On se vaan helppoa olla lähihoitaja

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 20:39"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 20:09"]No jos tykkää kakan hajusta.

[/quote]

Ei jokasessa paikassa paska haise :o

[/quote] Saisiko esimerkin jossa ei?

[/quote]

Mä olen vastaanotossa, ei haise kakka.

Hassua miten kakan haju yhdistetään lähihoitajan työhön. Hyvin monessa paikassa ei olla eritteiden kanssa tekemisissiä . Ja siellä missä ollaan, sen hajun ja hajunlähteen kanssa työskentelevät myös sairaanhoitajat.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 11:17"]

Itse valmistuin lähihoitajaksi v. 2009. On tullut kierreltyä vammaspuoli, päiväkodit, psykiatriset sairaalat ja vanhuspuoli. Psykiatrisesta pidin kaikista eniten. Sielläkin oli sama ongelma kuten muissakin paikoissa. Lähes kaikki vkloput kiinni, liian pieni liksa, katkeria työkavereita eikä mitään henkilöstöetuja. Vanhuspuoli oli kaikista järkyttävin. Siellä kuitenkin viihdyin kolme vuotta kiertäen eri paikkoja. Sain nyrkistä päähän, kiire järkyttävä ja todella ammattitaidotonta porukkaa. Se riitti minulle.

Sitten törmäsin mollin sivustolla puolisen vuotta sitten myyntialalla olevaan ilmoitukseen. Päätin kokeilla siipiäni täysin tuntemattomaan. Siistiä sisätyötä, saa olla ihanat työvaatteet ja rakennekynnet. Bonuksena ruokaetu, työsuhdeauto ja vaihtuvia tuotteita. Mukavat työkaverit (ei LAINKAAN sitä kateutta ja vittumaista naamaa) ei tartte juosta ja saa asiakkailta paljon kehuja. Niin, on myös liukuva työaika ja VIIKONLOPUT VAPAANA! Kesälomankin saa pitää silloin kun huvittaa. Ja kaikista mieluisin asiahan on palkka... Pohjapalkkakin on itsessään jo sama kuin hoitajan kk liksa. Siihen tietty provikat päälle. Oma tilipussini on n. 3500-5000e vaihdellen ja en oikeasti edes tee niin paljoa duunia palkan eteen mitä hoitajana. Muistan niin hyvin kun hoitajana tein kaiken viimisen päälle, ja muut laiskottelivat ja nostivat SILTI SAMAA PALKKAA. Tässä työssäni onneksi yrittäminen palkitaan. Nykyisessä työssäni myös saan kiitosta työstä myös työkavereilta ja esimieheltä. Eipä ikinä hoitoalalla sitä oikein kuullut. Aina valitettiin mitä on jäänyt tekemättä tai mitä on tehty väärin vaikka se ei hoidettavan elämään vaikuttanut mitenkään esim. roskien vienti.

Eli hyvät rakkaat hoitsut muistakaa ettei teidän ole pakko tehdä tuota työtä! Niin paljon näin väsyneitä hoitajia jotka ansaitsivat niin paljon parempaa... Pelkästään myyjien palkat kaupoissa ovat hoitsun luokkaa!

T: Ei enää ikinä hoitajaksi

[/quote]

Mitä myyt?

Ei todellakaan ollut helppo koulutus meidän koulussamme. Ja kyllä piti ihan liuoslaskut ja muut vaativatkin lääkelaskut osata. Pistokset täytyi mennä vettä valaen niin ihon alle kuin lihakseen. Suoniverinäytteet hallita ja sydänfilmit osata ottaa. Ja paljon paljon muuta. Tenttiä toisen perään. Minullakin kuitenkin hyvä yo-todistus.

Juuri aloitin suunterveyden suuntautumisvaihtoehtona (eli hammashoitaja). Kuulemma 70 haki, 26 oli pääsykokeissa ja 19 valittiin. Repikää siitä.

up

Täällä yksi tyytyväinen lähihoitaja! Mulla tosin yrittäjyyteen helposti rinnastettava ääri-itsenäinen työ, jossa kakkakin toisinaan lemahtaa. Mutta tykkään ja tienaankin ihan hyvin, toisaalta teen myös mielettömästi työtä. Mutta kyllä tällä summalla ihan elelee ja lainansa makselee.

Mä oon th/sh amk ja suurin osa mun tietämistä lähijoitajista on pätemishalusia, itestään liikoja luulevia wt-akkoja. Olut ja muu alkoholi maistuu aika usein ja se näkyy joillain päällepäinkin. Kauheeta meteliä pidetään siitä kuinka ollaan hoitajia ja tiedetään kaikesta kaikki. Mun mielestä samaa sarjaa Siwan kassojen kanssa. Sori. Varmasti joukossa on myös oikeesti fiksuja mutta tää on mun yleiskäsitys.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 15:16"]

Eli sinusta ei jää mistään paitsi vaikka tekisi kaikki harjoittelut samassa paikassa? Ja kyllä olen työpaikallani ohjannut useampaakin oppisopimusopiskelijaa. Aikuisia ihmisiä ovat ja ilmeisesti hekin kuten sinäkin uskoivat, että se aikuisuus ja elämänkokemus jo itsessään tekee heistä lähes hoitajia ja ei tarvitse siihen mitään sen kummempia harjoitteluja tarvita. Meillä on mahdollisuus kiertää ja käydä eri paikoissa, mutta ei kun halutaan päästä helpolla eikä ymmärretä tuon hyötyä

[/quote]

Itse kävin aikaisemman tutkinnon ammattikoulussa lähiopetuksessa, ja kyllä minusta oppari oli ihan huomattavasti parempi. Olin kyllä paljon valmiimpi töihin (joita siis oikeastaan oli jo 3 vuotta tehtynä), kuin edellisen tutkinnon jälkeen muutaman harjoittelun kanssa. Oli tosin kyllä ennestään 15 vuotta yleistä työkokemusta, joka sinulle ei merkitse yhtään mitään?

Ei kaikkia harjoitteluita voinut tehdä samassa paikassa, puhut taas vastoin parempaa tietoasi. Kaikkien niiden harjoitteluiden täytyy tulla täyteen, joko omassa työpaikassa tai muualla. Jos opiskelee esim. jossakin päihdeyksikössä, täytyy käydä vaikkapa päiväkoti- ja vanhusjakso muualla. Ne, mitä pystyy suorittamaan, ja joista voidaan hyväksyä tutkintotilaisuudet, voi tehdä omalla työpaikalla. Joku yksityinen kotihoito voi riittää kattamaan kaikki paitsi lastentarhajakson, jos työpaikalla kaikki muut kriteerit täyttyvät. Muuten ei.

Riippuu se paljon myös paikasta missä opparin suorittaa. Ihan varmasti mielenterveysyksikössä jää paljon muuta paitsi. Mutta sieltäkin valmistuu samantasoinen päiväkotitäti, kuin koulusta - molemmat ovat käyneet samat teoriat, ja harjoittelujakson.

Käytännön työtä on koulussa valitettavan vähän, etenkin nykyään, kun reilut 10 tutkintoa on niputettu lähihoitajanimikkeen alle. Hyvinkin pintaraapaisuahan se on koko kolme vuotta, ja oppisopimuksessakin se teoriapuoli. Itse en ainakaan näe, että kukaan todellisuudessa mikään ammattilainen on muutaman viikon harjoittelun jälkeen, kyllä oikea osaaminen kasvaa iän myötä. Koulu antaa pelkän pohjan, lähihoitajan tutkinto on kaiken päätteeksi aika paljon helpompi, kuin mitä moni antaa ymmärtää. Tämähän iän ja työkokemuksen myötä kasvava ammattitaito ymmärretään useimmilla aloilla, lähihoitajalle opetetaan mieluummin ammattiylpeyttä, kuin nöyryyttä työtä kohtaan, se on kyllä nähty.

Itse kävin 2 muuta harjoittelupaikkaa ja oppispaikka oli monipuolinen. Ihan hyvät eväät oli työelämään, yhtään en kadu opiskeluvalintaa. Puolensa molemmissa, mutta ihan en kyllä ymmärrä, mitä tämä oppisopimusvastustus on. Siinä on vielä kehittämistä, mutta hyvä siitä tulee.

Itse valmistuin lähihoitajaksi v. 2009. On tullut kierreltyä vammaspuoli, päiväkodit, psykiatriset sairaalat ja vanhuspuoli. Psykiatrisesta pidin kaikista eniten. Sielläkin oli sama ongelma kuten muissakin paikoissa. Lähes kaikki vkloput kiinni, liian pieni liksa, katkeria työkavereita eikä mitään henkilöstöetuja. Vanhuspuoli oli kaikista järkyttävin. Siellä kuitenkin viihdyin kolme vuotta kiertäen eri paikkoja. Sain nyrkistä päähän, kiire järkyttävä ja todella ammattitaidotonta porukkaa. Se riitti minulle.

Sitten törmäsin mollin sivustolla puolisen vuotta sitten myyntialalla olevaan ilmoitukseen. Päätin kokeilla siipiäni täysin tuntemattomaan. Siistiä sisätyötä, saa olla ihanat työvaatteet ja rakennekynnet. Bonuksena ruokaetu, työsuhdeauto ja vaihtuvia tuotteita. Mukavat työkaverit (ei LAINKAAN sitä kateutta ja vittumaista naamaa) ei tartte juosta ja saa asiakkailta paljon kehuja. Niin, on myös liukuva työaika ja VIIKONLOPUT VAPAANA! Kesälomankin saa pitää silloin kun huvittaa. Ja kaikista mieluisin asiahan on palkka... Pohjapalkkakin on itsessään jo sama kuin hoitajan kk liksa. Siihen tietty provikat päälle. Oma tilipussini on n. 3500-5000e vaihdellen ja en oikeasti edes tee niin paljoa duunia palkan eteen mitä hoitajana. Muistan niin hyvin kun hoitajana tein kaiken viimisen päälle, ja muut laiskottelivat ja nostivat SILTI SAMAA PALKKAA. Tässä työssäni onneksi yrittäminen palkitaan. Nykyisessä työssäni myös saan kiitosta työstä myös työkavereilta ja esimieheltä. Eipä ikinä hoitoalalla sitä oikein kuullut. Aina valitettiin mitä on jäänyt tekemättä tai mitä on tehty väärin vaikka se ei hoidettavan elämään vaikuttanut mitenkään esim. roskien vienti.

Eli hyvät rakkaat hoitsut muistakaa ettei teidän ole pakko tehdä tuota työtä! Niin paljon näin väsyneitä hoitajia jotka ansaitsivat niin paljon parempaa... Pelkästään myyjien palkat kaupoissa ovat hoitsun luokkaa!

T: Ei enää ikinä hoitajaksi

No veikkaan et ne työttömät lähihoitajat ei vaan halua tehdä alan töitä. Kyllä niitä töitä on ihan ympäri Suomen

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 22:31"]Palvelutalossa sijaisena tällä hetkellä ja koko ajan odotan, että koska tää paska loppuu. Hirveä kiire, vakkarit sairauslomilla ja keikkalaisten voimin pyörii koko pulju. Asukkaat valittaa ja haukkuu, kun joka päivä uudet naamat. Tämäkö se on se " kutsumusammatti", johon opiskelin motivoituneena. Please, älkää sanoko,että puhu esimiehen kanssa k.o. asioista,

häntä ei voisi vähemmän kiinnostaa, kunhan työt tulee hoidetuksi jotenkin.

[/quote]

Työpaikkoja ja ilmapiirejä on monenmoisia. Hienointa onkin lähihoitajana olemisessa, että aina voi vaihtaa paikkaa, jos yhdessä ei natsaa

kyllä mä luulen että paljon enemmän saisin nähdä vaivaa saadakseni tuplapalkan, rapiat 5000€/kk luultavasti olisin vielä vastuussa jonkun muukin tekemisistä ja kotonakin saisin pohtia työjuttuja.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 21:25"]Samaa mieltä! Lyhyt ja helppo koulutus, aina saa töitä ja työ on sen verran "automaatilla" menevää ettei tarvi töitä kotona paljoa miettiä...

[/quote]

Helppo? Koko luokka sekoamisen partaalla kun koulutus on kaikkea muuta kuin "helppo"

Lähäriopiskelija

Koulutuksen helppoudesta voi olla montaa mieltä, ehkä seuraava esimerkki auttaa muodostamaan uusia mielikuvia. Työpaikallani hammaslääkäriasemalla oli puhetta kahvipöydässä lääkkeistä. Toiset hammaslääkärit kysyivät eräältä venäläistaustaiselta hammaslääkäriltä, että kuinka hän tietää niin paljon lääkkeistä? Vastaus oli, "koska olen ennen hammaslääkistä suorittanut lähihoitajan opinnot".

Tuli vähän hiljaista. Itsekin hoitajana joudun toisinaan korjailemaan hammaslääkäreiden kirjoittamia reseptejä (onneksi niillä ei ole kuin rajattu reseptioikeus), esim. Ketorin ei ole sama asia kuin Kefeksin, kun hoidetaan antibioottihoitoa vaativaa märkäistä kaulan alueen tulehdusta. Jos potilaan henki säästyikin, niin kiitosta tästä ei kyllä saa :) Vaihdan alaa.

Arvostan todella paljon lähihoitajia, monet kokeneet lähihoitajat auttoivat aikoinaan paljon minua, aloittelevaa sairaanhoitajaa uudessa työpaikassa! Myös ne jotka arvostavat itse työtään, ovatkin usein työssään hyviä ja pidettyjä :)

En ole huolissani töistä tulevaisuudessakaan. Nyt vasta pikkuhiljaa ne suuret ikäluokat on siirtymässä eläkkeelle ja kuitenkin työvoimapula näkynyt jo. Lisäksi, kun nyt massakoulutetaan jokaisesta pitkäaikaistyöttömästä lähihoitajia, on siellä joukossa paljon myös niitä jotka eivät alalle sovellu tai jää.

Lisäksi, nyt kun mitoitettiin minimihoitajamääriä, meillä ainakin silloin lisättiin monta uutta hoitajaa.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 22:32"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 21:55"]

Työtä tällä alalla on niin paljon kun vaan haluaa ja jaksaa tehdä. Ei ole mitään ongelmaa saada työtä, aina löytyy sijaisuukisa ja vakipaikkojakin on ihan kiitettävästi. Itse en huolisi kotipalvelu tai palvelutalopaikkaa, haluan työskennellä sairaalassa (niin kuin nyt teen)

[/quote]

Jos töitä kerta on paljon, niin miksi silti on paljon työttömiä lähihoitajia? Etelä-Suomessa työllistyminen ei ehkä ole ongelma, mutta muualla ei niin vaan saakaan töitä..

[/quote]

No ei mitään aavistusta miten voi olla niin paljon työttömiä lähihoitajia, mulla ainakin on niin paljon työtä kun vaan haluan tehdä. Päätyöni lisäksi olen keikkaillut säännöllisesti eri paikoissa jo monta vuotta. En edes pysty ottamaan vastaan kaikki tarjotut työt, enkä ole edes ilmoittautunut työnvälitysfirmaan koska mulle soitetaan suoraan.

Valmistuin 2003 ja koskaan ei ole tarvinnut työkkärin rahaa nostaa tai siellä listoilla edes olla. Suoraan on soitettu ja pyydetty töihin.

Ei tuokaan ilo kauaa kestä.Kunnat joutuvat koko ajan vetämään pussin suita tiukemalle.Käy samanlailla kuin poliisien varmoille työpaikoille.