Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko täällä enää ketään Suomen muinaisuskosta tietävää?

Vierailija
29.07.2021 |

Suomalainen muinaisusko on entinen suomalaisten oma uskonto jossa oli omat uskomukset vaikken tähän uskontoon uskokaan koko sydämen pohjasta niin arvostan sitä kuitenkin erittäin paljon, onhan se meille suomalaisille merkityksellinen asia. En kuitenkaan kuule kenenkään suusta oikeastaan mitään tuosta aiheesta ja tulin miettineeksi että onko Suomessa enää ketään muinaisuskostamme tietävät vai onko se unohdettu kokonaan. Onko täällä ketään siitä tietävä tai jopa uskovaa? Tunnetteko ketään sellaista?

Kommentit (44)

Vierailija
1/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anteeksi kirjoitusvirheet. Syynä autocorrect.

Vierailija
2/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki tietäjät ovat täällä, mikä askarruttaa sinua?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu vähän siitä mitä kaikkea niputat tun käsitteen alle. Meillä mummo noudatti tiettyjä tapoja. Minäkin jotain, vaikka en usko. Ihan mummon muistoksi teen.

Vierailija
4/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laita hakukenttään sana taivaannaula. Löydät sieltä tietoa.

Vierailija
5/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsalaiset aika hyvin piiskasivat aoikoinaan sen muinaisen suomalaisen uskon pois ja tunkivat tilalle kristinuskon joten harvassa taitaa olla tietäjät.

Vierailija
6/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen joskus tenttinyt aiheesta suomalais-ugrilaisten kansojen mytologia. Sen pohjalta uskon, että monilla on uskonnosta liian romanttinen kuva. Tuolle uskonnolle oli hyvin tyypillistä vainajien pelonsekainen ja hyvin pitkälle menevä kunnioitus. Siinä oli ahdistavia piirteitä, ihmiset eivät olleet mitenkään vapaita. Pelkäsivät hiki hatussa vainajan valvovaa silmää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ruotsalaiset aika hyvin piiskasivat aoikoinaan sen muinaisen suomalaisen uskon pois ja tunkivat tilalle kristinuskon joten harvassa taitaa olla tietäjät.

Suomessa oli kaksi suurta heimoa. Hämäläiset ja Karjalaiset. Hämäläiset kääntyivät hiljalleen tähän protestanttien vähemmistöön Ruottalaisten painostuksesta ja Karjalaiset Novogrodin vaikutuksesta roomalaiskatollisiksi. Heimot olivat taistelleen toisiaan vastaan jo aikaisemmin ja nämä uudet uskonnot vain lisäsivät taistelua.

Vierailija
8/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun suomeksi googlettelee aikansa niin löytää aika hyviä artikkeleita ja blogiposteja joissa ainakin sivutaan asiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos kaipaat oikeita tietoja, silloin huomio ne tiedot mitä on tallennettu vanhoihin kirjoihin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricolan_jumalaluettelo

https://www.ts.fi/kulttuuri/1074246081/Mikael+Agricola+piti+ruotsalaisa…

Mikael Agricola piti ruotsalaisasutusta liian varhaisena

Sama "pakanuus" leimasi Agricolan kirjaaman tiedon mukaan "manteris asuvia suomalaisia", jotka "tavans perästä" hätyyttivät "kristittyjä luotolaisia". Todellisuudessa suomalaisten ja luotolaisten keskinäinen viha oli verrattomasti vanhempaa kuin kristinusko Suomessa, joskin se 1000-luvulla saattoi olla uskojenkin välistä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/09/suomalaisessa-kansanuskossa-vi…

Suomalaisessa kansanuskossa vilisee jumalia ja haltijoita, pyhyys löytyy metsästä

https://www.kielikello.fi/-/suomalaisten-muinaisusko-vanhassa-kirjasuom…

Epäjumalat monet muinen palveltiin

Johonkin suomalaiset uskoivat myös ennen kuin kristinusko, saati sitten uskonpuhdistus, saavutti Suomen rannat. ”Epäjumalat monet tässä, muinen palveltiin kaukan ja lässä”,1 kirjoitti Agricola vuonna 1551 julkaistun Psalttarin esipuheessa ja jatkoi runoillen hämäläisten ja karjalaisten jumalista:

Agricola oli ensimmäinen, joka kirjoitti suomeksi suomalaisten muinaisuskosta. Agricolan runoa on arveltu myös käännetyksi, sillä sille on löydetty ruotsinkielinen vastine. Nykytutkimuksen mukaan ruotsinkielinen versio näyttää kuitenkin nuoremmalta.

Jotkut Agricolan mainitsemista jumalten nimistä ovat nykyisin tuttuja esimerkiksi Kalevalasta. Jumalten nimien ja tehtävien lisäksi runosta selviää myös, miten eri luontokappaleilla oli omat haltiansa ja millaisia riittejä uskoon liittyi. Jumalista kerrottuaan Agricola jatkaa kriittisesti ja kristinuskon sekä nimenomaan luterilaisen opin puolesta kirjoittaen:

Vierailija
10/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muinaisusko voi olla kiinnostavaa historian tutkimisena.

Näkee miten taikauskoisia ja kaikkea pelkääviä ihmiset ennen olivat.

Silloin oli ihmisiä, jotka tekemällä temppuja, saattoivat rikastua, vaikka loitsimalla sinun karjallesi varman suojauksen tai maksua vastaan olivat valmiit kiroamaan inhottavan naapurisi karjan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Laita hakukenttään sana taivaannaula. Löydät sieltä tietoa.

Täältä löytyy myös tietoa

https://lehto-ry.org/suomenusko.html

ja jonkin verran täältä:

https://www.pakanaverkko.fi/

 

Vierailija
12/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen elämänkatsomukseltani eklektinen pakana. Eklektinen tarkoittaa siis, että yhdistelee eri uskonnoista ja elämänkatsomuksista osia ja muodostaa niistä oman uskonsa/elämänkatsomuksensa. Olen noin 80%:sti suomenuskoinen (aiemmin käytettiin termiä muinaissuomalainen).  Tunnen muutaman suomenuskoisen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Laita hakukenttään sana taivaannaula. Löydät sieltä tietoa.

Sieltä ei löydä kuin niittinaamaisten taivaanrannanmaalareiden oman ituhippimaailmankuvan mukaiseksi väänneltyjä valheita muinaisuskosta.

Vierailija
14/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ruotsalaiset aika hyvin piiskasivat aoikoinaan sen muinaisen suomalaisen uskon pois ja tunkivat tilalle kristinuskon joten harvassa taitaa olla tietäjät.

Niin, ja ne jotka nyt esiintyvät suomen "muinaisuskovina" voivat olla enemmän New Age tyyppisiä ihmisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä hyvä kirja. Internetin harrasteuskovien sivustot kannattaa jättää omaan arvoonsa.

https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/suomalainen-kansanusko/141915

Vierailija
16/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lainaa kirjastosta Uno Harvan kirja Suomalaisten muinaisusko. Siitä on aika uusi painoskin ja siinä on paljon kiinnostavaa perimätietoa.

Vaikka sitä luulisi vanhojen uskomusten kadonneen niin osa elää ja porskuttaa hyvin. Jotkut entiset pyhät tavat ovat vain muuntautuneet ja sulaneet esim. kristinuskon juhliin.

Vierailija
17/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lainaa kirjastosta Uno Harvan kirja Suomalaisten muinaisusko. Siitä on aika uusi painoskin ja siinä on paljon kiinnostavaa perimätietoa.

Vaikka sitä luulisi vanhojen uskomusten kadonneen niin osa elää ja porskuttaa hyvin. Jotkut entiset pyhät tavat ovat vain muuntautuneet ja sulaneet esim. kristinuskon juhliin.

https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/suomalaisten-muinaisusko/2167412

Vierailija
18/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun isoäitini kertoili kaiken maailman haltijoista ja metsänpeikoista, sekä "metsän miehistä". Nyt aikuisena tulkitsen niiden olleen jäänteitä pakanallisista uskomuksista, joita sukupolvelta toiselle on kerrottu. Isoäitini (oli syntynyt 1906) oli itse kuullut ne lapsena.

Yhä edelleen mieheni kaataa lohijoella kauden aluksi olutta "Ahdille". Tapiota kiitetään aina metsän antimista, joskus jopa uhrataan jotain pientä, kuten metson sydän. Joulutontulle jätetään maitoa ja pipari. Kyllä nämä edelleen meissä elävät 😊

Vierailija
19/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Virvon varvon

Vierailija
20/44 |
29.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minun isoäitini kertoili kaiken maailman haltijoista ja metsänpeikoista, sekä "metsän miehistä". Nyt aikuisena tulkitsen niiden olleen jäänteitä pakanallisista uskomuksista, joita sukupolvelta toiselle on kerrottu. Isoäitini (oli syntynyt 1906) oli itse kuullut ne lapsena.

Yhä edelleen mieheni kaataa lohijoella kauden aluksi olutta "Ahdille". Tapiota kiitetään aina metsän antimista, joskus jopa uhrataan jotain pientä, kuten metson sydän. Joulutontulle jätetään maitoa ja pipari. Kyllä nämä edelleen meissä elävät 😊

Myös minun isovanhemmat kertoivat erilaisista haltijoista. Erona vain se, että he eivät olleet vain kuulleet juttuja vaan myös nähneet niitä..

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yhdeksän neljä