Mitä tapahtuu, kun rajattomalle 10-v laitetaan rajat?

Keskustele ensin miehen kanssa. Sopikaa _kaikista_ asioista ja säännöistä ensin keskenänne. Sitten alatte yhdessä niitä rajoja laittamaan lapselle. Älkää missään vaiheessa haukkuko äitiä lapselle. Mielummin niin että "äidin kotona tehdään eri tavalla kuin meillä" ja "kaikissa paikoissa on erilaisia sääntöjä". 

Muista antaa lapselle pienistäkin asioista positiivista palautetta, älä hermostu..

Miksi isä ei ole laittanut rajoja? Kasvattaminen on isän ja äidin etuoikeus, sinulla ei ole siihen mitään sanomista muuten kuin siten, että myötäilet isän ja äidin päätöksiä etkä sooloile omiasi.

Yleensä äitipuolet käyttäytyvät rajojen kanssa kuin pikkulapset, joiden mielestä hyviä rangaistuksia ovat sulkeminen kellariin ja pudottaminen parvekkeelta. Rajoja kun ei luoda rankaisemalla vaan tuossa iässä ne tehdään ihan keskustelemalla. 10v ei enää ryntää autojen, joten sitä argumenttia ei kannata nyt ottaa keskusteluun.

Tiedän muutamankin tytön, jolle äitipuoli on onnistunut aiheuttamaan anoreksian. Ihan vain niillä rajoilla, hellästi ja rakkaudella. Kiellä lapselta mahdollisimman paljon, alista niin paljon kuin voit ja muista kertoa, että tämä on huono ja paha lapsi.

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:40"]

Miksi isä ei ole laittanut rajoja? Kasvattaminen on isän ja äidin etuoikeus, sinulla ei ole siihen mitään sanomista muuten kuin siten, että myötäilet isän ja äidin päätöksiä etkä sooloile omiasi.

Yleensä äitipuolet käyttäytyvät rajojen kanssa kuin pikkulapset, joiden mielestä hyviä rangaistuksia ovat sulkeminen kellariin ja pudottaminen parvekkeelta. Rajoja kun ei luoda rankaisemalla vaan tuossa iässä ne tehdään ihan keskustelemalla. 10v ei enää ryntää autojen, joten sitä argumenttia ei kannata nyt ottaa keskusteluun.

Tiedän muutamankin tytön, jolle äitipuoli on onnistunut aiheuttamaan anoreksian. Ihan vain niillä rajoilla, hellästi ja rakkaudella. Kiellä lapselta mahdollisimman paljon, alista niin paljon kuin voit ja muista kertoa, että tämä on huono ja paha lapsi.

[/quote]

Taidat olla katkera miehesi nyxälle? Älä ole. Sillä satutat vain itseäsi. 

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:35"]

Hei!

Hassu kysymys, tiedän.

Kyse on miehen 10-v tytöstä, joka on saanut elää äidin kanssa kuin pellossa. 

Jännityksellä odotan, mitä tapahtuu, kun hänelle laitetaan rajat. Millaisia kokemuksia, vinkkejä tms teillä on :)?

[/quote]

Ei ole sinun tehtäväsi asettaa rajoja, etkä oikeasti *tiedä*, että lapsi on äitinsä kanssa kasvanut kuin pellossa. Miehesikö niin väittää? Et ole lapsen äiti, joten olet vain tulena kasvatustyössä. Älä hauku lapsen äitiä tälle tai tämän kuullen missään vaiheessa. Sinä voit olla lapselle mukava täti tai kuin kaverivanhempi, koska sinun ei tarvitse kasvattaa lasta. Se on mukava rooli. Ole kiltti äitipuoli :) 

ne rajat mitkä kotonanne on, riittävät. Eli kaiketi perussäännöt joiden avulla asia luistavat normaalisti.

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:40"]

Miksi isä ei ole laittanut rajoja? Kasvattaminen on isän ja äidin etuoikeus, sinulla ei ole siihen mitään sanomista muuten kuin siten, että myötäilet isän ja äidin päätöksiä etkä sooloile omiasi.

Yleensä äitipuolet käyttäytyvät rajojen kanssa kuin pikkulapset, joiden mielestä hyviä rangaistuksia ovat sulkeminen kellariin ja pudottaminen parvekkeelta. Rajoja kun ei luoda rankaisemalla vaan tuossa iässä ne tehdään ihan keskustelemalla. 10v ei enää ryntää autojen, joten sitä argumenttia ei kannata nyt ottaa keskusteluun.

Tiedän muutamankin tytön, jolle äitipuoli on onnistunut aiheuttamaan anoreksian. Ihan vain niillä rajoilla, hellästi ja rakkaudella. Kiellä lapselta mahdollisimman paljon, alista niin paljon kuin voit ja muista kertoa, että tämä on huono ja paha lapsi.

[/quote]

Minkävärisiä kukkasia sun hatussa on tänään?

ja tuirvalliset säännölliset toistuvat rytmit ovat lapselle hyväksi, ei hän niistä pahastu.

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:45"]

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:35"]

Hei!

Hassu kysymys, tiedän.

Kyse on miehen 10-v tytöstä, joka on saanut elää äidin kanssa kuin pellossa. 

Jännityksellä odotan, mitä tapahtuu, kun hänelle laitetaan rajat. Millaisia kokemuksia, vinkkejä tms teillä on :)?

[/quote]

Ei ole sinun tehtäväsi asettaa rajoja, etkä oikeasti *tiedä*, että lapsi on äitinsä kanssa kasvanut kuin pellossa. Miehesikö niin väittää? Et ole lapsen äiti, joten olet vain tulena kasvatustyössä. Älä hauku lapsen äitiä tälle tai tämän kuullen missään vaiheessa. Sinä voit olla lapselle mukava täti tai kuin kaverivanhempi, koska sinun ei tarvitse kasvattaa lasta. Se on mukava rooli. Ole kiltti äitipuoli :) 

[/quote]

Mä luulen, että se rajattomuus näkyy ihan vain käyttäytymisen puutteena. Mielestäni on naurettavaa, että äiti- tai isäpuoli ei saisi asettaa rajoja ja kasvattaa.

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:42"]

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:40"]

Miksi isä ei ole laittanut rajoja? Kasvattaminen on isän ja äidin etuoikeus, sinulla ei ole siihen mitään sanomista muuten kuin siten, että myötäilet isän ja äidin päätöksiä etkä sooloile omiasi.

Yleensä äitipuolet käyttäytyvät rajojen kanssa kuin pikkulapset, joiden mielestä hyviä rangaistuksia ovat sulkeminen kellariin ja pudottaminen parvekkeelta. Rajoja kun ei luoda rankaisemalla vaan tuossa iässä ne tehdään ihan keskustelemalla. 10v ei enää ryntää autojen, joten sitä argumenttia ei kannata nyt ottaa keskusteluun.

Tiedän muutamankin tytön, jolle äitipuoli on onnistunut aiheuttamaan anoreksian. Ihan vain niillä rajoilla, hellästi ja rakkaudella. Kiellä lapselta mahdollisimman paljon, alista niin paljon kuin voit ja muista kertoa, että tämä on huono ja paha lapsi.

[/quote]

Taidat olla katkera miehesi nyxälle? Älä ole. Sillä satutat vain itseäsi. 

[/quote]

Olen mieheni nyxä, hankala olla katkera itselleen.

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:50"]

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:45"]

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:35"]

Hei!

Hassu kysymys, tiedän.

Kyse on miehen 10-v tytöstä, joka on saanut elää äidin kanssa kuin pellossa. 

Jännityksellä odotan, mitä tapahtuu, kun hänelle laitetaan rajat. Millaisia kokemuksia, vinkkejä tms teillä on :)?

[/quote]

Ei ole sinun tehtäväsi asettaa rajoja, etkä oikeasti *tiedä*, että lapsi on äitinsä kanssa kasvanut kuin pellossa. Miehesikö niin väittää? Et ole lapsen äiti, joten olet vain tulena kasvatustyössä. Älä hauku lapsen äitiä tälle tai tämän kuullen missään vaiheessa. Sinä voit olla lapselle mukava täti tai kuin kaverivanhempi, koska sinun ei tarvitse kasvattaa lasta. Se on mukava rooli. Ole kiltti äitipuoli :) 

[/quote]

Mä luulen, että se rajattomuus näkyy ihan vain käyttäytymisen puutteena. Mielestäni on naurettavaa, että äiti- tai isäpuoli ei saisi asettaa rajoja ja kasvattaa.

[/quote]

Lapselle ei ole hyväksi, että yksi tekee omia sääntöjään ja sooloilee. Mieti vähän, millaista sinulla olisi töissä, jos esimiesi a kieltää sinua kopioimasta pöytäkirjoja ja esimies b vaatii sinua kopioimaan ne.

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:53"]

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:50"]

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:45"]

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 10:35"]

Hei!

Hassu kysymys, tiedän.

Kyse on miehen 10-v tytöstä, joka on saanut elää äidin kanssa kuin pellossa. 

Jännityksellä odotan, mitä tapahtuu, kun hänelle laitetaan rajat. Millaisia kokemuksia, vinkkejä tms teillä on :)?

[/quote]

Ei ole sinun tehtäväsi asettaa rajoja, etkä oikeasti *tiedä*, että lapsi on äitinsä kanssa kasvanut kuin pellossa. Miehesikö niin väittää? Et ole lapsen äiti, joten olet vain tulena kasvatustyössä. Älä hauku lapsen äitiä tälle tai tämän kuullen missään vaiheessa. Sinä voit olla lapselle mukava täti tai kuin kaverivanhempi, koska sinun ei tarvitse kasvattaa lasta. Se on mukava rooli. Ole kiltti äitipuoli :) 

[/quote]

Mä luulen, että se rajattomuus näkyy ihan vain käyttäytymisen puutteena. Mielestäni on naurettavaa, että äiti- tai isäpuoli ei saisi asettaa rajoja ja kasvattaa.

[/quote]

Lapselle ei ole hyväksi, että yksi tekee omia sääntöjään ja sooloilee. Mieti vähän, millaista sinulla olisi töissä, jos esimiesi a kieltää sinua kopioimasta pöytäkirjoja ja esimies b vaatii sinua kopioimaan ne.

[/quote]

Mistä sä ton sooloilun oikein revit?

Anteeksi, että en avannut asiaa sen enempää, siksi varmaan osa vastannut näin kuin on :D

Olemme asuneet ulkomailla vuosia, mies on tavannut tyttöä useamman kerran vuodessa. Nyt tilanne on sellainen, että lapsen äiti on alkoholisoitunut ja tyttö muuttaa meille. 

Ei ole mitään aikomusta morkata tytön äitiä, ikinä. Minä otan tytön avosylin vastaan. 

Oma lapseni odottaa tyttöä innolla ja olemme kaikki sitoutuneet tähän.  ap

No voi kauheata, miten te kuvittelette että kukaan itseään kunnioittava mies tai nainen viihtyisi kodissa, jossa asuvalle lapselle/ teinille ei saisi asettaa rajoja??

Kyllä mun mies on ihan täysipainoinen aikuinen, ja hänen ei tarvitse nössöillä kodissaan vaan saa asettaa rajoja ja vaatia niiden noudattamista kaikille talossaan asuville huollettavillemme, vaikka ei huoltaja olekaan. Jos teini tai lapsi siitä mököttää, mököttäköön. Kyllä lasten kunnioitus on ansaittava isä- ja äitipuoltenkin, ja toimittava kuten vastuullisen aikuisen kuuluu.

Olen töissä lastensuojelussa ja eräitäkin rajattomia on tullut vastaan. Minun kokemukseni mukaan rajattomat rauhoittuvat. Alkuun tulee kiukkua ja epäuskoa ja rajojen toistuvaa koettelemista, mutta sitten lapset asettuvat aloilleen.

Lapsi on jo niin iso, että suosittelen keskustelua säännöistä lapsen kanssa. Älkää siis ylhäältäpäin vain määrätkö sääntöjä huutamalla jo virheen tapahduttua, vaan kertokaa lapselle etukäteen mitkä on teidän kodin säännöt (ja MIKSI), kysykää lapselta minkälaisia ehdotuksia hänellä on jne.

Jos lapsella on taipumusta ylivilkkauteen niin kolme sääntöä on sopiva määrä. Ne lapsella on mahdollista oppia/ muistaa ja noudattaa.

Ihan ensinnä on sanottava, että sinä et tiedä, eletäänkö äidin luona "pellossa". Lapset ovat erinomaisia vedättäjiä. Tyttö voi teillä käyttäytyä täysin eri lailla kuin kotona. Teidän tehtävänne on huolehtia hänen rajoistaan silloin kun hän on teidän luonanne. Hyvä, jos ryhdytte toimeen.

Rajojen asettaminen luonnollisesti tulee aiheuttamaan vastarintaa, se on selvä. Siksi on erittäin tärkeää, että olette tosiaan itse täysin selvillä siitä mitä lapselta jatkossa edellytetään ja kuinka ristiriitatilanteissa toimitaan. 10-v on vielä aika pieni. Älkää vaatiko liikaa ymmärrystä. Yksinkertaiset, selkeät pelisäännöt jotka voidaan vaikka kirjoittaa ylös; 1. Ei kiroilla, 2. Nukkumaan mennään klo 21 jne. Ei tulkinnanvaraa=ei venyttämisen varaa.

Muistakaa huomata kaikki positiivinen! Rakkaus ja kannustus on kaiken a ja o. Silloin lapselle kehittyy sisäsyntyinen halu elää sovussa ja ilahduttaa muita :)

ap jatkaa vielä

Mutta siihen tosiaan olen kiinnittänyt meidän tavatessamme huomiota, että lapsen pöytätavat ovat hirveät :). Toivon ja uskon, että mallioppiminen auttaa. Oma tyttöni osaa käyttäytyä. 

Työstä näkee, että hänellä ei ole ollut aikuista pitämässä hänestä huolta, ikävä kyllä.

älä anna ylekatsovan ja alentuvan asenteesi estää lapsen sopeutumista teille

Ja se minua nyt "pelottaa", että miten vaikeaa on ihan perushommista alkaa näin isolle opettamaan :). Kun omalle lapselle on opetettu käsien ja hampaiden pesut jo alle 2-vuotiaana, niin tämmöiset asiat nyt vaan pitää aloittaa ison kanssa ihan alusta.

Tyttö on vähän vilkkaan oloinen, mutta luulen, että kyse on ihan vain rytmittömyydestä, siitä, että ei ole ruoka- ja nukkumaanmenoaikoja. ap

Tuon ikäisen kanssa tosiaan uuden kodin säännöistä keskustellaan ja niitä harjoitellaan vähän kerrallaan. Jos esim. lapsi ei ole oppinut pesemään hampaitaan joka ilta, niin sitä harjoitellaan niin että syntyy rutiini (kestää tyypillisesti kolmisen viikkoa).

18 en missään nimessä ole tuollainen. Odotan tytön saapumista ihan hirveästi. ap