Lue keskustelun säännöt.
Onneksi koulut alkavat kohta ja lapsen yksinäinen loma päättyy
03.08.2021 |
Luojan kiitos koulu alkaa ensi viikolla ja meidän 11-vuotiaan pojan yksinäinen kesäloma vihdoin päättyy. Kesällä on telttailtu, käyty mummolassa, uitu tunti tolkulla... kaikenlaista kivaa kesäpuuhaa, mutta ne kaverit puuttuvat. Naapurin lapset, joiden kanssa yleensä aikaansa viettää, ovat olleet viikkoja kesämökillä ja matkoilla, tai jossakin menoissa muiden kavereiden kanssa.
Poika menee innokkaasti mukaan erilaisiin harrastuksiin, mutta ei vietä vapaa-ajalla aikaa harrastuskavereiden kanssa. Pari luokkakaveria on käynyt meillä nyt loppukesästä, kun erikseen asiasta sovin heidän äitiensä kanssa. Muuten kukaan ei ole poikaa minnekään pyytänyt koko kesänä. Istuu päivät pitkät sisällä ja katsoo telkkaria tai kännykkää, jos en minä sitten patistele pyörälenkille tms kanssani. Esiteiniä ei äidin seura kauheasti kiinnosta, ikätoverit olisivat tärkeämpiä.
Tosi kurja tilanne, enkä oikein tiedä miten siihen pitäisi puuttua. Onko kenenkään muun koululaisella takana yksinäistä kesää?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävyys ja-kaverisuhteet perustuvat vastavuoroisuuteen jos lapsi ei koskaan itse aktiivisesti kavereita ja heidän seuraansa tavoittelet kaverit todennäköisesti ajattelevat että poika ei halua heidän kanssaan aikaa viettää. Minä rohkasisin lasta aktiivisuuteen tässä asiassa, tuon ikäinen on jo itse vastuussa ystävyyssyhteistaan, pikkulapsiajan leikkitreffit ovat kaukana menneisyydessä.
Miksi pitäisi lasta painostaa olemaan aktiivisempi, jos hän viihtyy omissa oloissaan?
Lapsi esim harrastaa ja nyt alkaa se koulukin. Siinä on jollekin ihan riittävästi sitä sosiaalisuutta. Ja niitä kavereita on siellä pelimaailmassa.No jos asia on näin miksi lapsen äiti teki tälläisen aloituksen, äidin kirjoituksen perusteella hänellä on huoli siitä että lapsi on yksinäinen koulun ja harrastusten ulkopuolella. Eikä kavereita käy ilman että siitä erikseen heidän vanhempiensa kanssa sovitaan. Kyllä 11-vuotias on kyllin vanha ottamaan vastuun omien
ystävyyssuhteiden luomisesta.
Niin äiti on huolissaan, mutta onko lapsi?
Lapsi ei osaa olla huolissaan jos ei paremmasta tiedä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävyys ja-kaverisuhteet perustuvat vastavuoroisuuteen jos lapsi ei koskaan itse aktiivisesti kavereita ja heidän seuraansa tavoittelet kaverit todennäköisesti ajattelevat että poika ei halua heidän kanssaan aikaa viettää. Minä rohkasisin lasta aktiivisuuteen tässä asiassa, tuon ikäinen on jo itse vastuussa ystävyyssyhteistaan, pikkulapsiajan leikkitreffit ovat kaukana menneisyydessä.
Miksi pitäisi lasta painostaa olemaan aktiivisempi, jos hän viihtyy omissa oloissaan?
Lapsi esim harrastaa ja nyt alkaa se koulukin. Siinä on jollekin ihan riittävästi sitä sosiaalisuutta. Ja niitä kavereita on siellä pelimaailmassa.No jos asia on näin miksi lapsen äiti teki tälläisen aloituksen, äidin kirjoituksen perusteella hänellä on huoli siitä että lapsi on yksinäinen koulun ja harrastusten ulkopuolella. Eikä kavereita käy ilman että siitä erikseen heidän vanhempiensa kanssa sovitaan. Kyllä 11-vuotias on kyllin vanha ottamaan vastuun omien
ystävyyssuhteiden luomisesta.
Niin äiti on huolissaan, mutta onko lapsi?
Lapsi ei osaa olla huolissaan jos ei paremmasta tiedä....
Niin eihän lapset voi olla erilaisia vaan kaikki haluaa sitä jatkuvaa hälinään ympärilleen.
Ihan ensiksi lopeta se esiteinin luokkakavereiden äideille soittelu. Kohtelet esiteiniä kuin päiväkotilaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävyys ja-kaverisuhteet perustuvat vastavuoroisuuteen jos lapsi ei koskaan itse aktiivisesti kavereita ja heidän seuraansa tavoittelet kaverit todennäköisesti ajattelevat että poika ei halua heidän kanssaan aikaa viettää. Minä rohkasisin lasta aktiivisuuteen tässä asiassa, tuon ikäinen on jo itse vastuussa ystävyyssyhteistaan, pikkulapsiajan leikkitreffit ovat kaukana menneisyydessä.
Miksi pitäisi lasta painostaa olemaan aktiivisempi, jos hän viihtyy omissa oloissaan?
Lapsi esim harrastaa ja nyt alkaa se koulukin. Siinä on jollekin ihan riittävästi sitä sosiaalisuutta. Ja niitä kavereita on siellä pelimaailmassa.No jos asia on näin miksi lapsen äiti teki tälläisen aloituksen, äidin kirjoituksen perusteella hänellä on huoli siitä että lapsi on yksinäinen koulun ja harrastusten ulkopuolella. Eikä kavereita käy ilman että siitä erikseen heidän vanhempiensa kanssa sovitaan. Kyllä 11-vuotias on kyllin vanha ottamaan vastuun omien
ystävyyssuhteiden luomisesta.
Niin äiti on huolissaan, mutta onko lapsi?
Lapsi ei osaa olla huolissaan jos ei paremmasta tiedä....
Paremmasta? Jos joku viihtyy enenmän yksinään onko sellaisen ihmisen elämä jotenkin huonompaa? Kuten itsekin sanoit tuon ikäinen osaa jo haukeuta muiden seuraan, jos sitä haluaa. Ja ottakaan huomioon aika. Nyt eletään aikaa, jolloin niitä sosiaalisia suhteita on myös verkossa.
kyllä meidän lapset on syksylläkin samojen kavereiden kanssa keiden kanssa on myös ollut kesällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän 11v pelaa sadepäivinä kavereiden kanssa koneella, käynyt kolmen kaverin syntymäpäivillä, me vanhemmat olemme vuorotellen kuskanneet lapsia uimaan kuumimpina kesäpäivinä, lapsi on muutamana yönä yöpynyt pihalla teltassa kavereiden kanssa. Lisäksi pelaavat paljon pihapelejä isolla porukalla läheisen koulun pihalla.
Miten ajattelit, että tällainen viesti auttaa ja tukee äitiä, joka suree oman lapsensa yksinäisyyttä?
Jos lapsi käy harrastuksissa (ymmärsin että nyt kesälläkin?) ja kuitenkin edes jonkin verran tapaa ja joskus tapaa kavereita, niin en olisi kauhaen huolissani.
Tietysti voit lasta patistella soittamaan ja kysymään kavereita ulos, ja tuttujen kanssa koittaa järjestellä lasten tapaamisia kuten olet tehnytkin. Täällä jotkut sanovat, että 11-vuotiaan kaverisuhteita ei enää äidin pitäisi järjestellä, mutta eivät kaikki alakoululaiset suinkaan ole niin hirveän omatoimisia ja itsenäisiä, lasten väliset erot ovat tässä suuret. Kyllä itse ainakin olen vielä yläkoululaisenkin sosiaalista elämää vähän avittanut. En nyt tietenkään mitään leikkitreffejä järjestellyt, mutta siis tuttavapiirin vanhempien kanssa sopinut jotain lasten viikonloppukyläilyjä tai yhteisiä menoja esim. konserttiin tms. Usein nuoret sitten itse soittelevat ja sopivat, kun saavat alkusysäyksen asialle. Ainakin omassa tuttavapiirissä tällainen on ihan normaalia.
Meidän 11v pelaa sadepäivinä kavereiden kanssa koneella, käynyt kolmen kaverin syntymäpäivillä, me vanhemmat olemme vuorotellen kuskanneet lapsia uimaan kuumimpina kesäpäivinä, lapsi on muutamana yönä yöpynyt pihalla teltassa kavereiden kanssa. Lisäksi pelaavat paljon pihapelejä isolla porukalla läheisen koulun pihalla.