Muita, jotka ovat lopettaneet alkoholin käytön kokonaan? Epäilen, että olen alkoholisti

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kanssa huolestunut omasta alkoholinkäytöstä. Sinänsä en humalassa tee mitään tyhmää vaan olen kiva ja sosiaalinen, mutta olen juonut jo pitkään niin paljon ja niin usein, että pelkään kroppani olevan brakaamassa. Minulle on ilmestynyt erilaisia outoja oireita, esim. ihon kutinaa ja pistelyä, huimausta yms.

Nyt olen ollut muutamia viikkoja kokonaan juomatta ja kutina on lähes kadonnut. Se voi ilmeisesti olla maksasairauden merkki. Yritän lopettaa juomisen kokonaan ja siksi välttelen alkoholista tykkääviä ystäviä tällä hetkellä.

Mulla on ihan sama tilanne. 15 päivää nyt juomatta ja olo on jo ihan normaali. Pientä alakuloa on välillä mutta sitähän olis vaikka joisikin. Tsemppiä sulle ja mulle.

Vierailija kirjoitti:

No haluaisin lopettaa tai vähentää tuntuvasti. Sosiaalinen paine juomiseen on vaan kova.

Riippuu seurasta. Oikeassa sellaisessa ei kukaan vaadi juomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun join, tuli joskus vedettyä aika pahat överit. Tuli örvellettyä ja sanottua asioita, mitä sitten naama punaisena kankkusesta ja häpeästä tuli muisteltua seuraavana päivänä. Ekan lapsen jälkeen join vain siideripullon tai pari vuodessa. Ei enää maistunut ja lopetin sen yhdenkin pullon kittaamisen siihen, ja viimeisestä pullosta onkin jo 13 vuotta. Paljon on paskaa elämässä tapahtunut sen jälkeen mutta ei kertaakaan ole tullut mieleen juoda alkoholia, ei minkäänlaista fiilistä.

Perheessäni on paljon mukiinmeneviä. Äitini on pilannut ties kuin monet joulut kun on lähtenyt mopo käsistä. Näistä ongelmista ei puhuta, eikä suomalaiseen tyyliin puhutakkaan. Jos ei puhuta, niin ongelmaa ei ole...

Siippani ei ole koskaan juonut eikä käyttänyt mitään muitakaan ylimääräisiä kemikaaleja. Hän on pitänyt itsensä aktiivisena koko ikänsä. Olemme olleet yhdessä jo yhdeksän vuotta. Emme ole uskovaisia, viihdymme toistemme seurassa ja omat harrastuksemme pitävät meidät kiireisinä. Joskus menee sunnuntai tekemättä yhtään mitään, mutta eipä kuitenkaan tulisi mieleen korkata pulloa.

Joskus tulee mietittyä miten se joillekin on niin helppoa ja toisille ei lopettaa se juominen.

On olemassa alkoholisteja ja alkoholin suurkuluttajia. Suurkuluttaminen voi olla helppokin lopettaa, kun ei ole sitä alkoholismisairautta, mutta alkoholistilla lähtee mopo käsistät heti eikä hän voi juoda ollenkaan. Itselleni juomisen lopettaminen on helppoa, ei vain ole mitään syytä lopettaa, kun ei ole oikein muutkaan tekemistä. 

Joo, suurkuluttaja ei ole aina alkoholisti, mutta sitä miten se riippuvuus kehittyy, on yksilöllistä. Vaikka olisi tänään se ongelmaton suurkuluttaja, niin vuoden päästä voi ollakin riippuvainen alkoholisti. Siinä mielessä ei voi olla täysin turvassa ja tuudittautua siihen, että nyt voi lopettaa.

Vastasinkin lainaamaani tekstiin, jossa ihmeteltiin miten toisille se on helppo lopettaa. Syy on tuo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on se ongelma että ei ole mitään mitä tehdä, joten juon tylsyyteeni. Mieluummin makaan krapulassa kun ei oikein voikaan tehdä ololtaan mitään, kuin nousen tikkana ylös ja pyörin koko päivän mitään tekemättä. Syynä tylsyydelle keskittymisongelmat, ja fyysinen vammaisuus.

eri

Alkoholi varsinkin enemmän käytettynä vie keskittymiskyvyn lähes täysin.

Suuri oravanpyörä, josta on hyvä päästä pois.

Illanistujaisiin renkinä silti ihan ok niille, ketkä sen osaa :).

Keskittymiskyvyn puutteeni on synnynnäinen, ei alkoholin aiheuttama.

Lopetin alkoholin käytön, nykyään menee paremmin työssäkäyvänä ja viikonloppuisin pajauttelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa koittaa olla pari vkl ilman, niin näet miten erilaista elämää se on. Itse lopetin juomisen ihan vaan siksi, kun inhosin niitä kissanpissan makuisia aamuja ja päänsärkyä. Nyt saan paljon enemmän aikaiseksi, kun aamuisin on virtaa ja intoa touhailla. Ja ne kaverit ei kyllä kauaa jaksa katsoa tuollaista menoa. Kuulostaa siltä, kuin olisit aikuistumassa ja ottamassa vastuuta omista teoistasi, hienoa!

Itselläni on se ongelma että ei ole mitään mitä tehdä, joten juon tylsyyteeni. Mieluummin makaan krapulassa kun ei oikein voikaan tehdä ololtaan mitään, kuin nousen tikkana ylös ja pyörin koko päivän mitään tekemättä. Syynä tylsyydelle keskittymisongelmat, ja fyysinen vammaisuus.

eri

Onko mitään käsitöitä mitä voisit tehdä? Pystytkö huolehtimaan mistään lemmikistä ja miettimään sen kanssa jotain tekemistä? Minä syön suklaata tylsyyteen, auttaa kun voi kutoa sukkia ja kouluttaa koiraa.

Eipä oikeastaan tällä hetkellä. Silloin kun olo on parempi, niin teen kaikenlaista. Ei voi myöskään odottaa että ihminen saa elämänsisältönsä, ja kiinnostuu asioista pelkästään siksi että on vammainen. Tarkoitan siis sitä että ihminen joka ei pysty kävelemään ei automaattisesti tykkää käsitöistä. Tiedän mm sokean henkilön joka ei pidä musiikinkuuntelusta, vaikka sitä aina oletetaankin häneltä harrastukseksi kun hän ei näe.

Eihän se alkoholi paranna vammaa saati oloa.

Näinhän en ole väittänytkään. Juomattomuus ei myöskään paranna vammaa saati oloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun join, tuli joskus vedettyä aika pahat överit. Tuli örvellettyä ja sanottua asioita, mitä sitten naama punaisena kankkusesta ja häpeästä tuli muisteltua seuraavana päivänä. Ekan lapsen jälkeen join vain siideripullon tai pari vuodessa. Ei enää maistunut ja lopetin sen yhdenkin pullon kittaamisen siihen, ja viimeisestä pullosta onkin jo 13 vuotta. Paljon on paskaa elämässä tapahtunut sen jälkeen mutta ei kertaakaan ole tullut mieleen juoda alkoholia, ei minkäänlaista fiilistä.

Perheessäni on paljon mukiinmeneviä. Äitini on pilannut ties kuin monet joulut kun on lähtenyt mopo käsistä. Näistä ongelmista ei puhuta, eikä suomalaiseen tyyliin puhutakkaan. Jos ei puhuta, niin ongelmaa ei ole...

Siippani ei ole koskaan juonut eikä käyttänyt mitään muitakaan ylimääräisiä kemikaaleja. Hän on pitänyt itsensä aktiivisena koko ikänsä. Olemme olleet yhdessä jo yhdeksän vuotta. Emme ole uskovaisia, viihdymme toistemme seurassa ja omat harrastuksemme pitävät meidät kiireisinä. Joskus menee sunnuntai tekemättä yhtään mitään, mutta eipä kuitenkaan tulisi mieleen korkata pulloa.

Joskus tulee mietittyä miten se joillekin on niin helppoa ja toisille ei lopettaa se juominen.

On olemassa alkoholisteja ja alkoholin suurkuluttajia. Suurkuluttaminen voi olla helppokin lopettaa, kun ei ole sitä alkoholismisairautta, mutta alkoholistilla lähtee mopo käsistät heti eikä hän voi juoda ollenkaan. Itselleni juomisen lopettaminen on helppoa, ei vain ole mitään syytä lopettaa, kun ei ole oikein muutkaan tekemistä. 

Oletko kokeillut jotain muuta tekemistä? Alkoholi tuppaa syrjäyttämään toiset harrastukset. Raitistuneet alkoholistit iloitsevat, kun voi tehdä mitä vaan ja aikaa ja energiaa riittää.

Kysytkö nyt tosissasi? Energia ei ole lisääntynyt missään vaiheessa, ei edes sillolin kun olin 3v juomatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa koittaa olla pari vkl ilman, niin näet miten erilaista elämää se on. Itse lopetin juomisen ihan vaan siksi, kun inhosin niitä kissanpissan makuisia aamuja ja päänsärkyä. Nyt saan paljon enemmän aikaiseksi, kun aamuisin on virtaa ja intoa touhailla. Ja ne kaverit ei kyllä kauaa jaksa katsoa tuollaista menoa. Kuulostaa siltä, kuin olisit aikuistumassa ja ottamassa vastuuta omista teoistasi, hienoa!

Itselläni on se ongelma että ei ole mitään mitä tehdä, joten juon tylsyyteeni. Mieluummin makaan krapulassa kun ei oikein voikaan tehdä ololtaan mitään, kuin nousen tikkana ylös ja pyörin koko päivän mitään tekemättä. Syynä tylsyydelle keskittymisongelmat, ja fyysinen vammaisuus.

eri

Onko mitään käsitöitä mitä voisit tehdä? Pystytkö huolehtimaan mistään lemmikistä ja miettimään sen kanssa jotain tekemistä? Minä syön suklaata tylsyyteen, auttaa kun voi kutoa sukkia ja kouluttaa koiraa.

Eipä oikeastaan tällä hetkellä. Silloin kun olo on parempi, niin teen kaikenlaista. Ei voi myöskään odottaa että ihminen saa elämänsisältönsä, ja kiinnostuu asioista pelkästään siksi että on vammainen. Tarkoitan siis sitä että ihminen joka ei pysty kävelemään ei automaattisesti tykkää käsitöistä. Tiedän mm sokean henkilön joka ei pidä musiikinkuuntelusta, vaikka sitä aina oletetaankin häneltä harrastukseksi kun hän ei näe.

Eihän se alkoholi paranna vammaa saati oloa.

Näinhän en ole väittänytkään. Juomattomuus ei myöskään paranna vammaa saati oloa.

Vamma ei parane, mutta mieli ja elimistö pysyy paremmassa kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa koittaa olla pari vkl ilman, niin näet miten erilaista elämää se on. Itse lopetin juomisen ihan vaan siksi, kun inhosin niitä kissanpissan makuisia aamuja ja päänsärkyä. Nyt saan paljon enemmän aikaiseksi, kun aamuisin on virtaa ja intoa touhailla. Ja ne kaverit ei kyllä kauaa jaksa katsoa tuollaista menoa. Kuulostaa siltä, kuin olisit aikuistumassa ja ottamassa vastuuta omista teoistasi, hienoa!

Itselläni on se ongelma että ei ole mitään mitä tehdä, joten juon tylsyyteeni. Mieluummin makaan krapulassa kun ei oikein voikaan tehdä ololtaan mitään, kuin nousen tikkana ylös ja pyörin koko päivän mitään tekemättä. Syynä tylsyydelle keskittymisongelmat, ja fyysinen vammaisuus.

eri

Onko mitään käsitöitä mitä voisit tehdä? Pystytkö huolehtimaan mistään lemmikistä ja miettimään sen kanssa jotain tekemistä? Minä syön suklaata tylsyyteen, auttaa kun voi kutoa sukkia ja kouluttaa koiraa.

Eipä oikeastaan tällä hetkellä. Silloin kun olo on parempi, niin teen kaikenlaista. Ei voi myöskään odottaa että ihminen saa elämänsisältönsä, ja kiinnostuu asioista pelkästään siksi että on vammainen. Tarkoitan siis sitä että ihminen joka ei pysty kävelemään ei automaattisesti tykkää käsitöistä. Tiedän mm sokean henkilön joka ei pidä musiikinkuuntelusta, vaikka sitä aina oletetaankin häneltä harrastukseksi kun hän ei näe.

Ei tietenkään voi olettaa, mutta ajatuksia voi heitellä ilmaan. En myöskään tiedä miten olet fyysisesti vammainen, joten vaikea yhtään tietää mitä ihan oikeasti pystyt tekemään ja mitä et. Onko käytettävissä kädet, jalat, kaikki aistit..? Ei siis tarvitse vastata, uskon että olet viettänyt paljon aikaa miettien mitä voisit tehdä juomisen sijasta. Alkoholi vaan on aika lailla menemistä sieltä missä aita on matalin, ja myös erittäin haitallista terveydelle, masennusta lietsovaa, ja muutenkin passivoivaa. Toivon, että löydät jotakin mielekästä tekemistä juomisen tilalle, koska uskon juomisen vain vaikeuttavan järkevän ajanvietteen keksimistä.

Olin 25 vuotiaasta lähtien useamman vuoden ilman pisaraakaan. Ei sille oikeastaan ollut muuta syytä kuin totaalinen kyllästys koko skeneen ja alkoholi ei maistunut. Nyt taas maistuu, mutta kännissä tai krapulassa en ole ollut neljännesvuosisataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun join, tuli joskus vedettyä aika pahat överit. Tuli örvellettyä ja sanottua asioita, mitä sitten naama punaisena kankkusesta ja häpeästä tuli muisteltua seuraavana päivänä. Ekan lapsen jälkeen join vain siideripullon tai pari vuodessa. Ei enää maistunut ja lopetin sen yhdenkin pullon kittaamisen siihen, ja viimeisestä pullosta onkin jo 13 vuotta. Paljon on paskaa elämässä tapahtunut sen jälkeen mutta ei kertaakaan ole tullut mieleen juoda alkoholia, ei minkäänlaista fiilistä.

Perheessäni on paljon mukiinmeneviä. Äitini on pilannut ties kuin monet joulut kun on lähtenyt mopo käsistä. Näistä ongelmista ei puhuta, eikä suomalaiseen tyyliin puhutakkaan. Jos ei puhuta, niin ongelmaa ei ole...

Siippani ei ole koskaan juonut eikä käyttänyt mitään muitakaan ylimääräisiä kemikaaleja. Hän on pitänyt itsensä aktiivisena koko ikänsä. Olemme olleet yhdessä jo yhdeksän vuotta. Emme ole uskovaisia, viihdymme toistemme seurassa ja omat harrastuksemme pitävät meidät kiireisinä. Joskus menee sunnuntai tekemättä yhtään mitään, mutta eipä kuitenkaan tulisi mieleen korkata pulloa.

Joskus tulee mietittyä miten se joillekin on niin helppoa ja toisille ei lopettaa se juominen.

On olemassa alkoholisteja ja alkoholin suurkuluttajia. Suurkuluttaminen voi olla helppokin lopettaa, kun ei ole sitä alkoholismisairautta, mutta alkoholistilla lähtee mopo käsistät heti eikä hän voi juoda ollenkaan. Itselleni juomisen lopettaminen on helppoa, ei vain ole mitään syytä lopettaa, kun ei ole oikein muutkaan tekemistä. 

Oletko kokeillut jotain muuta tekemistä? Alkoholi tuppaa syrjäyttämään toiset harrastukset. Raitistuneet alkoholistit iloitsevat, kun voi tehdä mitä vaan ja aikaa ja energiaa riittää.

Kysytkö nyt tosissasi? Energia ei ole lisääntynyt missään vaiheessa, ei edes sillolin kun olin 3v juomatta.

Kysyn. Kaikki eivät tietenkään koe samalla tavalla. Sinun energian puutteesi johtuu jostain muusta syystä, esim. sairaudesta tai masennuksesta. Ne voivat olla myös alkoholismin taustasyitä.

Lopetin v. 2017 alkoholin käytön. En ole päivääkään katunut. Nyt 59v mies, paino pudonnut 20kg, rahaa säästyy, eikä ole krapuloita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on se ongelma että ei ole mitään mitä tehdä, joten juon tylsyyteeni. Mieluummin makaan krapulassa kun ei oikein voikaan tehdä ololtaan mitään, kuin nousen tikkana ylös ja pyörin koko päivän mitään tekemättä. Syynä tylsyydelle keskittymisongelmat, ja fyysinen vammaisuus.

eri

Alkoholi varsinkin enemmän käytettynä vie keskittymiskyvyn lähes täysin.

Suuri oravanpyörä, josta on hyvä päästä pois.

Illanistujaisiin renkinä silti ihan ok niille, ketkä sen osaa :).

Keskittymiskyvyn puutteeni on synnynnäinen, ei alkoholin aiheuttama.

Adhd + alkoholi on kauhea yhdistelmä. T. Sivusta seurannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun join, tuli joskus vedettyä aika pahat överit. Tuli örvellettyä ja sanottua asioita, mitä sitten naama punaisena kankkusesta ja häpeästä tuli muisteltua seuraavana päivänä. Ekan lapsen jälkeen join vain siideripullon tai pari vuodessa. Ei enää maistunut ja lopetin sen yhdenkin pullon kittaamisen siihen, ja viimeisestä pullosta onkin jo 13 vuotta. Paljon on paskaa elämässä tapahtunut sen jälkeen mutta ei kertaakaan ole tullut mieleen juoda alkoholia, ei minkäänlaista fiilistä.

Perheessäni on paljon mukiinmeneviä. Äitini on pilannut ties kuin monet joulut kun on lähtenyt mopo käsistä. Näistä ongelmista ei puhuta, eikä suomalaiseen tyyliin puhutakkaan. Jos ei puhuta, niin ongelmaa ei ole...

Siippani ei ole koskaan juonut eikä käyttänyt mitään muitakaan ylimääräisiä kemikaaleja. Hän on pitänyt itsensä aktiivisena koko ikänsä. Olemme olleet yhdessä jo yhdeksän vuotta. Emme ole uskovaisia, viihdymme toistemme seurassa ja omat harrastuksemme pitävät meidät kiireisinä. Joskus menee sunnuntai tekemättä yhtään mitään, mutta eipä kuitenkaan tulisi mieleen korkata pulloa.

Joskus tulee mietittyä miten se joillekin on niin helppoa ja toisille ei lopettaa se juominen.

On olemassa alkoholisteja ja alkoholin suurkuluttajia. Suurkuluttaminen voi olla helppokin lopettaa, kun ei ole sitä alkoholismisairautta, mutta alkoholistilla lähtee mopo käsistät heti eikä hän voi juoda ollenkaan. Itselleni juomisen lopettaminen on helppoa, ei vain ole mitään syytä lopettaa, kun ei ole oikein muutkaan tekemistä. 

Oletko kokeillut jotain muuta tekemistä? Alkoholi tuppaa syrjäyttämään toiset harrastukset. Raitistuneet alkoholistit iloitsevat, kun voi tehdä mitä vaan ja aikaa ja energiaa riittää.

Kysytkö nyt tosissasi? Energia ei ole lisääntynyt missään vaiheessa, ei edes sillolin kun olin 3v juomatta.

Kysyn. Kaikki eivät tietenkään koe samalla tavalla. Sinun energian puutteesi johtuu jostain muusta syystä, esim. sairaudesta tai masennuksesta. Ne voivat olla myös alkoholismin taustasyitä.

Itselläni ongelma ja syy juoda oli todennäköisesti masennus ja ahdistus

Ikinä asiat ei ole niin huonosti, etteikö niitä juomalla saisi vielä huonommiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on se ongelma että ei ole mitään mitä tehdä, joten juon tylsyyteeni. Mieluummin makaan krapulassa kun ei oikein voikaan tehdä ololtaan mitään, kuin nousen tikkana ylös ja pyörin koko päivän mitään tekemättä. Syynä tylsyydelle keskittymisongelmat, ja fyysinen vammaisuus.

eri

Alkoholi varsinkin enemmän käytettynä vie keskittymiskyvyn lähes täysin.

Suuri oravanpyörä, josta on hyvä päästä pois.

Illanistujaisiin renkinä silti ihan ok niille, ketkä sen osaa :).

Keskittymiskyvyn puutteeni on synnynnäinen, ei alkoholin aiheuttama.

Adhd + alkoholi on kauhea yhdistelmä. T. Sivusta seurannut.

Jep, en itsekään jaksa itseäni kun olen humalassa. Onneksi ei ole pakko juoda.

Miksi ihmisen joka ei juo pitäisi selitellä juomattomuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa koittaa olla pari vkl ilman, niin näet miten erilaista elämää se on. Itse lopetin juomisen ihan vaan siksi, kun inhosin niitä kissanpissan makuisia aamuja ja päänsärkyä. Nyt saan paljon enemmän aikaiseksi, kun aamuisin on virtaa ja intoa touhailla. Ja ne kaverit ei kyllä kauaa jaksa katsoa tuollaista menoa. Kuulostaa siltä, kuin olisit aikuistumassa ja ottamassa vastuuta omista teoistasi, hienoa!

Itselläni on se ongelma että ei ole mitään mitä tehdä, joten juon tylsyyteeni. Mieluummin makaan krapulassa kun ei oikein voikaan tehdä ololtaan mitään, kuin nousen tikkana ylös ja pyörin koko päivän mitään tekemättä. Syynä tylsyydelle keskittymisongelmat, ja fyysinen vammaisuus.

eri

Onko mitään käsitöitä mitä voisit tehdä? Pystytkö huolehtimaan mistään lemmikistä ja miettimään sen kanssa jotain tekemistä? Minä syön suklaata tylsyyteen, auttaa kun voi kutoa sukkia ja kouluttaa koiraa.

Eipä oikeastaan tällä hetkellä. Silloin kun olo on parempi, niin teen kaikenlaista. Ei voi myöskään odottaa että ihminen saa elämänsisältönsä, ja kiinnostuu asioista pelkästään siksi että on vammainen. Tarkoitan siis sitä että ihminen joka ei pysty kävelemään ei automaattisesti tykkää käsitöistä. Tiedän mm sokean henkilön joka ei pidä musiikinkuuntelusta, vaikka sitä aina oletetaankin häneltä harrastukseksi kun hän ei näe.

Eihän se alkoholi paranna vammaa saati oloa.

Näinhän en ole väittänytkään. Juomattomuus ei myöskään paranna vammaa saati oloa.

Vamma ei parane, mutta mieli ja elimistö pysyy paremmassa kunnossa.

Ei ole elimistöllä väliä. Mieli pysyy paremmassa kunnossa kun on tekemistä.

Ihana, että olet herännyt tähän, se on jo itsessään tosi iso alku ja askel, mihin moni ei edes pysty. <3 En nyt oikein osaa muuta sanoa kuin toivottaa sinulle kaikkea hyvää ja sydämestäni toivon, että saat lähdettyä uudelle linjalle! Se voi olla hyvin vaikeaa, mutta kannattaa varmasti! <3

Äidinisäni oli ns. perinteinen hullujuoppo, joka ryyppäsi perheen kaikki rahat, pahoinpiteli mummuani ja lapsia ja yritti polttaa heidän kotitalonkin yöllä, kun mu perhe oli nukkumassa. Äitini vihasi isäänsä yli kaiken ihan ymmärrettävästi. Kuitenkin hän ja sisaruksensa juovat kaikki aika paljon. Ovat mielestäni alkoholisteja, omasta mielestään kuitenkaan eivät, koska se pysyy ns. hanskassa. Äitini veli kuitenkin on kuollut alkoholin aiheuttamaan maksakirroosiin nelikymppisenä. Äidilläni taas reistailee sydän ja muisti, mutta ei se kuulemma alkoholista johdu. Jotain iloa kuulemma pitää olla elämässä ja hänelle se on alkoholi. Mun mielestä tuo oli aika huolestuttava lause. Tein kuitenkin päätöksen, etten voi kenenkään elämää pelastaa. Se on lähdettävä henkilöstä itsestään, jos on lähteäkseen. Toisaalta myös ymmärrän äitiäni, sairashan hän on eikä ehkä tosiaan voi itselleen mitään. Välit kuitenkin jouduin katkaisemaan, koska aloin pelätä, että vajoan itsekin jonnekin pimeyteen. Veljeni ehkä yritti jo itsemurhaa. Emme edes tiedä varmaksi. En ole juonut itse ollenkaan kohta 15 vuoteen eikä sitä aiemminkaan kulunut paljoa. Lopetin muista terveyssyistä, koska halusin terveyteni mahdollisimman kuntoon ja mulle päätös oli helppo. Itse kamppailen kuitenkin mm. syömisen kanssa. Nuorempana saatoin tahallani pitää itseäni nälässä, kai se oli joku kontrollijuttu. Nykyään saatan vetää vitutukseen paketillisen keksiä tuosta vain. Eli en häävisti ole äitiäni parempi. :´-( Miehelleni joskus puhunut, että jos joisin alkoholia, voisi olla, että mustakin tulisi alkoholisti aika helpolla loppujen lopuksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa koittaa olla pari vkl ilman, niin näet miten erilaista elämää se on. Itse lopetin juomisen ihan vaan siksi, kun inhosin niitä kissanpissan makuisia aamuja ja päänsärkyä. Nyt saan paljon enemmän aikaiseksi, kun aamuisin on virtaa ja intoa touhailla. Ja ne kaverit ei kyllä kauaa jaksa katsoa tuollaista menoa. Kuulostaa siltä, kuin olisit aikuistumassa ja ottamassa vastuuta omista teoistasi, hienoa!

Itselläni on se ongelma että ei ole mitään mitä tehdä, joten juon tylsyyteeni. Mieluummin makaan krapulassa kun ei oikein voikaan tehdä ololtaan mitään, kuin nousen tikkana ylös ja pyörin koko päivän mitään tekemättä. Syynä tylsyydelle keskittymisongelmat, ja fyysinen vammaisuus.

eri

Onko mitään käsitöitä mitä voisit tehdä? Pystytkö huolehtimaan mistään lemmikistä ja miettimään sen kanssa jotain tekemistä? Minä syön suklaata tylsyyteen, auttaa kun voi kutoa sukkia ja kouluttaa koiraa.

Eipä oikeastaan tällä hetkellä. Silloin kun olo on parempi, niin teen kaikenlaista. Ei voi myöskään odottaa että ihminen saa elämänsisältönsä, ja kiinnostuu asioista pelkästään siksi että on vammainen. Tarkoitan siis sitä että ihminen joka ei pysty kävelemään ei automaattisesti tykkää käsitöistä. Tiedän mm sokean henkilön joka ei pidä musiikinkuuntelusta, vaikka sitä aina oletetaankin häneltä harrastukseksi kun hän ei näe.

Ei tietenkään voi olettaa, mutta ajatuksia voi heitellä ilmaan. En myöskään tiedä miten olet fyysisesti vammainen, joten vaikea yhtään tietää mitä ihan oikeasti pystyt tekemään ja mitä et. Onko käytettävissä kädet, jalat, kaikki aistit..? Ei siis tarvitse vastata, uskon että olet viettänyt paljon aikaa miettien mitä voisit tehdä juomisen sijasta. Alkoholi vaan on aika lailla menemistä sieltä missä aita on matalin, ja myös erittäin haitallista terveydelle, masennusta lietsovaa, ja muutenkin passivoivaa. Toivon, että löydät jotakin mielekästä tekemistä juomisen tilalle, koska uskon juomisen vain vaikeuttavan järkevän ajanvietteen keksimistä.

Joo en ole mikään superihminen joka vain jaksaajaksaajaksaa, ja valitsee aina korkeimman aidan joka yli kiivetä. Tottakai menen mistä aita on matalin, en jaksa enää väkisin yrittää. Esteitä on ollut niin paljon elämässä. En usko että vauvapalstalla kukaan keksii minulle tuntemattomalle ihmiselle jotain pelastavaa hoitoa tai mielenkiinotisen harrastteen jota pystyisin tekemään, ja josta pystyisin oikeasti kiinnostumaan. Enkä ole myöskään vailla sellaista. Olen kokeillut jo kaiken ja nyt menen tällä. Kiitos kuitenkin lämpimistä sanoista.