Lue keskustelun säännöt.
unelmakämpästä lähiöhelvettiin :(
23.08.2014 |
meille miehen kanssa tuli ero, oli selvää että mies jäi ok-taloon jonka rakennutimme pian häiden jälkeen.
haluaisin ostaa oman asunnon, mutta näillä palkoilla se ei taida ihan pian onnistua & niinpä asunkin vuokralla. kolmioita on niukasti tarjolla ja niinpä otinkin ensimmäisen asunnon jota tarjottiin, sitäkin jonotin lähes vuoden . ajattelin, että kyllä tästä sisustamalla saa kivan & eivät naapurit varmaan niin kamalia ole, mutta... pulun pökäleet!
ruma, hissitön, rapistuneen harmaa kerrostalo jossa näkyy 70-luku mm. ruskeissa keittiön kaakeleissa & makuuhuoneiden liukuovissa. yläkerran yh-riitelee teinipoikansa kanssa päivittäin ja alakerran koira ulvoo ikäväänsä aamusta iltaan. olen masentunut pahasti tähän muuton jälkeen, töistä ei tekisi mieli kotiin yhtään ! :( lapsetkaan eivät tykkää, osittain koska joutuvat jakamaan huoneen mutta myös osittain muista syistä. alue on myös levoton: koulussa on oppilaita varoitettu kävelemästä ulkona kännykät käsissä & läheisen kioskin pihassa pyörii etenkin iltaisin niin epämääräisen oloista porukkaa, että jäi yhtenä iltana fazerin siniset saamatta..
MITEN OLEN VOINUT JOUTUA TÄLLÄISEEN TILANTEESEEN?! TÄHÄN SLUMMIIN?
Kommentit (103)
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:37"]
Ymmärrän aloittajaa oikein hyvin. Olen itse helsinkiläinen ja asumme länsipuolella omassa talossa. Olen lapsuudesta asti liikkunut eri puolilla ja toden totta varsinkin idässä ja vaikkapa Kannelmäessä tai jossain Myllypurossa on aivan hirveitä paikkoja, en voisi kuvitella asuvani niissä. Jokainen vanha helsinkiläinen tietää että täällä on aivan kammottavia paikkoja. Eron huomaa heti kun astuu vaikka metroon, ihmiset aivan eri maata kuin länsipuolella, se käytös ja tyyli noin enimmäkseen. No, en ole päätäni metroon työntänyt pariinkymmeneen vuoteen, muutama kokemus riitti! Olisi ollut järkyttävää kasvattaa lapsensa jossain slummissa, ei se voi olla vaikuttamatta. Olen kyllä niin onnekas kun meillä on lapset saaneet kasvaa turvallisessa ympäristössä, ei vuokrataloja ei sosiaalitapauksia ei huumeveikkoja eikä öriseviä känniäisiä tällä alueella ole nähty, eikä pihalta katoa mitään. En itse ikinä pystyisi asumaan hirveissä paikoissa, eihän siellä haluaisi mennä ovesta ulos! Meillä onkin lentävänä lauseena perheessä että ikinä ei voisi niin huonosti mennä että t'äytyisi vuokralle muutta vaikkapa Kontulaan. Toivon että aloittaja saisit jotenkin paremman asuinpaikan, voisiko olla mahdollista saada vaikkapa vakuutusyhtiön asunto, ne ovat yleensä paljon rauhallisempia ja paremmissa paikoissakin osa. Parempaa huomista sinulle!
[/quote]
Et ole pariinkymmeneen vuoteen käynyt metrossa? Kuinka vanha olet? Kyllähän metrossa aluksi huomio voi kiinnittyä laitapuolen kulkijoihin, mutta idässäkin asuu valtaosin täysin normaalia porukkaa eikä meiltä kadonnut edes Itiksessä mitään pihalta. En ole kokenut kauhee eroa siinä, asunko Paloheinässä vai idässä. Asennekysymyksiä.. Vuosaari sitäpaitsi on ihana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:23"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 17:51"]
Säästä rivakasti ja hanki omistusasunto tai sitten etsi koko ajan uutta vuokrakämppää. Ei ole pakko asua kaupungin rupukämpissä - pidä koko ajan haku päällä sisäisiin siirtoihin (kyllä niissä kaupunginkin asunnoissa uusia ja kivoja on), pistä hakemus VVO:lle sekä seuraa yksityisten vuokranantajien ilmoituksia.
[/quote]
Vuokralla asuva ei pysty säästämään, sillä hän maksaa muiden sijoitukset korkoineen. Etkö ole käynyt katsomassa yle:n laskuria, että kuinka monta kertaa kalliimpaa on asua vuokralla?
Esim. meillä tuli tulokseksi (30 vuoden ajalta) tuli 600 000 euroa enemmän, kuin asuntolainan korot + yhtiövastikkeet + remontit... puhumattakaan itse asunnon arvon noususta.
[/quote]
Se ylen laskuri oli kyllä aika hilpeä. Siinä verrattiin muistaakseni niin, että sitä asunnon hintaa ei laskettu lainkaan kuluiksi ja lisäksi asuntoon ei tullut mitään remonttejakaan koko aikana.
Silloin kun asuntojen hinnat nousevat hurjaa vauhtia, niin vuokralla asuminen voi olla kyllä hölmöä, mutta enpä usko, että vuokralla asuminen nyt niin hölmöä on (ainakaan isommissa asunnoissa kuin yksiöissä ja kaksioissa), koska ei ole sitä viimeiseen viiteen vuoteenkaan ja korkojen noustessa (FED jo uumoilee korkojen nostoa ja Eurooppa tulee yleensä pienellä viiveellä perässä) omistusasuntojen kulut vaan nousee ja ties vaikka hinnatkin laskee.
Miten ihmiset on näin tietämättömiä raha-asioista ja omistussuhteista? Niin kauan kun ei ole avioehtoa, menee koko omaisuus jakoon molempien kesken, oli sitten talo rakennettu toisen perintörahoilla tai lapsuuden taskurahoilla tai millä hyvänsä. Vaikka tontti, talo ja laina olisi toisen nimissä, on koko kiinteistä eron aikana yhteiseksi omaisuudeksi laskettavaa ilman avioehtoa. Eli kyllä ap:n omansa talosta pitäisi saada, jos avioehtoa ei ole.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:21"]
Numero 4, sinä vaikutat äärettömän itsekeskeiseltä ja näsäviisaalta besserwisseriltä, jota elämä ei ole koulinut lainkaan. Odotas vaan kun saat "paskasaavista" oman osuutesi...
[/quote]
Ei maailmankaikkeudessa ole mitään voimaa, joka jakaisi kaikille saman verran vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Vakaville sairauksille, läheisten kuolemalle ja muille onnettomuuksille ei tietenkään voi kukaan mitään, mutta muuten elämää kyllä muokkaavat eniten omat valinnat. Havaintojeni mukaan elämä on sitä mukavampaa, mitä fiksumpia valintoja osaa tehdä. Muiden ihmisten ja olosuhteiden syytteleminen ei yleensä auta. -4
Kaikki naiset eivät todellakaan loisi missään miehen lompakon turvin. Lopeta yleistys REALISTI!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:31"]
Niin että kaikilla lapsettomilla on varaa asua kantakaupungissa?
[/quote]
Ei, mutta minulla on varaa. Jos olisin hankkinut lapsia, minulla ei olisi varaa. Elämä on valintoja. -4
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:41"]Miten ihmiset on näin tietämättömiä raha-asioista ja omistussuhteista? Niin kauan kun ei ole avioehtoa, menee koko omaisuus jakoon molempien kesken, oli sitten talo rakennettu toisen perintörahoilla tai lapsuuden taskurahoilla tai millä hyvänsä. Vaikka tontti, talo ja laina olisi toisen nimissä, on koko kiinteistä eron aikana yhteiseksi omaisuudeksi laskettavaa ilman avioehtoa. Eli kyllä ap:n omansa talosta pitäisi saada, jos avioehtoa ei ole.
[/quote]paitsi jos perinnöstä on määrätty, ettei puolisolla ole oikeutta siihen tai sen tuottoihin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:37"]
Ymmärrän aloittajaa oikein hyvin. Olen itse helsinkiläinen ja asumme länsipuolella omassa talossa. Olen lapsuudesta asti liikkunut eri puolilla ja toden totta varsinkin idässä ja vaikkapa Kannelmäessä tai jossain Myllypurossa on aivan hirveitä paikkoja, en voisi kuvitella asuvani niissä. Jokainen vanha helsinkiläinen tietää että täällä on aivan kammottavia paikkoja. Eron huomaa heti kun astuu vaikka metroon, ihmiset aivan eri maata kuin länsipuolella, se käytös ja tyyli noin enimmäkseen. No, en ole päätäni metroon työntänyt pariinkymmeneen vuoteen, muutama kokemus riitti! Olisi ollut järkyttävää kasvattaa lapsensa jossain slummissa, ei se voi olla vaikuttamatta. Olen kyllä niin onnekas kun meillä on lapset saaneet kasvaa turvallisessa ympäristössä, ei vuokrataloja ei sosiaalitapauksia ei huumeveikkoja eikä öriseviä känniäisiä tällä alueella ole nähty, eikä pihalta katoa mitään. En itse ikinä pystyisi asumaan hirveissä paikoissa, eihän siellä haluaisi mennä ovesta ulos! Meillä onkin lentävänä lauseena perheessä että ikinä ei voisi niin huonosti mennä että t'äytyisi vuokralle muutta vaikkapa Kontulaan. Toivon että aloittaja saisit jotenkin paremman asuinpaikan, voisiko olla mahdollista saada vaikkapa vakuutusyhtiön asunto, ne ovat yleensä paljon rauhallisempia ja paremmissa paikoissakin osa. Parempaa huomista sinulle!
[/quote]
Voi jeesus näitä kermaperseitä. Olen asunut kymmenen vuotta parin kilsan säteellä Kontulan ostarista ja todellakin tekee mieli mennä ovesta ulos. Käyn pitkillä kävelylenkeillä melkein päivittäin, joskus myöhäänkin illalla. Kukaan ei koskaan tule häiritsemään. Täällä on ihania puistoja ja hiekkateitä jalankulkijoille ristiin rastiin. Isoja omakotitaloalueita. Onpa aika kamala slummi tosiaan, ihme kun en ole tullut ammutuksi liikkuvasta autosta.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:45"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:31"]
Niin että kaikilla lapsettomilla on varaa asua kantakaupungissa?
[/quote]
Ei, mutta minulla on varaa. Jos olisin hankkinut lapsia, minulla ei olisi varaa. Elämä on valintoja. -4
[/quote]
Niille, jotka ovat hankkineet lapsia, nuo kaksi eivät ole kovinkaan realistisia vaihtoehtoja. Kantakaupungissa asuminen ei sitäpaitsi valtaosalle suomalaisista ole mikään prioriteetti. Missä edes asut siellä? Minäkin asun täällä ja lapsia kaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun maailmankaikkeutesi ja kaikkitietävä asenteesi on suunnattoman itsekeskeistä. Kirjoituksistasi on helppo lukea rivien välistä, miten tähän mennessä elämäsi on sujunut haluamallasi tavalla. Egosi on suuri, olet nuori ja maailmasi pyörii oman erinomaisuutesi ympärillä :) terkkuja neloselle!
Auttaisiko perspektiivin hakeminen? Asunnottomia on virallisestikin 10 000, siihen kaikki joilla on "osoite" vielä päälle. Kyllä, Suomessa, jossa on yli 30 asteen pakkasia asuu ihmisiä todellakin ilman kattoa pään päällä. Ja koska ihmisiä kiehtoo tuloerojen kasvu, tilanne vain pahenee koko ajan. Itselläni on oma talo, mutta ei rahaa remontoimiseen tai "elämiseen". Ottaisin ilomielin ne sun ruskeat kaakelisi jos mukana tulisi jonkinlainen keittiö. Tosin wc ja suihku olisi vielä makeampaa! Onneksi ne löytyvät töistä, joita vielä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko teillä se omakotitalo kokonaan pankin? Eikö kummallakaan ole varaa kolmioon, jotta lapset saisivat omat huoneet? Edes jossain syrjemmässä??
Varmaan Mellunmäestä/Kontulasta/Itäkeskuksesta/Hakaniemestä/Vantaasta kyse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olitko avoliitossa? Eli miehen nimissä kämppä ja oot puilla paljailla vai????? Mikäli omistat puoleksi niin talo myyntiin.
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 03:09"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:37"]
Ymmärrän aloittajaa oikein hyvin. Olen itse helsinkiläinen ja asumme länsipuolella omassa talossa. Olen lapsuudesta asti liikkunut eri puolilla ja toden totta varsinkin idässä ja vaikkapa Kannelmäessä tai jossain Myllypurossa on aivan hirveitä paikkoja, en voisi kuvitella asuvani niissä. Jokainen vanha helsinkiläinen tietää että täällä on aivan kammottavia paikkoja. Eron huomaa heti kun astuu vaikka metroon, ihmiset aivan eri maata kuin länsipuolella, se käytös ja tyyli noin enimmäkseen. No, en ole päätäni metroon työntänyt pariinkymmeneen vuoteen, muutama kokemus riitti! Olisi ollut järkyttävää kasvattaa lapsensa jossain slummissa, ei se voi olla vaikuttamatta. Olen kyllä niin onnekas kun meillä on lapset saaneet kasvaa turvallisessa ympäristössä, ei vuokrataloja ei sosiaalitapauksia ei huumeveikkoja eikä öriseviä känniäisiä tällä alueella ole nähty, eikä pihalta katoa mitään. En itse ikinä pystyisi asumaan hirveissä paikoissa, eihän siellä haluaisi mennä ovesta ulos! Meillä onkin lentävänä lauseena perheessä että ikinä ei voisi niin huonosti mennä että t'äytyisi vuokralle muutta vaikkapa Kontulaan. Toivon että aloittaja saisit jotenkin paremman asuinpaikan, voisiko olla mahdollista saada vaikkapa vakuutusyhtiön asunto, ne ovat yleensä paljon rauhallisempia ja paremmissa paikoissakin osa. Parempaa huomista sinulle!
[/quote]
Voi jeesus näitä kermaperseitä. Olen asunut kymmenen vuotta parin kilsan säteellä Kontulan ostarista ja todellakin tekee mieli mennä ovesta ulos. Käyn pitkillä kävelylenkeillä melkein päivittäin, joskus myöhäänkin illalla. Kukaan ei koskaan tule häiritsemään. Täällä on ihania puistoja ja hiekkateitä jalankulkijoille ristiin rastiin. Isoja omakotitaloalueita. Onpa aika kamala slummi tosiaan, ihme kun en ole tullut ammutuksi liikkuvasta autosta.
[/quote]
Vai on se ihan "kermaperseilyä" vaatia parempaa ja kauniimpaa rauhallista elinympäristöä? minäkin olen lapsena asunut Kontulassa ja sen voin kertoa että asumani alue oli kaikkea muuta kuin "rauhallinen" mm. autoja poltettiin ihan jonkun häiriintyneen tyypin harrastuksena. Käytköhän koskaan Kontulan ostarilla tai kontulan spurgukallioilla (siinä metroradan vieressä) vai miten kuvittelet että alue on niiin iki-ihana? en usko että ainakaan koskana illalla/yöllä olet ostarilla käynytkään? jos asuu tuolla alueella niin ei se kuule lapsiperheelle mitenkään "ihana ja kiva" alue ole hoitaa ostoksia, kun saan pelätä ja varoa todella päihtyneitä ja haisevia (moni on varmaankin viikkokausia peseytymättä +siihen sitten vielä pinttyneen tupakan ja viinan haju) juoppohulttioita jotka riehuvat ympärillä. Etenkin lapsena sen voi kokea erityisen pelottavaksi. Onkin eri asia olla joku ulkoilmaihminen joka liikkuu vain metsissä ja ajaa autolla pidemämälle tekemään ostokset rauhassa, kuin olla vaikkapa autoton perhe joka joutuu hoitamaan ruokaostosten teon ko. ostarilla.
Olin myös koulussa tällä kehumallasi alueella, jonka metroasema on jätetty täysin kunnostamatta, se on likainen räänpinttämä slummi jossa on graffitteja, etenkin se metroasema. Käydessäni koulua alueella mietin joka ikinen päivä että kumpa pääsisin jo pois alueelta. Niin että ovatko nekin "kermaperseitä" jotka saavat "nauttia" puhtaammista metroasemista vaikkapa Helsingin keskustan suunnalla? niin että onko se tosiaan mielestäsi kermaperseistä prinsessasatua jos vaatii kohtuulliset ja puhtaat asuinolot, mutta turha kai tätä on edes kysyä kun tulet tänne vain kehumaan alueen ulkoilumahdollisuuset maasta taivaisiin väittäen muita vain kermaperseiksi että sellainen tapaus.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:38"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:35"]
Onko 32 teksti taas "vuoden empatiapalkinnon" saaneen numero nelosen :)
[/quote] ei se aina noin mene, on naisiakin varakkaampia mitä mies
ei ole. vaan realistin. naiset loisivat miestensä lompakoilla, tekemättä itse oman omaisuutensa eteen yhtään mitään.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:41"]
Miten ihmiset on näin tietämättömiä raha-asioista ja omistussuhteista? Niin kauan kun ei ole avioehtoa, menee koko omaisuus jakoon molempien kesken, oli sitten talo rakennettu toisen perintörahoilla tai lapsuuden taskurahoilla tai millä hyvänsä. Vaikka tontti, talo ja laina olisi toisen nimissä, on koko kiinteistä eron aikana yhteiseksi omaisuudeksi laskettavaa ilman avioehtoa. Eli kyllä ap:n omansa talosta pitäisi saada, jos avioehtoa ei ole.
[/quote]
Onko tämä lainaamani ihminen kuullut että jos tämä ap:n mies on saanut perinnön jossa mainitaan että tämän miehen puolisolla ei ole avio-oikeutta tähän perintöön niin sitä ei lasketa yhteiseksi vaikka avioehtoa ei olekkaan ? Siis ennenkuin huutelee muiden tietämättömyydestä kannattaisi itse opiskella pikkasen enemmän asiaa...
Alla kopio netistä aiheeseen liittyen:
Myös sivullinen voi testamentissa, lahjakirjassa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä määrätä, että saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen. Tällaiset määräykset ovatkin yhä suositumpia avioerojen yleistyessä. Vanhemmat määräävät monesti lapselleen suunnatun lahjoituksen tai testamentin yhteydessä, että saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen. Tällä he haluavat varmistaa, että mahdollisen eron sattuessa omaisuus ei joudu ulkopuolisen käsiin.
Eli jos ap:n miehen perinnössä on ollut tällainen määräys että saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen ja talo on rahoitettu miehen perinnöllä niin siltä osin ap ei saa senttiäkään miehen perinnöstä tai siitä mihin se on nyt sijoitettuna.
Jos kyseessä on tosi tarina, apta saattaa masentaa enemmän se ero kuin asuinalue.
Itse olen asunut haukutussa lähiössä vuosikaudet. Haluan ja aion muuttaa täältä pois sitten kun rahaa on enemmän ja sopiva löytyy. En kuitenkaan koe, että tämä asuinalue olisi pilannut elämäni tai rassaisi minua yhtä mittaa. Täällä on hyviäkin asioita: paljon tosi ystävällisiä naapureita, häiriköitä ei onneksi ole vieressä, asuminen on kohtuuhintaista verrattuna moniin paikkoihin, liikenneyhteydet ovat hyvät jne. Se on vähän siitä omasta asenteesta kiinni.
Meillä mies teki konkurssin, raha-asiat menivät siinä vaiheessa perseelleen. Kumpikin joutui shokkiin ja toimimme todella väärin. Emme osanneet hakea tukia ja elämänhalu hupeni.
Lopulta päätimme myydä rakkaan kotimme ja palata kotipaikkakunnallemme, varattomina. Asumme ahdistavassa kodissa, ahdistavassa lähiössä. Häpeän aina ja sydäntä kouraisee kun joudun jonnekin ilmoittamaan osoitteemme.
Toivottavasti onnesi kääntyy. En soisi tätä häpeää kenellekään.