50-60- vuotiaat työelämässä; pystyvätkö teidän mielestä nykyajan työtahtiin?

Olen ollut samassa työssä yli 30 vuotta ja minulle on tullut käsitys, että nykyään työntekijät vaativat oikeuksiaan, eivätkä suostu tekemään kovasti töitä. Joskun tehtiin 11 tuntia päivässä keskimäärin ilman kunnon taukoja ja yölläkin tuli hälytyksiä työnjohtoon.

Mukavampaa tämä nykyään on, mutta toimimattomat ja keskentekoiset tietojärjestelmät kyllä syövät motivaation, mutta en silti haikaile entiseen.

On niin fiksuja että tajuavat, että ei työ tekemällä lopu.

Suorittavassa työssä esim. varastolla 60v tyypit usein kun tulevat töihin heillä menee jo 45 minsaa että pääsevät pukuhuoneesta eteenpäin ja sama on kun töistä lähtevät.

Ei tietysti pysy mutta pääasia että tekee liikunnan vuoksi jotain ja auttelee minkä jaksaa .

Riippuu henkilöstä. Jokunen vuosi sitten neuvoin vähintään kerran viikossa yhdellä tädille, miten sähköpostiin saa lisättyä liitteen. Ko. täti oli asiakasvastuullinen ja sähköpostien, raporttien yms. lähettäminen asiakkaille keskeinen osa tehtävää.

Onneksi jäi eläkkeelle kun muut joutuivat hoitamaan hänenkin työnsä. Sinänsä ihan herttainen täti ja ystävällinen, mutta kun 50. kerran opastat samassa asiassa niin mieleen tulee että olisi tässä omiakin töitä, en ole henkilökohtainen assistenttisi.

Mä teen hitaammin, kuin nuorempi työkaveri, mutta teen kerralla valmiiksi, eikä ole virheitä.

Työkaveri on nopeasti valmis, mutta joutuu korjaileen ja täydentämään moneen kertaan.

Mä olen siis oikeesti se nopeampi.

Vierailija kirjoitti:

Esimiehenä kommentoin. Nämä nuoret tulee henkselit paukutellen töihin ja luulevat osaavansa kaiken. Neuvoa ei saa. Sitten ne vanhemmat työntekijät joutuvat korjaamaan ja paikkaamaan näitten työt.

Olen 36- vuotias. En ole vasta valmistunut. Vasta valmistuneella on usein tuollainen asenne, että luulee tietävänsä kaikesta kaiken.

Tämän takia työnantajat haluavat maahan ulkomaalaista työvoimaa, kun kaikille ei riitä niitä nuori ja nopeita.

Itse olen viiskymppinen akateeminen työtön, jolla jo kremppaa.

Mutta jos on sairaalloinen ja työssä, niin sieltä eläkkeelle pääseminen on äärimmäisen vaikeaa. Mun kaveri joutuu osa-aikaeläkkeellä puurtamaan, vaikka on hyvin hankala vaiva eikä millään meinaa pysyä. Ei vaan pääse eläkkeelle. On kelassa töissä.

Jotta kehittyy asiantuntijaksi jossain asiassa, vaatii se 10 000 tuntia harjoittelua. +50-vuotiaat ovat asiantuntijoita, kolmekymppinen ei.

Olen hitaampi, mutta myös tiedän mitä teen, en juoksentele edes takaisin hakien työvälineitä, tiedän mitä tarvitsen, kerään ne ja hoidan homman.

Ja tuo, että alkaisin suunnitella mitä seuraavaksi edellisen homman loputtua, ei kyllä millään muotoa pidä paikkaansa.

Uuden oppimisessa olen tullut varovaisemmaksi, harjoittelukappaleet kun on ihmisiä, luen teorian ja kyselen varmistusta ennenkuin "isken kynteni" ihmiseen, ennen sitä syöksyi paikalle minä, minä, minä haluan opetella, hupsista selvittiinhän siitä.

Me viisikymppiset jo ymmärrämme, että tarina kilpikonnan ja jäniksen kilpajuoksusta on totta. Hitaasti kiiruhtamalla pääsee varmemmin maaliin. Ja ilman burnoutteja eläkkeelle. Nythän jo hölmöimmät kolmikymppiset ovat ehtineet ajamaan itsensä piippuun, tajuamatta, että elämä on kestävyys- ei nopeuskilpailu.

Lisäksi tiedämme kokemuksesta, että ylärajaa pingotukselle ei ole, työnantajat kyllä antavat hölmöjen ajaa seinää päin ilman eri korvausta. Ottavat sitten uuden työnsankarin uupumaan.

Ilman kohellustakin tulee hommat tehtyä, eikä työt tekemällä lopu.

Vierailija kirjoitti:

Mä teen hitaammin, kuin nuorempi työkaveri, mutta teen kerralla valmiiksi, eikä ole virheitä.

Työkaveri on nopeasti valmis, mutta joutuu korjaileen ja täydentämään moneen kertaan.

Mä olen siis oikeesti se nopeampi.

Ei minullekaan tule virheitä tai virhe arviointeja, vaikka teen saman työn nopeammin. Laatu siis sama, mutta hitaampi tahti. Ap

Vierailija kirjoitti:

Esimiehenä kommentoin. Nämä nuoret tulee henkselit paukutellen töihin ja luulevat osaavansa kaiken. Neuvoa ei saa. Sitten ne vanhemmat työntekijät joutuvat korjaamaan ja paikkaamaan näitten työt.

Tämä pätee asiantuntijatyössä, mutta ne nuoret on alle 30 ja jälkiä korjaavat yleensä 30-50. Samat 30-50-vuotiaat paikkaa myös noiden seniorityöntekijöiden mokia ja tekee asioita, että senioreista huolimatta pysyttäisiin aikataulussa.

Ei siis mene niin että 50-65-vuotiaat paikkaisi nuorempiensa mokia.

Niitä hosuvia hutiloita on katsottu tarpeeksi. Niiden jäljiltä saa aina olla paikkaamassa ja korjaamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä teen hitaammin, kuin nuorempi työkaveri, mutta teen kerralla valmiiksi, eikä ole virheitä.

Työkaveri on nopeasti valmis, mutta joutuu korjaileen ja täydentämään moneen kertaan.

Mä olen siis oikeesti se nopeampi.

Ei minullekaan tule virheitä tai virhe arviointeja, vaikka teen saman työn nopeammin. Laatu siis sama, mutta hitaampi tahti. Ap

Ihminen on parhaimmillaan hyvin lyhyen ajan, noin 10v 35-45v, nauti siis.

Minä taas tiedän muutaman , jotka Ovat vielä 70- vuotiaanakin Töissä !

Ovat vielä raskaassa työssä sahalla!

Talotehtaalla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä teen hitaammin, kuin nuorempi työkaveri, mutta teen kerralla valmiiksi, eikä ole virheitä.

Työkaveri on nopeasti valmis, mutta joutuu korjaileen ja täydentämään moneen kertaan.

Mä olen siis oikeesti se nopeampi.

Ei minullekaan tule virheitä tai virhe arviointeja, vaikka teen saman työn nopeammin. Laatu siis sama, mutta hitaampi tahti. Ap

Mikä sun ongelma on?

Tee miten nopeasti haluat mutta muista että sinäkin kuolet ja ole täysin korvattavissa.

Teen täyttä työviikkoa ja opiskelen yliopistossa samalla tutkinto-opiskelijana maisterivaiheessa. Eipä ole työkaverit tai esimies valittanut ja sellainen maine on työntekijänä, että uusia työpestejä tullut tasaiseen tahtiin.

T: 50- vuotias

Kyllä kuuskymppisetkin voivat olla melkoisia koneita.

Kerron esimerkin yhdestä työpaikasta:

Aloitin työssä, jossa oli monenikäisiä kollegoita. Muutamia 50- 65- vuotiaita. Minulla oli asiakastapaamisia asiakkaiden kotona. Suunnittelin tapaamiset siten, että sovin käyväni samalla suunnalla asuvat asiakkaat samana päivänä. Olin 4 päivää asiakkaiden tapaamisella ja yhtenä päivänä pidin toimistopäivän, jolloin kirjasin kaikki tapaamiset. Tapaamisella kirjasin kaikki ylös mitä oli sovittu. Vanhemmat kolleegani taas suhasivat sinne tänne ja heti yhden tapaamisen jälkeen menivät toimistolle kirjaamaan. Heillä jäi töitä rästiin isot kasat, minulla ei. Olivat tottuneet aina tekemään omalla tyylillään, eivätkä halunneet sitä muuttaa. Olinko siis vain nopea ja tein huonoa työtä? Ap