Lue keskustelun säännöt.
Hesarin mukaan pienissä yksiöissä piilee salakavala aikapommi - tutkijat varoittavat!
01.08.2021 |
"Uusista yksiöistä jo 80 prosenttia hyvin pieniä"
"Tutkijat näkevät, että pienten asuntojen tuotanto on ”kestämättömän suurta” ja trendistä on koitumassa iso yhteiskunnallinen ongelma tulevaisuudessa."
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään nukutaan keittiössä koska:
-kaikissa asunnoissa pitää pystyä asumaan pyörätuolillisena, minkä takia kylppäri vie asunnosta kolmanneksen
-rakennusliikkeet maksimoivat asuntomäärän yhtä hissiä kohden, koska hissit on kalliita. Tulee kauheasti käytävää, jota ei voi myydä. Käytävä lykätään asunnon eteiseen, jolloin nekin neliöt voi myydä.Älkää ostako, on ainoa keino.
Ja mitä pienempi asunto niin sitä hauskemmaksi nämä menee. Itse olen asunut 24 neliön asunnossa jossa oli 13 neliön vessassa ja 3 neliön eteinen. Asumiseen ja keittiölle oli jätetty vain 8 neliötä tilaa, minkä takia asunnon vessan oli isompi kuin asuintila.
Seuraava askel on sitten se, että yksi seinä on keittiötä ja toinen vessaa. Tai vessat on tehtävä sen verran isommiksi vielä, että sinne mahtuu sänky.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä asiaa en näissä ymmärrä. Miten 37 neliön asunto voi olla yhdelle ihmiselle liian pieni, kun monet perheet ovat ahtautuneet henkilöä kohti neliömäärältään paljon pienempään tilaan? Uusperheen äitinä olisin taivaissa, jos saisin viettää vaikka viikonlopun tuollaisessa yksiössä, jota jutussa nyt kauhistellaan.
Nyky-yksiöt on todella huonon mallisia, eteinen ja kylpyhuone suuria. Vain yksi huone, jossa yhdellä seinällä keittiön kaapit, ei erillistä keittokomeroa, ei alkovia. Käytännössä nyky-yksiössä asutaan keittiössä. Sisustusmahdollisuuksia ei juuri ole, vaikka neliöitä olisi yksiöksi paljon niin käytännössä esimerkiksi sänkyä ja sohvaa ei saa mahtumaan vaan pitää valita toinen tai sitten parvisänky jonka alle sohva.
Järkevän malliseen yksiöön (joita aiemmin vielä tehtiin) mahtuu parisänky omaan alkoviin erilleen muusta asunnosta, pieneen keittiöön/keittokomeroon (tai olohuoneeseen) ruokapöytä tuoleineen, sohva, kirjahyllyjä yms.
Nykyajan yksiöitä: https://d3ls91xgksobn.cloudfront.net/1950x1350,fit,q80/etuovimedia/imag…
https://d3ls91xgksobn.cloudfront.net/1950x1350,fit,q80/etuovimedia/imag…
https://d3ls91xgksobn.cloudfront.net/1950x1350,fit,q80/etuovimedia/imag…
Vanha, hyvän mallinen yksiö:
https://d3ls91xgksobn.cloudfront.net/1950x1350,fit,q80/etuovimedia/imag…
Meidän eka asunto oli juuri tuollainen hyvän mallinen 25 neliön yksiö. Kaksi aikuista ja pari vuotias lapsi. Rakastin sitä kämpää ja saimme hyvin voittoa, kun myytiin se.
Mahduimme ihan hyvin, koska en ole krääsän kerääjä.
Pieni asunto, 30 neliötä, tämä on paras missä ikinä oltu. Vuokra ja sähkö pienemmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollainen 30 neliön koppi menee vielä työssäkäyvälle joka on sen 9 tuntia poissa kotoaan joka arki päivä mutta työttömälle tuo on aivan liian pieni. Mielenterveys tuommoisessa kopissa tuhoutuu.
Ei se asunto sitä mielenterveyttä tuhoa, vaan se ettei sieltä asunnosta lähde ylös ja ulos, ja jätä sitä virtuaalimaailmaa taulolle, ja tapaa ihmisiä kasvokkain.
Kaupassa, koiran kanssa ulkoilemassa, kirjastossa, moikkaa naapureita jne.
Mielenterveys menee eristäytymisen vuoksi, eikä sillä ole asunnon koon kanssa mitään tekemistä. Yhtä lailla nökötät kännykkä kädessä vaikka huoneita olisi monia.
Kyllä asumisviihtyvyydellä on iso merkitys mielenterveydelle. Eli asunnon koko, naapurit ja sijainti, näkymät asunnosta vaikuttavat siihen miten pystyt kotona lataamaan akkuja. Kyllä ihmiset muutakin kotonaan tekee kuin tuijottaa kännykkää.
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalla osalla ihmisiä, jotka asuvat isoissa asunnoissa perheineen, e vanhemmilla omaa huonetta ja tilaa, yksityisyyttä edes muutamaa neliötä. Lapsilla tietty on huoneensa, hyvä.
Perheenäidillä ei käytössä tilaa johon vetäytyä harrastamaan, lukemaan tai muuten vain oleilemaan.
Keittiö, olohuone ja makuuhuone kaikki muiden kanssa jaettava. Miespuolisella kuitenkin usein se autotalli mihin voi vetäytyä jos haluaa.
Sitten vielä ystäväni säälittelee minua, jolla 40 m2 yksiö, kiva sellainen, asuntona ihan vain omassa käytössä ja rauha. Käsittämätöntä :)
No mä pidän keittiötä, olohuonetta ja tv-huonetta omana tilanani. Lapset ovat yläkerrassa huoneissaan yksin tai kaverien kanssa. Saan rauhassa katsoa tv:tä, jumpata, lukea kirjaa tai lehteä kun on iso talo. Mies samoin. Kyllä ne neliöt tuo yksityisyyttä kullekin perheenjäsenille. Ja neliöt kahdessa eri kerroksessa tuo yksityisyyttä vielä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhtä asiaa en näissä ymmärrä. Miten 37 neliön asunto voi olla yhdelle ihmiselle liian pieni, kun monet perheet ovat ahtautuneet henkilöä kohti neliömäärältään paljon pienempään tilaan? Uusperheen äitinä olisin taivaissa, jos saisin viettää vaikka viikonlopun tuollaisessa yksiössä, jota jutussa nyt kauhistellaan.
Kerrostaloasuminenhan yksinkertaisesti on syvältä. 37 neliötäkin menisi hyvin jossain pirtissä kaukana ihmissaastasta, ei kylläkään niiden keskuudessa pakattuna. Otan osaa.
Olemme asuneet puolisoni kanssa melkein 5 vuotta 34 neliön yksiössä, viime kuukausina alkanut ahdistaa ja tuntuu että pää hajoaa. Koko kämpän näkee sängyllä istumalla, ei mahdu kunnon ruokapöytää, kaappitilaa erittäin rajoitetusti vaikka olemme minimalistisia ja muutenkin kaupungissa asuminen on peestä (meteli, ihmisten määrä, luontoa ei paljokaan). Olemme muuttamassa muutaman päivän päästä pieneen kylään, jossa kasvoin, siellä asuntomme on toiset 30 neliötä suurempi. Ihanaa saada kunnon keittiö jossa voin leipoa ja laittaa ruokaa, voidaan syödä yhdessä pöydän ääressä. Saan tilaa kirjahyllylle ja kirjoituspöydälle, pääsen toteuttamaan kaikkia luovia harrastuksiani. Molemmat saavat omaa tilaa. On tilaa niin että meille voi tulla kylään. Parasta on myös suuri parveke, josta suora näkymä metsään ja joelle, sinne pääsen päivittäin. Yksiössä vain kaksi ikkunaa samaan suuntaan, nyt läpitalon asunto! Hauskinta on se, että asunto on halvempi kuin nykyinen. En enää koskaan tule asumaan yksiössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olemme asuneet puolisoni kanssa melkein 5 vuotta 34 neliön yksiössä, viime kuukausina alkanut ahdistaa ja tuntuu että pää hajoaa. Koko kämpän näkee sängyllä istumalla, ei mahdu kunnon ruokapöytää, kaappitilaa erittäin rajoitetusti vaikka olemme minimalistisia ja muutenkin kaupungissa asuminen on peestä (meteli, ihmisten määrä, luontoa ei paljokaan). Olemme muuttamassa muutaman päivän päästä pieneen kylään, jossa kasvoin, siellä asuntomme on toiset 30 neliötä suurempi. Ihanaa saada kunnon keittiö jossa voin leipoa ja laittaa ruokaa, voidaan syödä yhdessä pöydän ääressä. Saan tilaa kirjahyllylle ja kirjoituspöydälle, pääsen toteuttamaan kaikkia luovia harrastuksiani. Molemmat saavat omaa tilaa. On tilaa niin että meille voi tulla kylään. Parasta on myös suuri parveke, josta suora näkymä metsään ja joelle, sinne pääsen päivittäin. Yksiössä vain kaksi ikkunaa samaan suuntaan, nyt läpitalon asunto! Hauskinta on se, että asunto on halvempi kuin nykyinen. En enää koskaan tule asumaan yksiössä.
Kuulostaa ihanalta! Mielestäni 40 neliötä tulisi olla minimi yksinasuvallekkin, mielenterveys kärsii liian pienessä tilassa.
Vierailija kirjoitti:
hesari on vain maksaville asiakkaille, jotka haluavat vihervasemmistolaista propagandaa, joten mitä jos kertoisit, mitä "uutisessa" sanottiin, etkä laittaisi tänne toimimattomia linkkejä
Pysyttele sinä vain persu-uutisissa, jottei vahingossakaan tule mitään ei-ra*is*ista silmillesi. Ei sinun kannata tätäkään ketjua lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimmalla osalla ihmisiä, jotka asuvat isoissa asunnoissa perheineen, e vanhemmilla omaa huonetta ja tilaa, yksityisyyttä edes muutamaa neliötä. Lapsilla tietty on huoneensa, hyvä.
Perheenäidillä ei käytössä tilaa johon vetäytyä harrastamaan, lukemaan tai muuten vain oleilemaan.
Keittiö, olohuone ja makuuhuone kaikki muiden kanssa jaettava. Miespuolisella kuitenkin usein se autotalli mihin voi vetäytyä jos haluaa.
Sitten vielä ystäväni säälittelee minua, jolla 40 m2 yksiö, kiva sellainen, asuntona ihan vain omassa käytössä ja rauha. Käsittämätöntä :)