole vain hidas, vaan myös huolimaton, ja iän myötä tämä on käynyt entistä pahemmaksi. Pystyn keskittymään päivässä ehkä parin tunnin ajan, muu on pelkkää teeskentelyä. Työn jälki vaihtelee ihan biorytmien mukaan. En tajua, miten voisin oikeasti tehdä nykyistä hommaani eläkeikään asti. Ei se tosin aina nuoremmiltakaan suju kuin Strömsössä.

Mun työssä kokemus on valttia, nuorten mielenterveystyötä siis! Lisäksi olen olen pysynyt tässä työssä nyt melkein 20 vuotta sekin auttaa asiaa. Nuoret kokeilee vuoden tai kaksi, sitten vaihdetaan työpaikkaa. Ei kerry sitä kokemusta. Tämän homman perusteet voi oppia koulutuksen kautta, mutta se ihmisten kanssa työskentely vaatii sitä kokemusta eri asiakkaista. Jatkuva, suunniteltu ja alakohtainen koulutus on myös suuri etu. Homma on myös vastuullista, sellaista varmuutta/rohkeutta oikeasta tavasta eri tilanteissa ei synny kun sen plaa-plaa kokemuksen kautta valitettavasti.

Olen 52v ja yritin opettaa 38v sitä, miten taulukkolaskentaohjelmaa käytetään työssä.

Onneksi mulla on iän mukanaan tuomaa kärsivällisyyttä, koska tämä tapaus ei erota riviä ja saraketta toisistaan.

Tosin ei ole välttämättä ikäkysymys vaan huono rekry.

Olen itse 27v ja ollut monessa fyysisessä, suorittavassa työssä. Olen ollut myös esimiehenä ja nyt ihan perus asiakaspalvelu -ja toimistotyössä missä tehokkuutta seurataan.

Väittäisin, että tämä on ihan ihmisen luonteesta kiinni. Jotkut 50+ valittavat kaikesta uudesta ja lähestulkoon kieltäytyvät opettelemasta uutta. Korkeakoulutettujen kanssa en ole vielä työskennellyt, mutta toivottavasti opintojeni loputtua pääsen näkemään senkin. Olen myös tavannut monia aivan loistavia kollegoja, joilla kokemus on tuonut varmuutta ja asiat hoituvat silmän räpäyksessä ja kerralla oikein.

Nuoremmissa on myös niitä ahkeria ja nopeita, tarkkoja ja tunnollisia tai täysin työtä vältteleviä, vessassa aikaa viettäviä. Olen kuitenkin huomannut sen, että tarkkuus puuttuu monelta nuorelta ja huolimattomuusvirheitä tulee enemmän. Itse olen varmaankin se välimaasto, että haluan tehdä kerralla oikein, enkä siten ole se nopein ja ”tehokkain”. Virheitä harvemmin on sattunut noin 10 vuoden aikana (tai ainakin, että tietooni olisi tullut).

Mielestäni itse en ole elänyt lainkaan sellaista työelmäaikaa, jossa olisi voinut olla hidas. Olen nyt vähän alle 60. Koen, että työelämätahti on vuosikymmeniä ollut aika moisen nopeaa.  Tuntuu myös, etten ole elänyt lankaan sellaista aikaa, ettei olisi olisi ollut it jollakin tapaa mukana.  

Ehkä olen myös luonteeltani enemmän nopea kuin hidas eli olen edelleenkin aika nopea, enkä jaksa katsoa mitään nyhjäämistä.

En tiedä olenko hidas, mutta rauhallinen. Asiakaslähtöinen. En kykene liukuhihna tyyliin.

Olet varmasti hoitoalalla

Nuoret tekevät annetut hommat  nopeasti ja luulevat että ovat siksi parempia. Enemmän kokemusta omaavat  katsovat asioita laajemmin, miettivät  jo seuraavaa siirtoa ja ennekoivat mahdollisesti eteen tulevia asioita. Usein korjaavat myös nopeastiteke ien jälkiä. Työskentelytapa on erilainen.

itse kirjaaminen on varmasti muorella nopeampaa, mutta mitä sitten? 

Miksi tämä sinua vaivaa??

Olen 64 ja tuplasti nopeampi kuin puolet nuoremmat kollegani.

Luonne siinä ratkaisee.

t. Aineenopettaja

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi 50-vuotiaan edes pitäisi olla samalla tasolla kuin 25-vuotiaan? Antaa nuorten paahtaa ja kokeneemmat kollegat voivat mielestäni jo vähän hellittää; tehdä lyhyempää työaikaa ja kevyempiä työtehtäviä. Näin, jos halutaan pitää ihmiset työelämässä eläkeikään saakka. Ei nykyistä hullua kaiken ihmisestä riistävää oravanpyörää kukaan kestä seitsemänkymppiseksi täysipäisenä.

Noo... Itse olen 60v enkä edes aio hellittää, miksi sen tekisin, kun kunto on hyvinkin kohdallaan aktiivisesta treenaamisesta johtuen, em käytä alkoholia yms., en tupakoi, perhe-elämä ei enää vaadi juurikaan lasten ollessa aikuisia kne.

Opiskelen omalla ajalla koko ajan lisää mm. avomessa yliopistossa entisten tutkintpojen päälle, kokemusta on valtavasti hyvinkin vaativista johto- ja kehitystehtävistä ja käytännössä pesen tehoissa kevyesti koko muun työporukan. Ennen kaikkea, tarvitsen RAHAA, joten tehottomammat jättäytyköön pois, eiks jeh?

Pystyy, ikävä kyllä ne on ne pari nuorempaa meidän tiimissä jotka on sairastuneet työtahdista ja ovat päästään lomalla. Ja nyt pitää niidenkin hommat hoitaa.

Haista sinä ylimielinen....

Kokeneena ammattilaisena en menisi noin pitkälle arvoinnissasi!

Täysin luonne- ja kyky- eikä ikäkysymys, mutta epäilen, että vuosikymmeniä sitten on rekrytoinneissa, koulutehtävissä ym. painotettu eri asioita kuin nykyään. Silloin oli tärkeintä olla huolellinen ja tarkistaa kaikki moneen kertaan. Nyt on tärkeintä olla nopea. Mikään ei estä olemasta molempia (olen itsekin), mutta se on harvinaisempaa.

N44

En tiedä 50-60-vuotiaista, kun itse olen 65v. Olen korkeakouluttautunut ja asiantuntijatyössä, jossa minun en enää tarvitse tehdä mitään turhaa vaan oikoa mutkat ja olla siksi nopeampi.