50-60- vuotiaat työelämässä; pystyvätkö teidän mielestä nykyajan työtahtiin?

Pakko jättäytyä 55 vuotiaana viimeisään eläkkeelle. Liian moni ei ole nauttinut eläkepäivistä ollenkaan ja 500 e kk maksettu elämaksu häviää ailuksien perseeseen pahimmillaan.

Vierailija kirjoitti:

Kerron esimerkin yhdestä työpaikasta:

Aloitin työssä, jossa oli monenikäisiä kollegoita. Muutamia 50- 65- vuotiaita. Minulla oli asiakastapaamisia asiakkaiden kotona. Suunnittelin tapaamiset siten, että sovin käyväni samalla suunnalla asuvat asiakkaat samana päivänä. Olin 4 päivää asiakkaiden tapaamisella ja yhtenä päivänä pidin toimistopäivän, jolloin kirjasin kaikki tapaamiset. Tapaamisella kirjasin kaikki ylös mitä oli sovittu. Vanhemmat kolleegani taas suhasivat sinne tänne ja heti yhden tapaamisen jälkeen menivät toimistolle kirjaamaan. Heillä jäi töitä rästiin isot kasat, minulla ei. Olivat tottuneet aina tekemään omalla tyylillään, eivätkä halunneet sitä muuttaa. Olinko siis vain nopea ja tein huonoa työtä? Ap

Kerroit, ettet tee virheitä. Siispä seuraavalla kerralla jätä kollega-sanasta ylimääräinen e pois. Pilkkuvirheisiin en viitsi edes puuttua.

Ap kirjoittaa oudon huonoa suomea ollakseen korkeasti koulutettu.

Nopeus ja ikä korreloi juoksukisassa, mutta ei kyllä työelämässä. Pelkkä klisee kyseessä. Meillä vanhempi tekee kaiken nopeasti, eikä jää yksityiskohtiin kiinni. Nuorempi kollega hieroo jokaista powerpointtia yötä myöten ja valittaa kun projekteja on kuulemma liikaa. Ihmistyyppikysymys, ei ikäkysymys.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu henkilöstä. Jokunen vuosi sitten neuvoin vähintään kerran viikossa yhdellä tädille, miten sähköpostiin saa lisättyä liitteen. Ko. täti oli asiakasvastuullinen ja sähköpostien, raporttien yms. lähettäminen asiakkaille keskeinen osa tehtävää.

Onneksi jäi eläkkeelle kun muut joutuivat hoitamaan hänenkin työnsä. Sinänsä ihan herttainen täti ja ystävällinen, mutta kun 50. kerran opastat samassa asiassa niin mieleen tulee että olisi tässä omiakin töitä, en ole henkilökohtainen assistenttisi.

Et taida olla kovin kummoinen neuvoja.

Onpa harvinaisen omahyväinen aloittaja. 567

Vierailija kirjoitti:

Onpa harvinaisen omahyväinen aloittaja. 567

Omahyväinen? Keskustelun tarkoitus oli kysyä muilta, että ovatko he huomanneet saman ilmiön vai ei.

Aika uskomaton kysymys nykyaikana. Ajattelin, että aloittaja olisi joku parikymppinen.

Mitä voitat sillä, että teet esimerkiksi kirjaukset nopeammin kuin kollega? Saat varmaan saman palkan, vaikka käyttäisit hieman enemmän aikaa. Jos olet nopea, ehditkö varmasti tarkistaa ettei niitä huolimattomuusvirheitä ole? Pidemmän päälle on kyse omasta jaksamisestasi.

Tämähän riippuu ihan tyypistä. Olen itse asiantuntijatöissä ja meillä on kolmenlaisia 50+ työntekijöitä

1) niitä jotka ovat menossa ihan hyvin mukana 2) lillukanvarsiin takertujia joilla myös tauot venyvät (tämä on varmaan ihmistyypistä eikä iästä kiinni) tuntuu kuitenkin, että 50v nämä piirteet pahenee

ja 3) henkisesti jo eläkkeelle siirtyneet. Nämä ovat usein yli 60v eivätkä jaksa enää oikein opetella uutta tms. Työvuosia on jäljellä pari ja töissä käydään lähinnä siksi että on vielä pari vuotta pakko.

Itse olen tuplamaisteri, miten "korkeasti koulutettu" ap on?

En ole tuota hidastumista huomannut kollegojen osalta, hekin ovat korkeasti koulutettuja.

Sanoisin näille nuorille leijonille ja -jattarille, että kai te ymmärrätte olevanne 15-20 vuoden päästä täysin epäkuranttia tavaraa.

Maltatteko silloin luovuttaa paikkanne nuoremmille?

Ja kiittää vielä päälle.

Vierailija kirjoitti:

Kerron esimerkin yhdestä työpaikasta:

Aloitin työssä, jossa oli monenikäisiä kollegoita. Muutamia 50- 65- vuotiaita. Minulla oli asiakastapaamisia asiakkaiden kotona. Suunnittelin tapaamiset siten, että sovin käyväni samalla suunnalla asuvat asiakkaat samana päivänä. Olin 4 päivää asiakkaiden tapaamisella ja yhtenä päivänä pidin toimistopäivän, jolloin kirjasin kaikki tapaamiset. Tapaamisella kirjasin kaikki ylös mitä oli sovittu. Vanhemmat kolleegani taas suhasivat sinne tänne ja heti yhden tapaamisen jälkeen menivät toimistolle kirjaamaan. Heillä jäi töitä rästiin isot kasat, minulla ei. Olivat tottuneet aina tekemään omalla tyylillään, eivätkä halunneet sitä muuttaa. Olinko siis vain nopea ja tein huonoa työtä? Ap

Kuulostaa sinänsä järkevältä sopia tapaamiset samalle suunnalle, mutta 4 päivää tapaamisia ja 1 kirjauspäivä? Herää monta kysymystä.

Onko tuo pomon kanssa sovittu käypä käytäntö? Mikäli päivän aikana tapaat edes 4 asiakasta ja vasta perjantaina kirjaat asiat, miten voit muistaa maanantain tapaamisten yksityiskohdat? Entä jos asiakkaalla on kiireellisesti eteenpäin vietävä asioita? Odottivatko ne viikon?

Tai mitä jos olisitkin sairastunut perjantaiksi?

Millä periaatteella kollegat valitsivat tapaamiset? Onko niissä jokin kiireellisyysluokka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimiehenä kommentoin. Nämä nuoret tulee henkselit paukutellen töihin ja luulevat osaavansa kaiken. Neuvoa ei saa. Sitten ne vanhemmat työntekijät joutuvat korjaamaan ja paikkaamaan näitten työt.

Olen 36- vuotias. En ole vasta valmistunut. Vasta valmistuneella on usein tuollainen asenne, että luulee tietävänsä kaikesta kaiken.

Valitettavasti myös sinun ikäisillä.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi 50-vuotiaan edes pitäisi olla samalla tasolla kuin 25-vuotiaan? Antaa nuorten paahtaa ja kokeneemmat kollegat voivat mielestäni jo vähän hellittää; tehdä lyhyempää työaikaa ja kevyempiä työtehtäviä. Näin, jos halutaan pitää ihmiset työelämässä eläkeikään saakka. Ei nykyistä hullua kaiken ihmisestä riistävää oravanpyörää kukaan kestä seitsemänkymppiseksi täysipäisenä.

Aika monessa työssä ihminen rupeaa olemaan parhaimmillaan 50 v, lapset ei enää herättele/sairastele. Usein on hyvä itsetunto. Voi keskittyä töihin. Ammatillisesti on jonpaljon kokemusta ja rookie-virheet tehty.

Ei ole ikä kysymyksiä. Taitaa olla ihmisen omasta käytöksestä kiinni. Osa on nopeita ja osa vain ei ole. Mietipä ihan itse nyt.

HÖPÖ, HÖPÖ... Sinä kirjaat jotain tajuamatta loppujen lopuksi mitä edes olet tehnyt ja nuo vanhemmat miettivät itsekseen että mikä outo juttu se tämäkin on... eikä ehkä edes huvittaisi tuota kirjausta tehdä eli miettivät mitä voisivat yksikseen tehdä eivätkä pysty keksimään yhtään mitään tilanteen hankaluuden takia...

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole liukuhihna- tyyppisestä työstä. Vaan korkeakoulutettuja olemme. Työ ei ole kuitenkaan sellaista, että ajatustyölle tarvitsi varata erillistä aikaa. Vaan esimerkiksi kuten lääkäri kirjoittaa asiakkaasta tietokoneelle. Nuorempi tekee sen nopeasti ja samat asiat sisältäen kuin vanhempi lääkäri, jonka tekemiseen pitää varata puolet pidempi aika. Minulle ei myöskään ole sattunut ns. huolimattomuusvirheitä tai muita, että en olisi työtä hyvin hoitanut nopeuden vuoksi. Minusta se vaan vaikuttaa työkulttuurin muutokselta, että vanhempi polvi on tottunut siihen, että yhden asian hoitamiseen voi tuhrata vaikka miten aikaa. Ap

Huomaa, että olet ollut työelämässä todella vähän. Sinulle se epikriisin kirjoittaminen on parin "faktan" kirjaamista tyyliin "obeesi 28v mies,jolla ongelmia vasemman polvensa kanssa", mutta vanhempi lääkäri ymmärtää, että tuo ei vielä riitä. Potilas on kertonut jotain sellaista, minkä sinä kiireessä ja tehokkuudessasi unohdit kokonaan keskittyessäsi siihen, miten nopeasti jatkat eteenpäin. Vanhempi lääkäri ei hoida vain yhtä asiaa kerrallaan tai kirjaa vain yhtä asiaan.

Asiantuntijatyössä nopeus on harvoin se tärkein juttu, vaikka nuoret haluavat potilastyön liukuhihnana nähdä. Jostain oudosta syystä nuorten terveyskeskuslääkärien potilaiden kuolleisuus on korkeampi kuin vanhojen lääkäreiden potilaiden.

Vierailija kirjoitti:

APn kaltaisten ihmisten takia yli 45- vuotiaita syrjitään työelämässä.

Ap on näitä henkselinpaukuttelijoita. Sori vaan, kokemus ja elämänkatsomusoppi ovat puutteelliset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerron esimerkin yhdestä työpaikasta:

Aloitin työssä, jossa oli monenikäisiä kollegoita. Muutamia 50- 65- vuotiaita. Minulla oli asiakastapaamisia asiakkaiden kotona. Suunnittelin tapaamiset siten, että sovin käyväni samalla suunnalla asuvat asiakkaat samana päivänä. Olin 4 päivää asiakkaiden tapaamisella ja yhtenä päivänä pidin toimistopäivän, jolloin kirjasin kaikki tapaamiset. Tapaamisella kirjasin kaikki ylös mitä oli sovittu. Vanhemmat kolleegani taas suhasivat sinne tänne ja heti yhden tapaamisen jälkeen menivät toimistolle kirjaamaan. Heillä jäi töitä rästiin isot kasat, minulla ei. Olivat tottuneet aina tekemään omalla tyylillään, eivätkä halunneet sitä muuttaa. Olinko siis vain nopea ja tein huonoa työtä? Ap

Kuulostaa sinänsä järkevältä sopia tapaamiset samalle suunnalle, mutta 4 päivää tapaamisia ja 1 kirjauspäivä? Herää monta kysymystä.

Onko tuo pomon kanssa sovittu käypä käytäntö? Mikäli päivän aikana tapaat edes 4 asiakasta ja vasta perjantaina kirjaat asiat, miten voit muistaa maanantain tapaamisten yksityiskohdat? Entä jos asiakkaalla on kiireellisesti eteenpäin vietävä asioita? Odottivatko ne viikon?

Tai mitä jos olisitkin sairastunut perjantaiksi?

Millä periaatteella kollegat valitsivat tapaamiset? Onko niissä jokin kiireellisyysluokka?

Mun äidille osui tällainen kotisairaalan hoitaja (ei siis kodinhoitaja), joka keksi, miten olla tehokas. Lääke piti annostella joka aamu klo 8-9 ja klo 20-21 välisenä aikana. Hoitaja teki aamuvuoron niin, että pyrki antamaan molemmat annokset aamulla, koska "olen nyt täällä, niin ei illalla tarvitse tulla".

Vierailija kirjoitti:

Nykyaikana on loputon naurettava hoppu kaikissa töissä. Esimerkiksi nykyään jossain IT-hommissa on työhaastatteluvaiheen testitehtävässä aikaraja. Tämä karsii pois kaikki yli 40v hakijat sillä he ovat tottuneet tekemään työn hyvin ja huolellisesti eivätkä mahdollisimman nopeasti.[/quote

Surullisintahan tässä on se että työtä ei tarvitse nykyään tehdä hyvin, riittää että tekee mahdollisimman nopeasti, laadusta viis. Monella työpaikalla todettu sama tosiasia. Jokainen haluaisi tehdä mahdollisimman hyvin mutta kaikki työt on kellotettu hutiloiden tehtäväksi. Ja sitten yritetään löytää aikaa korjata huonosti tehtyä työtä. Kaikki stressaantuu ja voi huonosti, ilmapiiri kiristyy ja välit huononee.