Tytär 18v haluaa muuttaa...
Lukion kolmannelle menevä tyttö on keksiny että tänä syksynä se haluaa muuttaa. Ei ole saanut mistään töitä ja eläisi vaan kelan 570 € tuilla. Mielestäni tuossa ei ole mitään järkeä. Haluisi myös lukion jälkeen heti lähteä pois tästä kaupungista, vaikka olen sanonut että ensin kannattaisi asua yksin täällä, missä vanhemmat ja suku lähellä. Koulumatkakin on nyt vain 20 km ja maalla on rauhallista, joten en ymmärrä miksi pitäis noin pienillä tuloilla lähteä omilleen.
Kommentit (27)
Pienet tuet, joudut maksamaan elämisen kuitenkin (ja ostamaan vaatteet, ruuat, huonekalut jne) kun ei ole töitä eikä varmaan säästöjäkään lapsella. Ei kannata, vuoden päästä sitten kun lähtee opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Pienet tuet, joudut maksamaan elämisen kuitenkin (ja ostamaan vaatteet, ruuat, huonekalut jne) kun ei ole töitä eikä varmaan säästöjäkään lapsella. Ei kannata, vuoden päästä sitten kun lähtee opiskelemaan.
Säästöjä on paljonkin, mutta olen mielelläni maksanut kaiken tähän mennessä. Rahahanat menee kuitenkin kiinni jos muuttaa, siinäpä näkee sit kuinka paljon äitiä tarvii oikeesti ja palaa maitojunalla kotiin
Ap
1. Katso peiliin
2. Hän ei tiedä miten pieni se yksiö on ja miten yksinäistä siellä on kun ei oo rahaa
3. 20km kouluun on järkyn pitkä matka (jos kaikki kaverit asuu siellä kaupungissa, muutaman kilometrin päässä koululta
4. Hän luulee jo olevansa aikuinen
5. Nuoren kuuluukin haaveilla ja kuvitella miten ihanasti sisustaa ja tekee elämästä itsensä näköisen (kunnes se tyhjä tili iskee tajuntaan)
Vierailija kirjoitti:
Pienet tuet, joudut maksamaan elämisen kuitenkin (ja ostamaan vaatteet, ruuat, huonekalut jne) kun ei ole töitä eikä varmaan säästöjäkään lapsella. Ei kannata, vuoden päästä sitten kun lähtee opiskelemaan.
Haluaisi myös yliopistoon mihin ei todellakaan tule heti lukion jälkeen pääsemään,vaikka mielestäni amk tai amis olisi parempi vaihtoehto
On kuulemma myös löytänyt 450 yksiön sis veden mutta ei silti pienintäkään järkeä. Muuttaa sitten jos parin vuoden päästä pääsis opiskelemaan arvosanakorotusten jälkeen
Lukion kolmosella muutossa ei ole paljon järkeä mutta jos hän haluaa muuttaa niin hänhän voi sen tehdä. Kannattaa vaan sopia tarkkaan etukäteen millaista rahallista tukea kotoa on saatavissa sekä varmistaa että nuorella on realistininen kuva kaikista kuluista (budjetti!) ja siitä millä rahalla elämänsä kustantaa.
On sillä oikeus muuttaa ja saahan se opintorahaa, -lainaa ja asumistukea muutettuaan veks.
IHme vinkuja sä ap olet. Jos sä olet tarkoituksella laiminlyönyt velvollisuutesi opettaa lapsellesi taloustaitoja saat ihan ite kattoa peiliin. Mahdollisesti olet niin ripustautuvat että tyttö on opetellut ne salaa sun selän takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet tuet, joudut maksamaan elämisen kuitenkin (ja ostamaan vaatteet, ruuat, huonekalut jne) kun ei ole töitä eikä varmaan säästöjäkään lapsella. Ei kannata, vuoden päästä sitten kun lähtee opiskelemaan.
Haluaisi myös yliopistoon mihin ei todellakaan tule heti lukion jälkeen pääsemään,vaikka mielestäni amk tai amis olisi parempi vaihtoehto
Ihan selkee trollihan tämä on. Normaalijärkinen vanhempi toivoo vaan parasta lapselleen eikä tule nettiin lyttäämään sitä. Paitti jos on heikkolahjainen ite.
Just varmaan tuon takia, kun et ymmärrä etkä pidä järkevänä. Asiat pitää elämässä kokea ja kokeilla. Miksi jarruttelisit?
Oikein harmittaa miten ilkeitä jotkut aikuiset ovat. Olen itse tosi pienituloinen ja kun tytär muuttaa, en pysty tukemaan rahallisesti juuri mitenkään. Jos mulla olisi säästöjä niin todellakin kannustaisin muuttamaan omilleen kun olisi jo 18v ja voisin vieläpä oikeasti auttaa häntä pärjäämään alkuun. Ap on kontrolloiva ja inhottava.
Pakko olla trolli. Täysi-ikäinen voi muuttaa koska haluaa. Vanhemmat maksaa pientä oointoavustusta kunnes lukio tai amis on suoritettu. Kelasta saa opintotukea ja asumistukea. Vanhempien on turha jarruttaa, itsenäistyminen on luonnollista. Voimat kannattaa laittaa siihen että opettaa lapselle budjetointia ja auttaa sopivan asunnon löytämisessä ja vuokrasopimuksen tekemisessä.
Ap sun tytölläsi on oikeus muuttaa, anna mennä. Mutta laita ne rahahanat kiinni, sillä kun on täysi-ikäinen, ja on oikeuksia, niin on myös velvollisuuksia. Mun mielestä tuo, että muuttaa omilleen, niin on se paikka, että lapsen on aika kokeilla sitä itsellistä elämää ja maksaa omat laskunsa ja menonsa. Anna kokeilla, mitä siinä menetät? Jos menee persiilleen se touhu, niin se on sitten tyttären oma moka. Tekee sen korjausliikkeen tai ei, ei ole enää sun vallassasi. Ethän sä voi tietää, että jos meneekin kaikki hyvin, kun et anna mennä? Täysi-ikäinen ihminen ja oileustoimikelpoinen, sulla ei pitäisi olla nokan koputtamista. Irrota se napanuora jo nyt.
Joo niin mun lukion ekallekin menevä haluaa muuttaa. Ilmoitin että ei käy ennen kuin on lukio tai ammattikoulu käyty. Ja en maksa elämistä muualla kuin kotona.
Vierailija kirjoitti:
On kuulemma myös löytänyt 450 yksiön sis veden mutta ei silti pienintäkään järkeä. Muuttaa sitten jos parin vuoden päästä pääsis opiskelemaan arvosanakorotusten jälkeen
Palaan ensimmäiseen kommenttiini:
1.katso peiliin
Ihme ankeuttaja "ei susta kuitenkaan mitään tuu" -äiti.
Lapsi haluaa pois kodin lyttäävästä ilmapiiristä, jotta hänestä voi tulla jotain mitä hän haluaa tavoitella (ja se on OK myös epäonnistua, ja vanhempien kuuluu tukea ja kannustaa!!)
"Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat teidän kauttanne, mutta he eivät sittenkään ole teidän."
- Kahlil Gibran
Vierailija kirjoitti:
Oikein harmittaa miten ilkeitä jotkut aikuiset ovat. Olen itse tosi pienituloinen ja kun tytär muuttaa, en pysty tukemaan rahallisesti juuri mitenkään. Jos mulla olisi säästöjä niin todellakin kannustaisin muuttamaan omilleen kun olisi jo 18v ja voisin vieläpä oikeasti auttaa häntä pärjäämään alkuun. Ap on kontrolloiva ja inhottava.
Tämä. Itse muutin omilleni toiseen kaupunkiin 16-vuotiaana, kun aloitin lukion. Vanhemmat oli onneksi iloisia, kun olin löytänyt opiskelupaikan, missä viihtyisin ja saisin jotain hyvää elämääni. Aina sai soittaa kotiin jos oli hätä, vaikka pärjäsinkin todella hyvin itsekseni. Luojan kiitos äitini ei ollut samanlainen kuin ap, ihme juttu ettei voi omaa lastaan kannustaa ja tukea.
Meillä taas saa muuttaa kun pystyy elannon hanki ma’am ihan itse
Ap on ilmeisesti kasvatettu myös lyttäämisen kautta. Parasta on vaan ajateltu ja kaikki unelmat lytätty jo valmiiksi. Ja elät nyt äitisi määrittelemää sovinnaista elämää. Sellainen sos.dem, ev.lut ja suhtkoht.
Nyt taitaisi olla ika tarkastella sitä omaa kasvatusta ja sen tuloksia. Ja avata vähän näköaloja.
Koska se on opettavainen kokemus.