Lue keskustelun säännöt.
Onko tuossa 2-vuotisessa eskarissa mitään järkeä?
Miksi tuota 2-vuotista eskarikokeilua ei annettu kuntien valmistella paremmin ja pidempään?
Oma lapsi aloittaa nyt varsinaisen, normaalin eskarin. Hän ei kuitenkaan saa tehdä sitä tutussa päiväkodissa vaan eri tiloissa, koska päiväkodin eskaritiloissa ovat nyt 5-vuotiaat, jotka osallistuu kokeiluun.
Ei mitään järkeä. Oma lapsi oppinut ihan kotona leikkien yhteydessä suurimman osan aakkosista (Suomen kielen äännemaailman mukaiset) ja numerot sekä laskemaan yhteen/ ja vähennyslaskuja lukualueella 0-20. Hän on vaan itse kysellyt asioita ja sitä kautta oppinut.
Miksi pitäisi olla jo 5v sen erikoisempaa opettamista?
Kommentit (338)
Jos tarpeeksi hyviä ammattilaisia on opettamassa.
Paljon mm. Sijaisia ja työllisyys' varoin palkattuja, ei hyötyä varmaan.
Tietysti lähtee jo että ihmisiä tervehditään, joskus edes pää nouse kun tuijotetaan jotain paperia tms. Naama on hapan ?
Kyllähän tenavat huomaa miten toisia kohdellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Useimmissa sivistysmaissa mennään kouluun 3-vuotiaina. Suomi jää aika lailla jälkeen, jos kouluun mennään vasta 7-vuotiaina.
Useimmissako? Ei todellakaan. Hyvin harvassa maassa mennään kouluun 3-vuotiaana.
Meidän lapset olivat perhepäivähoidossa. Kerran viikossa olivat muutaman tunnin päiväkerhossa, kunnes halusivat sen lopettaa. Hoitopaikassa kun oli paljon kivempaa 🙂
Kuusivuotiaina kävivät kerran viikossa sitten eskarissa, eivät oikein viihtyneet metelin takia.
Koulussa ei ollut mitään ongelmia.
En ymmärrä vanhempia, jotka eivät opeta lapsiaan esim. lukemaan ennen kouluun menoa.
Koska valtaosa vanhemmista ei viitsi opettaa lapsiaan lukemaan tai laskemaan ja perustelevat asian sillä että "kyllä ne koulussa oppii". Sitten ala-asteen kaksi ekaa luokkaa menee siihen kun koitetaan saada kaikkia lapsia samalle viivalle lukutaidon kanssa varsinaista opetusta varten kun sen olisi voinut hoitaa jo eskarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eskarissa ei ole tärkeintä oppia lukemaan vaan oppia tavat ja käyttäytymään, olemaan ryhmässä, osata syödä ja käyttää aterimia.
Vierailija kirjoitti:
Koska valtaosa vanhemmista ei viitsi opettaa lapsiaan lukemaan tai laskemaan ja perustelevat asian sillä että "kyllä ne koulussa oppii". Sitten ala-asteen kaksi ekaa luokkaa menee siihen kun koitetaan saada kaikkia lapsia samalle viivalle lukutaidon kanssa varsinaista opetusta varten kun sen olisi voinut hoitaa jo eskarissa.
tässä yksi vanhempi joka ei opettanut lukemaan ja poika osasi kyllä laskea ygteen miinus. n 10 pvää oltuaan koulusta kun tuli niin sano että anna se h....ri vitsikirja ja tosi sujuvasti luki. Yo kirj kirjoitti äikästä exemian, luonnontieteet meni paremmin ja enkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ruotsinkielen voisi aloittaa jo eskarissa
Vierailija kirjoitti:
Koska valtaosa vanhemmista ei viitsi opettaa lapsiaan lukemaan tai laskemaan ja perustelevat asian sillä että "kyllä ne koulussa oppii". Sitten ala-asteen kaksi ekaa luokkaa menee siihen kun koitetaan saada kaikkia lapsia samalle viivalle lukutaidon kanssa varsinaista opetusta varten kun sen olisi voinut hoitaa jo eskarissa.
Valtaosa vanhemmista ei viitsi opettaa, ei kai nyt sentään. Suomalaiset opettavat lapsiaan ihan varmasti, edes työ ei ole este.
Jos lapselle puhuu, lukee ja vastaa hänen kysymyksiinsä lapsi ihan luonnollisesti janoaa lisää. Omani oppi viisi vuotiaana lukemaan, kipitti hakemaan postin ja huikkasi yllätten minkä firman postia tuli. Joulun aikaan alkoi toki valisemaan mitä lahjoja tahtoo🥰 Minulle louskutettiin, että tulee vaikeuksia kun kouluun menee, ei onneksi tullut. Oli hyvät opettajat ja huippu rehtori, nyt voisi olla kaameeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eskarissa ei ole tärkeintä oppia lukemaan vaan oppia tavat ja käyttäytymään, olemaan ryhmässä, osata syödä ja käyttää aterimia.
Normaalissa perheessä tuollaiset perusasiat opitaan jo paljon ennen eskari-ikää.
Ehdottomasti, ja ruotsinkielen opiskelu on pakollista.
t RKP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotikasvatus terveessä ja sivistyneessä perheessä on hieno asia. Kaikilla ei vaan ole varaa olla poissa töistä yli kolmea vuotta (sekin jo nykyään tiukkaa).
Eskarin kaksivuotistaminen on oikeansuuntainen askel - toivottavasti saadaan myös lisää resursseja erityisopettajien ja psykologien muodossa. Oppivelvollisuuden pidentäminen taas oli silkkaa idiotismia - monen kohdalla juna on jo mennyt. Eskari on oikea paikka saada tukea ajoissa. Se on myös kiva paikka normaalile ja fiksulle lapselle jos opetus on hyvää.Just tämä.
Kotona hoidetaan vain sellaisia lapsia, joiden äideillä ei ole koulutusta tai työpaikkaa, ja tämä on todella iso syrjäytymisriski myös lapsille, äidin kohdalla juna meni jo. Tarkoitus on katkaitsa näitä ylisukupolvisia syrjäytymisketjuja. Lisäksi on tämä on ihan tasa-arvojuttu: naisillakin tulee olla mahdollisuus työhön, omaan rahaan ja itsenäisyyteen.
Tämä on muuten harmillisen totta, vaikka moni ei haluaisi myöntää sitä. Sitä paitsi mistä nämä kotona olevat äidit tietävät miten terveitä heidän kotiympyränsä ovat jos ei ole mitään kontaktia mistä saada palautetta? Esimerkiksi meilläkin olisi jäänyt moni asia huomioimatta ilman päiväkodin tukea ja huomioita. Muutenkin tuli lisää perspektiiviä kun näki erilaisia lapsia eri vanhempien kanssa ja aivan varmasti aivan eri tavalla kuin puistossa tekohymyn kanssa - siinä viedessä ja hakiessa tulee todellisuus aivan eri tavalla esiin kuin loputtomissa puistoiluissa. Ainakin tiedän, että kaikki kehittyvät eri tahtiin eri asioissa, lapseni ei ole paras eikä pidäkään olla.
Lapsen käytös on muutenkin erilaista kotona kuin hoidossa ja niin pitääkin olla, mutta missä niitä eri rooleja oppii jollei hoidossa..?
Puhut selvästi nyt vain itsestäsi, älä yleistä ja luule asioita, joista sinulla on vain omaa kokemusta. Lapsen paras paikka on olla edelleen siellä kotihoidossa. Yleensä äidin valitessa hoitaa lapsensa kotona, on jo merkki siitä, että hän on tähän myös kykenevä. Kotihoito/-kasvatus ei myöskään tarkoita sitä, ettäkö ei tavattaisi, juteltaisi, vietettäisi aikaa, erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Kotona lapsen kasvatus suuntautuu ihan kohdennetusti siihen lapseen itseensä, kun taas päivähoidossa opetetaan ryhmissä. Lapsi saa myös tuoda itseään enemmän esiin ja näyttää tunteitaan kotihoidossa. Laitostuneet lapset toki oppivat näennäisesti sopeutumaan, vaikka sitten ne ongelmat räjähtävät myöhemmin esiin. Kotona kasvatetuista lapsista tulee lopulta tasapainoisia sekä empaattisia nuoria ja aikuisia. Tämä on nähty niin usein, ettei voi olla pelkkää sattumaa. Kärjistetysti voi sanoa, että päiväkoti opettaa jo viidakon lakiin väärällä tavalla, kiusaamiskierre usein alkaa jo sieltä ja saa lukea jopa, että päiväkodista asti tutut surmaavat myöhemmin sen "kaverinsa". Tätä se pinnan alla on, säilöminen yhteen sillipurkkiin aiheuttaa ahdistusta jota sitten puretaan esiin myöhemmin.
2-vuotinen eskari tulee halvemmaksi. Ensimmäinen vuosi valmistaa seuraavaan eskarivuoteen joka taas valmistaa kouluun menoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska valtaosa vanhemmista ei viitsi opettaa lapsiaan lukemaan tai laskemaan ja perustelevat asian sillä että "kyllä ne koulussa oppii". Sitten ala-asteen kaksi ekaa luokkaa menee siihen kun koitetaan saada kaikkia lapsia samalle viivalle lukutaidon kanssa varsinaista opetusta varten kun sen olisi voinut hoitaa jo eskarissa.
Valtaosa vanhemmista ei viitsi opettaa, ei kai nyt sentään. Suomalaiset opettavat lapsiaan ihan varmasti, edes työ ei ole este.
Jos lapselle puhuu, lukee ja vastaa hänen kysymyksiinsä lapsi ihan luonnollisesti janoaa lisää. Omani oppi viisi vuotiaana lukemaan, kipitti hakemaan postin ja huikkasi yllätten minkä firman postia tuli. Joulun aikaan alkoi toki valisemaan mitä lahjoja tahtoo🥰 Minulle louskutettiin, että tulee vaikeuksia kun kouluun menee, ei onneksi tullut. Oli hyvät opettajat ja huippu rehtori, nyt voisi olla kaameeta.
Ennenkuin alapeukkua tunkee, vastaan kysymykseen, eskarista ei ole mitään hyötyä. Onhan se nähty lapset eivät osaa lukea eivätkä laskea peruskoulun loputtua. Siis hukkaan heitettyä rahaa.
Eskarille ei ole todellista tarvetta. Kommunismiin kuuluu, että sinun lapsesi eivät ole sinun, vaan valtion omaisuutta. Eskari on vain yksi tapa erottaa lapsi vanhemmastaan ja kasvattaa valtion aivopesuun.
Vierailija kirjoitti:
Eskarille ei ole todellista tarvetta. Kommunismiin kuuluu, että sinun lapsesi eivät ole sinun, vaan valtion omaisuutta. Eskari on vain yksi tapa erottaa lapsi vanhemmastaan ja kasvattaa valtion aivopesuun.
Historia kertoo, että moisesta on ollut vain harmia ja asioita on vaikea myöhemmin korjata.
Mitenkäs niille muuten opetettaisiin kollektiivisesti että pojalla voi olla pimppi?
Vierailija kirjoitti:
Eskarissa ei ole tärkeintä oppia lukemaan vaan oppia tavat ja käyttäytymään, olemaan ryhmässä, osata syödä ja käyttää aterimia.
Suomessa yleensä tuostakin osataan tehdä ankeaa ja tympeää. Siitä tehdään tavoitteellista, sidotaan vaikka tuoliin, jos muu ei onnistu. Huumori on kaukana ja kaikki hauskuus ja leikki. Tärkeää on se mitä maailmalla kiitellään, kuinka onnellinen maa Suomi on ja sen asukkaat niin mallikansalaisia.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä vanhempia, jotka eivät opeta lapsiaan esim. lukemaan ennen kouluun menoa.
Et ymmärrä, ettei lapsille ole opetettu kouluaineita ennen koulua?
Mitä siellä ekaluokalla oikein sitten opetetaan, jos ei just lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan.
Ennen ainakin maalla mentiin kouluun 7 vuotiaana ja hyvä jos edes A kirjain tiedettiin.
Niin sitä opittiin ja korkeakouluihin silti mentiin.
Varmaan resurssien kannalta, mutta toisaalta:
Monelle lapselle lukemaan oppiminen, kirjoittaminen ja alkeellinen laskutaito on 5-vuotiaana sen herkkyyskausi. He jaksavat innoissaan 5-vuotiaana tehdä rivin S-kirjaimia. Sama kun kävelemään oppimisen herkkyyskausi on 1-vuotiaana, ni emme voi tehdä politiikkaa, että kenkiä aletaan tehdä vasta 2-vuotiaalle kun niin on aina tehty :D
Sit on niitä 5-vuotiaita, joita ei hevonkukkua kiinnosta maailman hahmottaminen kirjaimin ja numeroin, ja eskari mahdollistaa heille edelleen vapaaseen leikkiin painottuvan päivän.
Silloin sitä lasta pitää tukea, kun aika on oikea. Yhä vähemmän lapset saavat kotoa sitä "Kumpi näistä on pienempi ja kumpi suurempi? Jos meillä on 4 luumua ja sisko syö yhden, niin monta luumua jää?" -tyylistä puhetta, jolla maailmaa hahmotaan. Nyt se jää koko ajan vain enemmän varhaiskasvatuksen ja koulun vastuulle.