Onneksi koulut alkavat kohta ja lapsen yksinäinen loma päättyy
Luojan kiitos koulu alkaa ensi viikolla ja meidän 11-vuotiaan pojan yksinäinen kesäloma vihdoin päättyy. Kesällä on telttailtu, käyty mummolassa, uitu tunti tolkulla... kaikenlaista kivaa kesäpuuhaa, mutta ne kaverit puuttuvat. Naapurin lapset, joiden kanssa yleensä aikaansa viettää, ovat olleet viikkoja kesämökillä ja matkoilla, tai jossakin menoissa muiden kavereiden kanssa.
Poika menee innokkaasti mukaan erilaisiin harrastuksiin, mutta ei vietä vapaa-ajalla aikaa harrastuskavereiden kanssa. Pari luokkakaveria on käynyt meillä nyt loppukesästä, kun erikseen asiasta sovin heidän äitiensä kanssa. Muuten kukaan ei ole poikaa minnekään pyytänyt koko kesänä. Istuu päivät pitkät sisällä ja katsoo telkkaria tai kännykkää, jos en minä sitten patistele pyörälenkille tms kanssani. Esiteiniä ei äidin seura kauheasti kiinnosta, ikätoverit olisivat tärkeämpiä.
Tosi kurja tilanne, enkä oikein tiedä miten siihen pitäisi puuttua. Onko kenenkään muun koululaisella takana yksinäistä kesää?
Kommentit (28)
Ystävyys ja-kaverisuhteet perustuvat vastavuoroisuuteen jos lapsi ei koskaan itse aktiivisesti kavereita ja heidän seuraansa tavoittelet kaverit todennäköisesti ajattelevat että poika ei halua heidän kanssaan aikaa viettää. Minä rohkasisin lasta aktiivisuuteen tässä asiassa, tuon ikäinen on jo itse vastuussa ystävyyssyhteistaan, pikkulapsiajan leikkitreffit ovat kaukana menneisyydessä.
Sama juttu täällä. Asutaan paikassa, missä ei ikätovereita ihan naapurustossa ole. Ne pari koulukaveria, joiden kanssa yleensä hengailee, ovat olleet ensin alkukesän leireillä ja loppukesän kesämökillä. Aika käy pitkäksi, vaikka minkälaista ohjelmaa olen koittanut järjestää. Onneksi alkaa arki!
Kyllä aika moni 11-vuotias tarvitsee vielä sosiaalisten suhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen aikuisen apua tukea.
Vierailija kirjoitti:
Ystävyys ja-kaverisuhteet perustuvat vastavuoroisuuteen jos lapsi ei koskaan itse aktiivisesti kavereita ja heidän seuraansa tavoittelet kaverit todennäköisesti ajattelevat että poika ei halua heidän kanssaan aikaa viettää. Minä rohkasisin lasta aktiivisuuteen tässä asiassa, tuon ikäinen on jo itse vastuussa ystävyyssyhteistaan, pikkulapsiajan leikkitreffit ovat kaukana menneisyydessä.
Miksi pitäisi lasta painostaa olemaan aktiivisempi, jos hän viihtyy omissa oloissaan?
Lapsi esim harrastaa ja nyt alkaa se koulukin. Siinä on jollekin ihan riittävästi sitä sosiaalisuutta. Ja niitä kavereita on siellä pelimaailmassa.
Onko kaveripiiri vaihtunut vai olivatko aiemmatkin kesät samanlaisia?
Eikö teillä oo ap sukulaisia joissa lapsia tai kummien lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä oo ap sukulaisia joissa lapsia tai kummien lapsia?
Serkut asuvat 200 kilometrin päässä, eikä sukulaisilla ja kummeilla ole samanikäisiä lapsia, ovat huomattavasti nuorempia kaikki.
Tuskin hänellä on valitettavasti kavereita koulussakaan. Noin iso voi jo soittaa jollekin kaverille ja mennä itse pyörällä. Niin meidän 12v tekee.
Meidän 11v. pelaa peikkarilla omien kaverien kanssa. Pystyvät juttelemaan samalla. Välillä pitäneet myös videopuheluita. Pari kertaa käynyt ulkona muutaman kaverin kanssa, muuten ollaan oltu itse paljon mökillä ja matkoilla poissa kotoa. Pitänyt yhteyttä myös Whatsappilla. Välillä tykkää kyllä vaan olla yksin katselemassa Youtubea tms ja pelaa myös yksin pelattavia pelejä. Mielestäni kesä mennyt kivasti. Yhden viikon leirikin oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä oo ap sukulaisia joissa lapsia tai kummien lapsia?
Serkut asuvat 200 kilometrin päässä, eikä sukulaisilla ja kummeilla ole samanikäisiä lapsia, ovat huomattavasti nuorempia kaikki.
Olisitteko voineet lomalla mennä paikkakunnalle, missä serkut asuvat? Nyt on ollut niin hieno kesä, että telttailukin olisi onnistunut varsin hyvin, jos ei hotellimajoitus kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin hänellä on valitettavasti kavereita koulussakaan. Noin iso voi jo soittaa jollekin kaverille ja mennä itse pyörällä. Niin meidän 12v tekee.
Kiitos, tämä olikin lämmin ja kannustava viesti äidille, joka suree lapsensa yksinäisyyttä. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävyys ja-kaverisuhteet perustuvat vastavuoroisuuteen jos lapsi ei koskaan itse aktiivisesti kavereita ja heidän seuraansa tavoittelet kaverit todennäköisesti ajattelevat että poika ei halua heidän kanssaan aikaa viettää. Minä rohkasisin lasta aktiivisuuteen tässä asiassa, tuon ikäinen on jo itse vastuussa ystävyyssyhteistaan, pikkulapsiajan leikkitreffit ovat kaukana menneisyydessä.
Miksi pitäisi lasta painostaa olemaan aktiivisempi, jos hän viihtyy omissa oloissaan?
Lapsi esim harrastaa ja nyt alkaa se koulukin. Siinä on jollekin ihan riittävästi sitä sosiaalisuutta. Ja niitä kavereita on siellä pelimaailmassa.
No jos asia on näin miksi lapsen äiti teki tälläisen aloituksen, äidin kirjoituksen perusteella hänellä on huoli siitä että lapsi on yksinäinen koulun ja harrastusten ulkopuolella. Eikä kavereita käy ilman että siitä erikseen heidän vanhempiensa kanssa sovitaan. Kyllä 11-vuotias on kyllin vanha ottamaan vastuun omien ystävyyssuhteiden luomisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä oo ap sukulaisia joissa lapsia tai kummien lapsia?
Serkut asuvat 200 kilometrin päässä, eikä sukulaisilla ja kummeilla ole samanikäisiä lapsia, ovat huomattavasti nuorempia kaikki.
Olisitteko voineet lomalla mennä paikkakunnalle, missä serkut asuvat? Nyt on ollut niin hieno kesä, että telttailukin olisi onnistunut varsin hyvin, jos ei hotellimajoitus kiinnosta.
No itse asiassa olimme serkkujen kanssa siellä telttailemassa, kolme päivää. Sen jälkeen jää vielä aika monta yksinäistä viikkoa vailla tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä oo ap sukulaisia joissa lapsia tai kummien lapsia?
Serkut asuvat 200 kilometrin päässä, eikä sukulaisilla ja kummeilla ole samanikäisiä lapsia, ovat huomattavasti nuorempia kaikki.
Olisitteko voineet lomalla mennä paikkakunnalle, missä serkut asuvat? Nyt on ollut niin hieno kesä, että telttailukin olisi onnistunut varsin hyvin, jos ei hotellimajoitus kiinnosta.
Mitä se nyt enää auttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä oo ap sukulaisia joissa lapsia tai kummien lapsia?
Serkut asuvat 200 kilometrin päässä, eikä sukulaisilla ja kummeilla ole samanikäisiä lapsia, ovat huomattavasti nuorempia kaikki.
Olisitteko voineet lomalla mennä paikkakunnalle, missä serkut asuvat? Nyt on ollut niin hieno kesä, että telttailukin olisi onnistunut varsin hyvin, jos ei hotellimajoitus kiinnosta.
Tai pyytää serkkuja pariksi viikoksi teille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä oo ap sukulaisia joissa lapsia tai kummien lapsia?
Serkut asuvat 200 kilometrin päässä, eikä sukulaisilla ja kummeilla ole samanikäisiä lapsia, ovat huomattavasti nuorempia kaikki.
Olisitteko voineet lomalla mennä paikkakunnalle, missä serkut asuvat? Nyt on ollut niin hieno kesä, että telttailukin olisi onnistunut varsin hyvin, jos ei hotellimajoitus kiinnosta.
Mitä se nyt enää auttaa?
Ei auta enää, jos teidän vanhempien lomat on jo pidetty. Mutta auttaa ensi kesänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin hänellä on valitettavasti kavereita koulussakaan. Noin iso voi jo soittaa jollekin kaverille ja mennä itse pyörällä. Niin meidän 12v tekee.
Kiitos, tämä olikin lämmin ja kannustava viesti äidille, joka suree lapsensa yksinäisyyttä. <3
No valitettavasti se yleensä on noin. Itse olin tuollainen lapsi. Sitä ei vaan äiti näe, kun ei ole koulussa lapsen kanssa, että lapsi on sielläkin yksinäinen.
Huhuu ap…miten se lapsi kärsii tilanteesta? Itkee joka ilta itsensä uneen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävyys ja-kaverisuhteet perustuvat vastavuoroisuuteen jos lapsi ei koskaan itse aktiivisesti kavereita ja heidän seuraansa tavoittelet kaverit todennäköisesti ajattelevat että poika ei halua heidän kanssaan aikaa viettää. Minä rohkasisin lasta aktiivisuuteen tässä asiassa, tuon ikäinen on jo itse vastuussa ystävyyssyhteistaan, pikkulapsiajan leikkitreffit ovat kaukana menneisyydessä.
Miksi pitäisi lasta painostaa olemaan aktiivisempi, jos hän viihtyy omissa oloissaan?
Lapsi esim harrastaa ja nyt alkaa se koulukin. Siinä on jollekin ihan riittävästi sitä sosiaalisuutta. Ja niitä kavereita on siellä pelimaailmassa.No jos asia on näin miksi lapsen äiti teki tälläisen aloituksen, äidin kirjoituksen perusteella hänellä on huoli siitä että lapsi on yksinäinen koulun ja harrastusten ulkopuolella. Eikä kavereita käy ilman että siitä erikseen heidän vanhempiensa kanssa sovitaan. Kyllä 11-vuotias on kyllin vanha ottamaan vastuun omien ystävyyssuhteiden luomisesta.
Niin äiti on huolissaan, mutta onko lapsi?
Oletko kysynyt lapselta, kokeeko hän kaverien puutteen kurjaksi? Vai suretko vain sinä asiaa? Ei kaikki lapset halua sitä, että kavereita on koko ajan kylässä tai kaiket päivät ulkona porukalla jotain leikitään. Jos on harrastuksia ja välillä naapurin lapsia tai luokkakavereitakin kuitenkin kylässä, niin ei tuo nyt niin kauhealta kuulosta.