Lue keskustelun säännöt.
Huom te joita ärsyttää kaupoissa kiljuvat kakarat!
15.08.2014 |
Olin eilen kaupassa, ja kaksi nuorta äitiä kuljetti lapsiaan ostoskärryjen lastenistuimessa. Alle parivuotias taapero pyrki nousemaan ylös penkistään ja äiti kielsi lasta inhottavalla äänensävyllä. Lannistumaton lapsi kuitenkin halusi istuimesta pois, jolloin äiti nosti lasta kainaloista ilmaan ja runttasi väkivaltaisesti takaisin istuimeen. Lapsi aloitti aivan hysteerisen itkun ja parkui tehokkaasti seuraavat viisi minuuttia. Äitinsä totesi vielä ylimielisesti lapselle: Mähän sanoin sulle ettei nousta seisomaan.
Eikö todella muuta ratkaisua ole? Pieneen ihmiseen kohdistettu väkivallanteko on äärimmäisen julma ja todellakin te jotka tunnette piston sydämissänne, sietäisitte hävetä. Kulttuurihistoriallisesti ymmärrän että on ollut aika kun lapsiin on kohdistettu väkivaltaa kasvatusmielessä, mutta ei se silloinkaan ole ollut oikein. Jos ja kun aikuisen stressi purkautuu lapseen väkivaltana, ei kyse ole ollut milloinkaan kasvatuksesta. Ja aikanaan lapsia lyötiin turhautuneina ja kyvyttöminä ymmärtämään mitään lapsen fyysisestä kehityksestä. Jokainen joka sanoo että väkivalta lasta kohtaan on oikein, voi esittää itselleen kysymyksen: Haluaisinko minä että minua pahoinpidellään? Miltä tuntuisi olla avuton ihminen joka täysin toisen avun ja opastuksen varassa saa osakseen väkivaltaa?
Tuleeko kenellekään mieleen kun kuulette kaupassa lapsen itkun, että se on hätähuuto (kenties vanhemman aiheuttama) johon ei vastata? Kukaan lapsi ei itke hysteerisenä ilman että hänellä on joku oikea tarve. Kohdistakaa katseet siihen aikuiseen, älkää vihatko taaperoita. Hyvin usein lapsia vihaavien taustalla on aikuinen jonka perustarpeita ei ole täytetty. Tutkimusten valossa voidaan väittää, että mikäli lapsi jää vaille perusturvaa ja kohtaa varhauslapsuudessaan väkivaltaista käytöstä läheisen taholta, jättää se pysyvät traumat ihmisen muistiin. Ei ole normaalia vihata lapsia, sillä jokainen on ollut itse lapsi. Mutta jos vihaa itseään, varmastikin on helppo vihata myös toisia.
Miettikää kuitenkin kun ensi kerran valitatte että taas joku lapsi parkuu, että voisitte sen sijaan sanoa: Taas joku stressaantunut vanhempi ei kykene täyttämään hänelle langetettua vastuuta.
Itse tein viimeksi niin, että menin juttelemaan taaperolle jonka vanhemmat eivät reagoineet lapsen itkuun vaan antoivat tämän itkeä. Kysyin kärryissä istuvalta lapselta että voi kun kurjaa, mikäs se noin kiukuttaa? Lapsi lopetti itkun, hän kaipasi vain huomiota ja sitä että hänen huutoonsa vastataan. On todella julmaa vain jättää lapsi itkemään, varsinkin kun lapsi useimmiten vain heijastaa aikuisten tunnetiloja. Äärimmäisessä stressissä työpäivän jälkeen tehty kauppareissu on rankka myös lapsille, muistakaa se.
Ja pitäkää huolta itseänne pienemmistä.
Kommentit (58)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 09:31"]
Se että on joskua ollut lapsi, ei tarkoita automaattisesti sitä että niistä on pakko pitää ja että on jotenkin outoa olla haluamatta niitä ja jopa vihata niitä.
Itseäni lapsissa eniten ärsyttää julmuus, etenkin eläimiä kohtaan. Vanhempi antaa pennun repiä lemmikkikoiraa korvista ja hännästä, mutta koira ei saa puolustautua mitenkään. Eilen näin kadulla lapsen joka raahasi kissaa talutushihnassa. Kissa oli helteestä pökerryksissä eikä jaksanut kävellä, mutta lapsi vain kiljaisi että "juostaan miisu!" ja alkoi juosta vetäen kissaa perässään niim että se raahautui asfaltilla. Ikinä en unohda miten se eläin huusi.
[/quote]
Niin, aikuisethan eivät ole julmia, vain lapset. Hyvä hyvä.
Vittu näitä palstan lastenvihaajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovasti näit vaivaa, mutta ketä enää kiinostaa. Nämä aloitukset on niin nähty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 09:31"]
Se että on joskua ollut lapsi, ei tarkoita automaattisesti sitä että niistä on pakko pitää ja että on jotenkin outoa olla haluamatta niitä ja jopa vihata niitä.
Itseäni lapsissa eniten ärsyttää julmuus, etenkin eläimiä kohtaan. Vanhempi antaa pennun repiä lemmikkikoiraa korvista ja hännästä, mutta koira ei saa puolustautua mitenkään. Eilen näin kadulla lapsen joka raahasi kissaa talutushihnassa. Kissa oli helteestä pökerryksissä eikä jaksanut kävellä, mutta lapsi vain kiljaisi että "juostaan miisu!" ja alkoi juosta vetäen kissaa perässään niim että se raahautui asfaltilla. Ikinä en unohda miten se eläin huusi.
[/quote]
Itsekään en lapsista ihmeemmin pidä, mutta se pitää aikuisen ihmisen ymmärtää että tuo sinunkin kuvailemasi tapaus ei sen lapsen syytä ole. Hänellä on vanhemmat jotka ovat asiasta vastuussa, lapsi ei yksinkertaisesti ymmärrä. Mulla on kummityttö joka kyläilee mun luona säännöllisesti, ja mulla on lemmikki kotona. Tyttö on pienestä pitäen osannut olla eläimen kanssa, koska on vain kielletty kun on yrittänyt esim repiä turkista. Nyt hän on 4v, ja ymmärtää jo varsin hyvin että eläimeen sattuu ihan samalla tavalla kuin ihmiseen, ja oikein hyvin toimeen tulee eläinten kanssa. Eli, syytä vanhempia, vanhemmissa se vika on jos lapsi eläintä kiusaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää alotus sai mut miettimään tuoltakin kannalta. :/ aina ollut vaan ärsyyntynyt. Kiitos
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 09:31"]Se että on joskua ollut lapsi, ei tarkoita automaattisesti sitä että niistä on pakko pitää ja että on jotenkin outoa olla haluamatta niitä ja jopa vihata niitä.
Itseäni lapsissa eniten ärsyttää julmuus, etenkin eläimiä kohtaan. Vanhempi antaa pennun repiä lemmikkikoiraa korvista ja hännästä, mutta koira ei saa puolustautua mitenkään. Eilen näin kadulla lapsen joka raahasi kissaa talutushihnassa. Kissa oli helteestä pökerryksissä eikä jaksanut kävellä, mutta lapsi vain kiljaisi että "juostaan miisu!" ja alkoi juosta vetäen kissaa perässään niim että se raahautui asfaltilla. Ikinä en unohda miten se eläin huusi.
[/quote]
Lapset on tyhmiä, koska niiden aivot ei ole vielä kehittyneet. Jos näet eläinrääkkäystä kadulla, on sun tehtäväs puuttua siihen, eikä kauhistella av-palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 09:31"]
Se että on joskua ollut lapsi, ei tarkoita automaattisesti sitä että niistä on pakko pitää ja että on jotenkin outoa olla haluamatta niitä ja jopa vihata niitä.
Itseäni lapsissa eniten ärsyttää julmuus, etenkin eläimiä kohtaan. Vanhempi antaa pennun repiä lemmikkikoiraa korvista ja hännästä, mutta koira ei saa puolustautua mitenkään. Eilen näin kadulla lapsen joka raahasi kissaa talutushihnassa. Kissa oli helteestä pökerryksissä eikä jaksanut kävellä, mutta lapsi vain kiljaisi että "juostaan miisu!" ja alkoi juosta vetäen kissaa perässään niim että se raahautui asfaltilla. Ikinä en unohda miten se eläin huusi.
[/quote]
Ei sitten tullut mieleesi puuttua tilanteeseen?! Jokaisella aikuisella on kuitenkin vanhempana velvollisuus puuttua epäkohtiin, eikä olla passivisena tilanteen vietävissä.
Meidän taaperon itku ei kyllä aina ole mikään hätähuuto ja vauvaiän ohittaneen kaikkiin tarpeisiin ei tarvitse vastata (esim. tarpeeseen hypätä kärryistä pois tai heittää eläintä kivellä). Pikkuhiljaa pitää alkaa lasta opettamaan, että kaupassa istutaan niissä kärryissä.
Meillä lapsi huutaa kuin viimeistä päivää aina kun joku ei onnistu, tai ei saa mitä tahtoo. Oikeaa hätäänsä itseasiassa taitaa valittaa vähemmän äänekkäästi kuin pettymystään. Kärryn istuimeen on aika vaikea "runtata" lasta niin että olisi oikea väkivaltatilanne. Ja mitä äänensävyyn tulee, niin tokihan äänensävyn pitää olla kaikkea muuta kuin epätoivottuun toimintaan kannustava. Olkoonkin sitten jonkun mielestä inhottava (naisen on vaikea saada aikaiseksi kunnon auktoriteettiääntä).
Toinen vaihtoehto olisi antaa lapsen juosta ympäri kauppaa ja repiä hyllyiltä alas kaikki vähänkin mielenkiintoinen. Itse olen ajatellut, että opetetaan tuo poika asioimaan kaupassa nyt kun se vielä on mahdolista. Ja se tietää joskus pettymysitkua, rajuakin sellaista. Enkä pidä itseäni epäonnistuneena vanhempana tämän takia.
Kyllä, olen ollut itsekkin lapsi, mutta en huonokäytöksinen, tahmatassuinen räkänokka joka kiljuu kaupassa. Mulla oli vanhemmat, jotka osasivat kasvattaa, rakastaa ja huolehtia.
En pidä lapsista. Haaveilen lapsilta kielletystä ostoskeskuksesta ja ylipäätänsä siitä, ettei tarviis kuunnella ja kärsiä esim. bussissa lasten toteuttamasta terrorista, jonka vässykkävanhemmat sallivat.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 14:17"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 14:03"]
no meillä 2v kirkuu tuttia, jäätelöä, pois rattaista jne. suljen vain korvani & kierrän kaupan nopeasti läpi. en todellakaan ala sylitellä tai lässyttää, siitähän vasta innostuukin ! kotona pääsee sitten syliin kyllä
[/quote]
Ja tämä kuvio toistuu ja toistuu etkä koskaan herää miettimään että miksihän se lapsi kirkuu ja temppuilee?
[/quote]
Niinpä!
Mäkin aina olen niitä kiljuvia kakaroita syyttämässä, koska ne on niin vitun ärsyttäviä, vaikka tiedän oikeasti, että syy on vanhempien. Kiljuvista kakaroista tulee kiljuvia ja päätään aukovia teinejä ja idioottimaisia aikuisia. Kiitti vaan paljon vanhemmat!
Puhumattakaan puhtaasta ilkeydestä kanssaihmisiä kohtaan. Kaupassa ollessani joku taapero meni käpälöimään ostoksiani ja heitti ne hihnan alkupäähän. Kaksi tuotetta piti vaihtaa ja lopulta sanoin penikalle että jos se vielä kerran koskee tavaroihin niin katkon siltä sormet. Lopetti välittömästi ja vaikeni.