Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Se tunne, kun tiedän etten voi ikinä saavuttaa samanlaista elintasoa kuin omat vanhempani
03.08.2021 |
Lapsuuteni oli ylempää keskiluokkaa, oli iso omakotitalo, kaksi autoa, lapsille kaikki harrastukset mitä vaan keksittiin kysyä. Vanhemmat työllistyivät sillä silmänräpäyksellä kun olivat valmistuneet maistereiksi yliopistolta. Oikein saivat valikoida mieluisimman työpaikan "enten tenten.." tyylillä. Itse tietenkin kasvoin uskomaan että maisteri = hyvä työpaikka ja korkea elintaso. No, valmistuinkin maisteriksi noin 7 vuotta sitten, ja ainoat työt mihin olen satunnaisesti päässyt on olleet luokkaa siivous, mäkkäri ja kaupankassa. Nekin on ollut pätkätöitä, sijaisuuksia. Ei ole varaa asua kuin halvimmassa yksiössä. Autosta ei voi haaveillakaan. Lapsista ei voi haaveillakaan, ja koska oma lapsuus oli niin varakasta niin en pystyisikään tekemään lapsia tähän köyhyyteen. Omat vanhemmat eivät tietenkään tajua, että maailma on muuttunut ja luulevat että olen jotenkin tyhmä, laiska ja kiukuttelen. Että ihan tahallani en halua löytää koulutusta vastaavia töitä, kun heidän mielestään se on niin helppoa.
Kommentit (46)
Haluaisiko nykypolvi saada boomereiden omaisuuden jo aikaisemmin käyttöönsä? Eivät jaksa kauan perintöä odotella, vaan hetikaikkimulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä perit vanhempasi eli saat heidän varallisuutensa (ainakin osan) panematta tikkua ristiin. Mitä ihmettä valitat! Voit viettää huoletonta elämää tietäen, että keski-iän paremmalla puolella syöt kultalusikasta.
En tajua miksi tätä jankutetaan että "Perit vanhempasi älä valita!". Mistä voi tietää etteivät he tuhlaa kaikkia rahojaan vanhoilla päivillään? Tai mitä jos kuolen ennen heitä? Muutenkin myöhäisessä keski-iässä suurin osa elämästä on jo ohi, köyhänä on jäänyt monta asiaa tekemättä ja kokematta kuten vaikka lasten teko, mitä ei vanhana enää voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä perit vanhempasi eli saat heidän varallisuutensa (ainakin osan) panematta tikkua ristiin. Mitä ihmettä valitat! Voit viettää huoletonta elämää tietäen, että keski-iän paremmalla puolella syöt kultalusikasta.
Mikä vitsi. Nykyään vanhukset elävät 95-100 vuotiaiksi. Mitä kukaan tekee jollain perinnöllä kun itse on 70 v.? Sitäpaitsi, eikö jokaisen täysjärkisen normaalin ihmisen kuulu järkätä se oma elämänsä, eikä odotella perintöjä. Perintö saattaa olla kiva lisätulo, mutten itse tuollaiseen voisi luottaa hetkeäkään. Itse on oltava oman onnensa seppä.
Sellaista aaltoliikettä se tällä planeetalla on.
Mulla oli samantyylinen ongelma 30-vuotta sitten 90-luvun laman aikana. Olin kolmekymppinen diplomi-insinööri, mutta huonosti palkatussa ATK-hommassa, ja velkaa ruppasesta yksiöstä jonka olin ostanut ennenkuin asuntokupla puhkesi, parisataatonnia (markoissa). Vanhempani olivat varakkaita mutta eivät auttaneet minua rahallisesti.
Menin siitä huolimatta naismisiin 90-luvun lopussa,muutimme rivitaloon ja saimme lapsen.
Eli os olet vasta kolmekymppine niin sulla on kaikki mahdollisuudet vielä. Unohda sun vanhemmat ja elä omaa elämääsi.
Alue: Aihe vapaa
Taas näitä kylmiä ja julmia boomereita, jotka käskevät odottamaan iloiten sitä onnenpäivää, kun vanhemmat kuolevat.
Olet vastenmielinen. Mene itseesi.