Lue keskustelun säännöt.
Suuri huoli lapsesta.
14.08.2014 |
Lapsi nyt 11v ja ongelmat alkoivat kouluun mennessä.
Oppimisvaikeuksia, hahmotushäiriö. Saa tukiopetusta ja käynyt vuoden kuntoutuksessa. Nyt uutta kuntoutusjaksoa haetaan.
Joka aamuiset vatsakivut kun ei halua mennä kouluun.
Pientä kiusaamista ollut. Nyt kuulemma ei.
Jättää tahallaan kirjat kouluun jotta ei voi tehdä läksyjä. Viime vuonna sai tuplakirjat, eli toiset kirjat kotiin jotta läksyt tuli tehtyä. Läksyt myös ilmoitettiin Wilmaan. Silti vetkuttelua ja kiukuttelua.
Ei juurikaan kavereita.
Harrastuket piti lopettaa koska läksyjen teko on kestänyt niin kauan.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Lapsi ei avaudu ja kerro mitä mieltä painaa. Ei vaikka mitä tekisi. Suuttuu kun alkaa kyselemään mikä painaa mieltä.
Huoli on kova kun lasta ei voi auttaa, kun mikään ei hänen mukaan ole vialla. Miten saada lasta avautumaan?
Alan itse olla niin loppu tähän kaikkeen, että tekis mieli huutaa suoraa huutoa. Välillä tekis mieli antaa lapsi pois kun en vaan enää jaksa tätä rumbaa. Kuulostaa todella kamalalta, mutta valitettavasti tällaisia ajatuksia tulee mieleen. Itken kun tiedä lapsen kärsivän mutta en voi auttaa kun ei avaudu ja kerro mitään.
En edes tiedä miksi kirjoitin tän tänne. Pakko vaan purkaa sydäntään jonnekin.
Kommentit (30)
Kuulostat ahdistuneelta ja uupuneelta tilanteeseen mikä kehittynyt, eikä ihme itselläkin keskimmäisen pojan kanssa ongelmallista koulun aloituksen kanssa, nyt kolmannen luokan kevät jo parempi. Itse olen käynyt kriisikeskuksella välillä kun on ollut vaikeuksia palautua ja "kuppi" on ollut niin sanotusti täynnä. Samoin työterveyden psykologilla ja perheneuvolassa sekä kuraattorin kanssa juteltu. On auttanut. Täytyisi jotenkin varmistaa että jaksat tavallista arkea siten että itsekin vielä iloitset asioista. On myös lastensuojelun asia auttaa ja tukea kun jo itselläsi huoli jaksamisesta. Kartoittavat onko kaikki mahdollinen tuki mitä tarvitaan annettu. Ota ihmeessä yhteyttä johonkin, vaihtoehtoja on. Vaikka omalääkärin kautta psykologille, perheneuvolaan jne. Kunhan saat jonnekin eritellä missä mennään. Kovasti olet ahkeroinut lapsen puolesta. Kyllä sitä joskus on itku silmässä ja miettii mitenkä meidän perheessä on tämmöistä. Silti voit olla ylpeä kun olet yrittänyt parhaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä myös 11-v. poika, ja ollut vähän samanlaisia kokemuksia. Kiusaamista välillä, läksyjen tekeminen kestää jne. Nyt on onneksi mennyt vähän paremmin - koputan puuta.
Meillä poika onneksi puhuu ja kertoo, mikä on vialla, tosin välillä saa tosissaankin lypsää, ennen kuin avautuu. Olen saanut poikaa avautumaan välillä niin, että menen illalla istumaan hänen sänkynsä viereen, hieron jalat ja juttelen niitä näitä, välillä olen ihan hiljaa. Siitä sitten lapsi välillä alkaa jutella asioistaan, ensin vähän, sitten jo ryöpsähtäen. Pääasia on, että en yritä kyselemällä kysellä, mikä on vialla, vaan olen vain läsnä.
Toinen hyvä keino on ollut se, että olen laittanut joko tekstarin tai WhatsApp-viestin - jopa niin, että olemme molemmat kotona. Siihen on sitten tullut vastauksena, mikä on vialla. On ilmeisesti helpompi kirjoittaa esim. omasta huoneesta, kun ei tarvitse näyttää, jos vaikka itkettää... Kuulostaa tietysti hölmöltä, että laittelen viestejä enkä puhu kasvotusten, mutta välillä tuo sitten näyttää toimivan, jos asia on sellainen, joka ehkä tuntuu lapsesta itsestäänkin vähän hölmöltä tai sitten liian kipeältä sanoa kasvotusten.
En tiedä, onko noista kokemuksista mitään apua, mutta kirjoitinpa silti. :) Kovasti voimia, toivottavasti tilanne helpottaa!
Kuulostaa siltä että koulun tuki ei ole riittävää, opiskelu on liian kuormittavaa.
Pyydä neuvottelua opettajan, koulupsykologin ja kuntoutuksesta vastaavan neuropsykologin kanssa.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:23"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:16"]Vaaditte liikoja!
[/quote]
Milä perusteella? Läksyt tehdään jotta pysyisi muun luokan mukana. Huippunumeroita ei vaadita. Vaikka ei pääsisi kokeesta läpi, niin ei toruta. Jos pääsee läpi niin palkitaan ja kehutaan. Kehutaan myös jos kirjat ilmaantuu kotiin ja tekee läksyt nätisti ilman pelleilyä. Emme rankaise koulutyöstä lainkaan.
Läksysessiot tauotetaan. 10 min keskittymistä ja sitten tauko.
Ap
[/quote]
Vastasit jo itse omaan kysymykseen. Ette voi vaatia pysymään muun luokan tahdissa, jos ei siinä pysy.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:24"]Perheneuvola, siellä on myös psykologi?
[/quote]
Perheneuvolassa käyty, mutta se oli yhtä tyhjän kanssa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyypillinen ADD. Etsikää hyvä lääkäri ja lääkekokeilu. Kannattaa saada diag. ym kuntoon ennen ylä-astetta, jolloin se alamäki vasta alkaakin jos ei toimivaa hoitomuotoa.
Voi,tuo kuulostaa niin tutulta. Mulla kun on oppimisvaikeuksia ja sain kaiken avun silloin lapsena. Kävin kasvatusneuvolassa,psykologeilla,psykiatreilla,sain tukiopetusta aivan kaikkea eikä mikään auttanut.Minusta ei tullut koskaan mitään,runsaista avuista huolimatta ja nyt 40v elämä tuntuu täysin turhalta. Mutta jos lapsenne on hyvä jossakin esim taiteissa,käsitöissä tms kannustakaa häntä sellaiseen mistä voisi saada ammatin. Itselläni kun ei käden taitoja eikä musikaallisuutta tms ole niin syrjäydyin täydellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä ollut jo tänä syksynä koulussa jotain kokousta lapsen,vanhempien ja opettajien kesken? Olisiko lapsen mahdollista siirtyä eha luokalle? Siellä mennään enemmän jokaisen lapsen tahdissa. Läksyjä tulisi maltillisemmin eikä kaikki illat menisi niiden tekemiseen.
Itse ainakin "nääntyisin" jos joutuisin tekemään kaikki illat ja viikonloput työ juttuja kotona! Ja suositteleisin myös jotakin harrastusta. Jotain muutakin kuin koulua. Jos koulu menee huonosti niin se syö itsetuntoa. Jokin mieleinen harrastus auttaisi. Sitäpaitsi siellä harrastuksessa saa olla ja "loistaa". Uskon että lapsellasi on jo koulusta semmoinen asenne että hän on huono ja tyhmä eikä osaa..
Soita kuntasi toimintaterapeutille ja varaa aika! Sieltä saa hyviä konkreettisia neuvoja tuollaisiin arjen pulmiin. Hän voi myös ohjata lastasi eteenpäin ja lapsesi saa diagnoosin mikäli jotain sellaista löytyy.
Perheneuvola, siellä on myös psykologi?