Lue keskustelun säännöt.
Onko kellään muulla lasta, joka itkee kaikesta?
30.07.2021 |
Mitättömän pienetkin asiat saavat kolmevuotiaani aloittamaan ihan lohduttoman itkun. Ei uhmaitkua vaan pahan mielen itkua vaikka siitä että omena oli jotenkin väärin päin.
Haluaisin vinkkejä miten tukea lasta sellaiseksi, että aivan kaikesta ei tarvitse itkeä. Hän on kuitenkin elämässään saanut paljon äidin läsnäoloa ja kaiken pitäisi olla ihan hyvin, silti kovin paha mieli iskee koko ajan.
Kommentit (70)
Ei kuulosta mitenkään pahalta asialta. Lapsi on vain herkkä. Se on ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikaa vastoinkäymisiä. Tämä omena väärinpäin oli ihan liikaa.
Se muistaa sen aikuisenakin miksi äiti laittoi sen omenan väärinpäin..
Vierailija kirjoitti:
Se muistaa sen aikuisenakin miksi äiti laittoi sen omenan väärinpäin..
Mä ainakin muistan lapsuudesta tollaisen asian kuinka siitä tuli paha mieli..
Löytyy vain paistin- ja tasoituslasta. Kumpikaan ei itke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsellani menee päiväkodissa ihan hyvin. Ilmeisesti ei paljon itkeskele ja oksentaakin suhteellisen harvoin. Päiväkodissa osataan tukea lasten tunteidensäätelyä.
Terveisin oksentelijan äiti
Hei, lapsi on vasta 3v! Tuon ikäisenä pienetkin jutut tuntuvat suurilta. Minulla nyt 5v poika joka myös herkkä. Saattaa itkeä surullisista lauluista. Rakasta ja ymmärrä herkkää lastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun 7v pojalla on add ja on todella itkuherkkä. Siihen liittyy myös muita haasteita esim oman toiminnan ohjaus ja suunnittelu ei onnistu. Kadottaa herkästi ajantajun ja jää haaveilemaan omiaan. Kavereiden kanssa tullut ristiriitoja, kun poika omissa maailmoissaan eikä kuule kun toinen puhuu. Sitten toinen tulkitsee että tekee sen tahallaan ja soppa on valmis. Jossain tietopaketissa sanottiin että add lapsi oli vauvana maailman onnellisin ja helpoin vauva, mikä pitää meillä myös paikkansa ja ongelmat korostuneet vasta iän myötä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi on herkkä. Se, mikä jollain muulla lapsella näkyy harmistumisena, näkyy sinun lapsellasi itkuna. Hänellä on oikeus kokea ja näyttää tunteensa. Lohduttaminen ja läsnäolo on tärkeintä. Ajan myötä tilanne helpottaa.
Pahinta, mitä voit tehdä on ignoorata tai jopa suuttua/rangaista tunteista. Näin lapsesta tulee pahimmillaan epävakaa myöhemmin, kun hän oppii pelkäämään, jopa vihaamaan omia tunteitaan, jolle ei voi mitään.
Olen kokenut tämän läheltä, valitettavasti.
Tunne on aina oikea mutta siihen voi oppia reagoimaan vähän hillitymminkin. Vähän niinkuin tuttu 5v totesi, ettei sitten riehuta, se kun on sitä itse säätelyä.
Minulla on herkkä lapsi, joka tosin on jo kymmenvuotias. Päivittäin itkee hyvin pienistä vastoinkäymisistä ja epämukavuuksista. Olen miettinyt, ovatko hänen allergiansa ehkä alidiagnosoituja.
Koulussa kuitenkaan ei itkeskele ja menestyy siellä erinomaisesti. Päivä kerrallaan mennään eteenpäin, myös elämän iloja isosti eläen.