unelmakämpästä lähiöhelvettiin :(

hah hah 

Oliko ok-talo miehesi nimissä, vai miksi et saanut siitä itsellesi mtn?

Otit tuon riskin, kun päätit hankkia lapsia. Minä asun Helsingin kantakaupungissa kaksiossa mieheni kanssa, mutta minulla olisi varaa lyhentää tämän lainaa yksinkin. Asumispaikka vaikuttaa ihmisen elämään niin paljon, etten koskaan halua joutua tilanteeseen, jossa joudun tinkimään siitä.

Ymmärrän sinua hyvin. Asun ihanassa uudessa talossa perheeni kanssa. Olen lähtöisin vaatimattomista oloista ja ponnistellut määrätietoisesti ja töitä tehden eteenpäin. Olisi karmeaa vajota sinne takaisin... Kaikkea hyvää sinulle!

Kun jaksat, etsi koti missä viihdyt. Ei ole kiva olla kämpässä, missä ruskeat kaakelit ottaa päähän joka päivä.

Omakotitaloa tuskin saat, mutta vuokramarkkinoilla on kivojakin asuntoja.

Halauksia ja kärsivällisyyttä hetkeen

miehen perintörahoilla rakennettu se talo.. mies kyllä ehdotti, että voisin jäädä vuokralaiseksi mutta tyrmäsin ehdotuksen nöyryyttävänä. luulin ihan oikeasti, että ei  vuokra-taloissa voi niin hirveää olla mutta nyt täytyy kyllä todeta, että hattua nostan niille jotka sinnittelevät näissä vuosikausia ! :O

"ap"

Etkö saanut osituksessa osuuttasi ok-talosta jolla voisit maksaa oman kämpän käsirahan?

Mäkin muutin eron jälkeen omakotitalosta lähiökerrostaloon ja oon sairaan onnellinen, kun ei ole huonoa suhdetta elämää rasittamassa.

Etkö saanut ok-talosta mitään kun muutit pois? Vai omistiko miehesi sen yksinään?

Missä suomessa on SLUMMEJA? Kerro niin käyn katsomassa

Kysy saatko maalata ne kaakelit - kaakelimaaliakin löytyy.

Aloittaja,

Sinulla on vain epärealistiset ja jotenkin ehkä hiukan lapsenomaiset odotukset elämältä. Ei siinä muuta.

Säästä rivakasti ja hanki omistusasunto tai sitten etsi koko ajan uutta vuokrakämppää. Ei ole pakko asua kaupungin rupukämpissä - pidä koko ajan haku päällä sisäisiin siirtoihin (kyllä niissä kaupunginkin asunnoissa uusia ja kivoja on), pistä hakemus VVO:lle sekä seuraa yksityisten vuokranantajien ilmoituksia.

Miksi lapset eivät jääneet isälleen omakotitaloon vai onko teillä vuoroviikot?

[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 17:43"]

Otit tuon riskin, kun päätit hankkia lapsia. Minä asun Helsingin kantakaupungissa kaksiossa mieheni kanssa, mutta minulla olisi varaa lyhentää tämän lainaa yksinkin. Asumispaikka vaikuttaa ihmisen elämään niin paljon, etten koskaan halua joutua tilanteeseen, jossa joudun tinkimään siitä.

[/quote]

Ei voi olla totta.. Olen asunut lapsuuteni Marjaniemessä, nuoruuteni Itäkeskuksessa, aikuisuuteni Käpylässä ja Vuosaaressa. Jopa Kontulassa olen asunut. Helsingissä ei todellakaan ole paljon mitään väliä missä asuu, jos on vain hyvä asenne ja muuta elämää. Lapsia en jättäisi hankkimatta koskaan sen takia, että saisin asua jossain kantakaupungissa. 

[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 17:38"]meille miehen kanssa tuli ero, oli selvää että mies jäi ok-taloon jonka rakennutimme pian häiden jälkeen.

haluaisin ostaa oman asunnon, mutta näillä palkoilla se ei taida ihan pian onnistua & niinpä asunkin vuokralla. kolmioita on niukasti tarjolla ja niinpä otinkin ensimmäisen asunnon jota tarjottiin, sitäkin jonotin lähes vuoden . ajattelin, että kyllä tästä sisustamalla saa kivan & eivät naapurit varmaan niin kamalia ole, mutta... pulun pökäleet!

 ruma, hissitön, rapistuneen harmaa  kerrostalo jossa näkyy 70-luku mm. ruskeissa keittiön kaakeleissa & makuuhuoneiden liukuovissa. yläkerran yh-riitelee teinipoikansa kanssa päivittäin ja alakerran koira ulvoo ikäväänsä aamusta iltaan. olen masentunut pahasti tähän muuton jälkeen, töistä ei tekisi mieli kotiin yhtään ! :( lapsetkaan eivät tykkää, osittain koska joutuvat jakamaan huoneen mutta myös osittain muista syistä. alue on myös levoton: koulussa on oppilaita varoitettu kävelemästä ulkona kännykät käsissä & läheisen kioskin pihassa pyörii etenkin iltaisin niin epämääräisen oloista porukkaa, että jäi yhtenä iltana fazerin siniset saamatta..

MITEN OLEN VOINUT JOUTUA TÄLLÄISEEN TILANTEESEEN?! TÄHÄN SLUMMIIN?

[/quote]

Valitettava tilanne. Se on realismia monelle yksinhuoltajalle, ei vain ole varaa asua paremmin kun taloudessa on vain yksi maksaja. Voimia uuteen tilanteeseen, kyllä sitä muutkin selviää!

[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 17:53"]

[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 17:43"]

Otit tuon riskin, kun päätit hankkia lapsia. Minä asun Helsingin kantakaupungissa kaksiossa mieheni kanssa, mutta minulla olisi varaa lyhentää tämän lainaa yksinkin. Asumispaikka vaikuttaa ihmisen elämään niin paljon, etten koskaan halua joutua tilanteeseen, jossa joudun tinkimään siitä.

[/quote]

Ei voi olla totta.. Olen asunut lapsuuteni Marjaniemessä, nuoruuteni Itäkeskuksessa, aikuisuuteni Käpylässä ja Vuosaaressa. Jopa Kontulassa olen asunut. Helsingissä ei todellakaan ole paljon mitään väliä missä asuu, jos on vain hyvä asenne ja muuta elämää. Lapsia en jättäisi hankkimatta koskaan sen takia, että saisin asua jossain kantakaupungissa. 

[/quote]

Niin, sinä et jättäisi. Minulle on tärkeämpää asua kantakaupungissa kuin saada omia lapsia. Itse asiassa moni asia on minulle lapsien hankkimista tärkeämpää, ja tämä on vain eräs niistä. Jokainen voi onneksi valita, miten toimii, joten parkuminen jälkikäteen on turhaa. -4 

Muakin kiinnosta nyt tosi paljon, eikö ap saanut osituksessa mitään siitä talosta vai miksi se meni noin???

Koska itsekin mietin eroa, ja olen kyllä laskenut sen varaan että tietysti saan vähintään puolet talon arvosta, ja sitten elatusmaksut. (Ellei mies suostuisi kuittaamaan elatusmaksuja jo kertasummana siitä omasta talon puolikkaastaan).

Eli pelottaa että miten se voisikaan mennä noin, että talo noin vain jäisi toiselle kokonaan ja toinen ihan ilman mitään?

Ihana tyyli sulla kirjoittaa & kuulostaa provolta.

Jaxuhaleja! Hae kämpää VVO:lta tai Sadolta, tai muilta isoilta vuokrayhtiöiltä, näissä on pienet takuut ja myös uudempia vasta rempattuja kämppiä.

"It's a new dawn

It's a new day

It's a new life
For me
And I'm feeling good"

NINA SIMONE-FEELING GOOD

Jos niillä on avioehto?