Kaikki muut paitsi minut kutsuttiin ystäväni häihin

Täytyy neuvoa kyllä sitä samaa mitä muutkin täällä.

Ei tuo ole mikään ystävä. Unohda se, nuole haavat ja eteenpäin.

Sanoiko se morsian syytä, miksi ei kutsu sinua? Ei kukaan normaali, painotan sanaa normaali, ole noin tökerö ketään kohtaan huvittelemalla kutsujensa kanssa kuka saa ja kuka ei kutsua. Oletko ainoa sinkku ja muut parisuhteessa, joten vain  kaikki parit saavat kutsun? Vai oletko ainoa, jonka painoindeksi ylittää morsiamen määrittelemät rajat? Vai edustatko jotakin e tnistä ryhmää, mikä rikkoisi morsiamen unelmahäiden kokonaisuutta? Va inhoaako sulhanen sinua? Vai onko morsiuspari uskonlahkoon kuuluvia niin kuin kaikki muutkin kutsutut ja sinä et kuulu lahkoon?

Eikö hän tosiaan sanonut mitään syytä? Kysy. Ei varmaan ollut mikään pikkusyy.

Vierailija kirjoitti:

Oliko ap omasta mielestään läheinen morsiamen kanssa, vai kuuluiko vain samaan porukkaan?

Toki tässä porukassa oli ihmisiä, jotka olivat muita läheisempiä morsiamen kanssa. Kutsun saivat kuitenkin myös sellaiset henkilöt, jotka eivät ole useampaan vuoteen nähnyt morsianta lainkaan. Eli siis myös ne ns. "kaukaisemmat" ystävät tästä porukasta saivat kutsun, mutta minä, joka näin morsianta viime vuonna, en saanut...

Ap

Tulee mieleen eräs ilmiö nuoruudesta, vaikkakin paljon pienemmässä mittakaavassa.

Oltiin parikymppisiä, ja meitä oli 4 tytön tiivis porukka. Periaatteessa tässä oli vielä minä ja paras ystäväni, ja ne 2 muuta oli toistensa parhaat ystävät, mutta nelisinkin olimme todella läheisiä. Sitten oli ns ulkopiiri, johon kuului viitisen muuta tyttöä, jotka asuivat kauempana ja olivat enemmän toistensa kanssa tekemisissä. Nämä kaksi porukkaa tapasi aina silloin tällöin, ja hauskaa oli.

Kuitenkin tästä toisesta porukasta yksi tytöistä, ns johtajatyyppi, ei voinut sietää minua. Hän oli kateellinen omasta parhaasta ystävästäni, ja yritti mielistellen päästä ns bestikseni suosioon. Kun tämä johtajatyyppi sitten järjesti bileitä, hän kutsui kaikki muut, paitsi minut. Ja järkytyksekseni, tämä bestikseni että nämä 2 muutakin läheistä ystävääni menivät muutaman kerran, jättäen minut ulkopuolelle vain pahoitellen, et "no harmi, mut...."

Tämä kaikki toki on hyvin lapsellista tyttöjen touhua, mutta kertoo siitä, että ystävänsä saa valita tarkkaan. Tätä entistä bestistäni en ole vuosiin enää kelpuuttanut ystäväkseni, ja olen tekemisissä ainoastaan 1 kanssa enää koko porukasta. Niin se elämä opettaa valitsemaan parempia ystäviä, koska niitäkin onneksi löytyy, jotka ovat oikeita ja luotettavia ystäviä, eivätkä mene mukaan tuollaiseen kiusaamiseen ja ulkopuolelle jättämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Minut kutsuttiin kyllä entisen ystäväni häihin, mutta häissä yhtenä ohjelmanumerona oli polttareista tehdyn videokoosteen katselu, missä itselleni tarkentui oma asemani "ystäväni" silmissä. Kaikki muut porukasta ja vähän porukan ulkopuoleltakin oli kutsuttu polttariviikonloppuun, mutta ei minua.

Meni niin täydellisesti maku koko henkilöstä, että en halunnut jatkaa enää ystävyyttä. Jotenkin siinä hetkessä tajusikin, ettei meillä mitään oikeaa ystävyyttä ollutkaan. Arvomme ja elämämme olivat hyvin erilaiset, yhteistä oli vain menneisyys.

Hetkellisen ulkopuolellejöttämisen häpeästä toivuttuani, olinkin enää helpottunut, ettei tarvi yrittää kaveerata ihmisten kanssa mitkä eivät oikeasti ole ystäviäni. :)

Omissa häissäni on jäänyt kaduttamaan pari vierasvalintaa.. Ensinnäkin päädyin kutsumaan pari henkilöä häihin, mitkä eivät varsinaisesti olleet minun tai mieheni ystäviä, mutta olivat ns samaa kiinteää porukkaa joidenkin hyvien ystäviemme kanssa.

Nyttemmin emme ole enää missään tekemisissä, ja itseäni vähän häiritsee nähdä heidät hääkuvissamme. Häät olivat kuitenkin itselleni intiimimpi juhla mitä etukäteen ymmärsin, niin tuntuu epämukavalta muistolta, että vieraina oli muutamia, joita kohtaan ei tunne muutakin vierautta ja ehkä vähän kiusallisuuttakin.

Sitten taas yhden ystäväpariskunnan jätin valitettavasti kutsumatta, koska juuri sinä vuonna kun menimme naimisiin, emme olleet olleet ollenkaan tekemisissä, ja he tuntuivat etäisiltä.. Myöhemmin sain kuulla, että heillä oli ollut haasteita omassa elämässään, ja olivat sen takia pakostakin ottaneet etäisyyttä moniin...

Kyllä vain olisi ollut tökeröä olla kutsumatta kiinteästä porukasta osaa ihmisistä. Näitä perusjuttuja opetetaan jo lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Itkettää ja surettaa”

Tämän takia naisten euro on 80 senttiä.

Niin, ehkäpä naisilla on tunteet.

Ei, vaan ovat hysteerisiä kaikestaparkujia.

En saanut kutsua häihin: parkua.

Asiakas sanoi pahasti: parkua.

Pomo käski ylitöihin: parkua.

Lounasleivästä unohtui juusto: hysteeristä parkua (koska menkat)

Voiko hyödyttömämpää sukupuolta enää olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut kutsuttiin kyllä entisen ystäväni häihin, mutta häissä yhtenä ohjelmanumerona oli polttareista tehdyn videokoosteen katselu, missä itselleni tarkentui oma asemani "ystäväni" silmissä. Kaikki muut porukasta ja vähän porukan ulkopuoleltakin oli kutsuttu polttariviikonloppuun, mutta ei minua.

Meni niin täydellisesti maku koko henkilöstä, että en halunnut jatkaa enää ystävyyttä. Jotenkin siinä hetkessä tajusikin, ettei meillä mitään oikeaa ystävyyttä ollutkaan. Arvomme ja elämämme olivat hyvin erilaiset, yhteistä oli vain menneisyys.

Hetkellisen ulkopuolellejöttämisen häpeästä toivuttuani, olinkin enää helpottunut, ettei tarvi yrittää kaveerata ihmisten kanssa mitkä eivät oikeasti ole ystäviäni. :)

Omissa häissäni on jäänyt kaduttamaan pari vierasvalintaa.. Ensinnäkin päädyin kutsumaan pari henkilöä häihin, mitkä eivät varsinaisesti olleet minun tai mieheni ystäviä, mutta olivat ns samaa kiinteää porukkaa joidenkin hyvien ystäviemme kanssa.

Nyttemmin emme ole enää missään tekemisissä, ja itseäni vähän häiritsee nähdä heidät hääkuvissamme. Häät olivat kuitenkin itselleni intiimimpi juhla mitä etukäteen ymmärsin, niin tuntuu epämukavalta muistolta, että vieraina oli muutamia, joita kohtaan ei tunne muutakin vierautta ja ehkä vähän kiusallisuuttakin.

Sitten taas yhden ystäväpariskunnan jätin valitettavasti kutsumatta, koska juuri sinä vuonna kun menimme naimisiin, emme olleet olleet ollenkaan tekemisissä, ja he tuntuivat etäisiltä.. Myöhemmin sain kuulla, että heillä oli ollut haasteita omassa elämässään, ja olivat sen takia pakostakin ottaneet etäisyyttä moniin...

Kyllä vain olisi ollut tökeröä olla kutsumatta kiinteästä porukasta osaa ihmisistä. Näitä perusjuttuja opetetaan jo lapsille.

Niin siis nämä kiinteän porukat kutsutut eivät olleet minun tai mieheni kiinteää porukkaa, vaan hyvien ystäviemme kiinteää porukkaa. Vaikka tapasimmekin useinkin ystäväni juhlissa tms, ei olisi silti pitänyt kutsua heitä, koska me emme olleet ystäviä keskenämme.

Minulle kävi myös näin. Frendi meni toista kertaa naimisiin. Meillä oli porukka muutenkin sellaista, että kaikki ovat jakautuneet ympäri Suomea ja näkeminen ei ole kenenkään suhteen ollut kovin säännöllistä.

Yhtäkkiä kaikki alkoivat puhua kyseisen henkilön häistä ja itse ihmettelin, että eikö mua ole kutsuttu ollenkaan. Aika kului ja totesin, että kutsua ei näköjään ole tulossa. Kerran oltiin porukalla ulkona (tuleva sulhanen ei ollut sillä kertaa mukana) ja toinen frendi sanoi mulle, että ”nähdään sit siellä sen ja sen häissä”.

Jäätävä hiljaisuus muiden toimesta ja samantien frendi tajusi, että mua ei oltu kutsuttu. Nolona pohti siinä jotain, että kai se kutsu vielä tulee/miksi mua ei ole kutsuttu, mutta yksi toinen frendi osasi sanoa, että mua ei todellakaan ole kutsuttu.

Olin siis tosiaan ainoa joka jäi ilman kutsua. Vähän kirpaisi seurata somesta häiden aikaan sitä kuvavirtaa, mutta totesin lopulta, että tämä ei ollut mun menetys. En tiedä miksi jäin ilman kutsua eikä sitä koskaan mulle kerrottu. Kysyin parilta häissä olleelta frendiltä myöhemmin mikä oli homman nimi, mutta ei heillekään oltu kerrottu syytä.

Tapasin myös sulhasen myöhemmin, mutta hän suhtautui muhun niin jäisesti, että tajusin hänellä olevan jotain mua vastaan. Muiden frendien kanssa ollaan edelleen yhteydessä tasaisin väliajoin ja kellään ei ole mitään ongelmaa toistensa suhteen. Vaikka asia ei nyt älyttömän suuri ole, niin olisin kyllä omasta mielestäni ansainnut kuulla syyn/totuuden, kun en todellakaan keksi mitään syytä miten olisin tätä kaveriani mahdollisesti loukannut.

En todellakaan tiedä mikä tälle frendille tuli ja miksi hän ei voinut antaa kenellekään mitään syytä, miksi jäin ainoana ilman kutsua. Tunnettu ollaan tällä porukalla yli 20 vuotta ja monet bileet/juhlat käyty läpi, muut kutsuvat edelleen esim. synttäreilleen jne.

Ja ollaan siis miehiä, että ei ole sukupuolesta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Itkettää ja surettaa”

Tämän takia naisten euro on 80 senttiä.

Niin, ehkäpä naisilla on tunteet. Miehiä ei mikään heilauta, ne saa vain sydänkohtauksen tai hukuttavat murheet alkoholiin ja siinä sivussa pilaavat monen ihmisen elämän.

Ja naisten tunteet nousevat pinnalle, jos he eivät saa olla muiden elämän päähenkilöitä.

Vierailija kirjoitti:

Sanoiko se morsian syytä, miksi ei kutsu sinua? Ei kukaan normaali, painotan sanaa normaali, ole noin tökerö ketään kohtaan huvittelemalla kutsujensa kanssa kuka saa ja kuka ei kutsua. Oletko ainoa sinkku ja muut parisuhteessa, joten vain  kaikki parit saavat kutsun? Vai oletko ainoa, jonka painoindeksi ylittää morsiamen määrittelemät rajat? Vai edustatko jotakin e tnistä ryhmää, mikä rikkoisi morsiamen unelmahäiden kokonaisuutta? Va inhoaako sulhanen sinua? Vai onko morsiuspari uskonlahkoon kuuluvia niin kuin kaikki muutkin kutsutut ja sinä et kuulu lahkoon?

Laskin äsken, että olen mukana  7 erilaisessa ystävien tai kavereiden ryhmässä ja niissä on jäseniä vähän yli 200. Oikeastiko kaikki heidät pitää kutsua mukaan siksi, että olemme samoissa ryhmissä mukana (harrastuksia, töitä, opiskelua jne.)?

Aika tökeröä kuvitella, että joku tuttavantuttava on oikeutettu hääkutsuun siksi, että painaessani Lähetä hänkin näkee, että "Lähdetään huomenna oluselle klo 18, kuka on messissä?".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko ap omasta mielestään läheinen morsiamen kanssa, vai kuuluiko vain samaan porukkaan?

Toki tässä porukassa oli ihmisiä, jotka olivat muita läheisempiä morsiamen kanssa. Kutsun saivat kuitenkin myös sellaiset henkilöt, jotka eivät ole useampaan vuoteen nähnyt morsianta lainkaan. Eli siis myös ne ns. "kaukaisemmat" ystävät tästä porukasta saivat kutsun, mutta minä, joka näin morsianta viime vuonna, en saanut...

Ap

Se millon on viimeksi nähnyt juhlien järjestäjän, ei kyllä suoranaisesti kerro siitä kuka saa kutsun tai edes kenen pitäisi saada kutsu.

Oletko itse kutsunut tämän morsiamen sybttäreillesi, lapsesi ridtisiin, tupareihisi? Tunnetko sinä tämän morsiamen vanhemmat, tunteeko morsian sinun vanhempasi, sisaruksesi, lapsesi?

Omalla kohdallani ns isoihin tärkeisiin juhliin kutsutut tuntevat myös perhettäni laajemmin, ja perheeni tuntee heidät. Siinä voisi olla yksi mittari Milla voi katsoa kuinka läheinen todellisuudessa on ystävänsä kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut kutsuttiin kyllä entisen ystäväni häihin, mutta häissä yhtenä ohjelmanumerona oli polttareista tehdyn videokoosteen katselu, missä itselleni tarkentui oma asemani "ystäväni" silmissä. Kaikki muut porukasta ja vähän porukan ulkopuoleltakin oli kutsuttu polttariviikonloppuun, mutta ei minua.

Meni niin täydellisesti maku koko henkilöstä, että en halunnut jatkaa enää ystävyyttä. Jotenkin siinä hetkessä tajusikin, ettei meillä mitään oikeaa ystävyyttä ollutkaan. Arvomme ja elämämme olivat hyvin erilaiset, yhteistä oli vain menneisyys.

Hetkellisen ulkopuolellejöttämisen häpeästä toivuttuani, olinkin enää helpottunut, ettei tarvi yrittää kaveerata ihmisten kanssa mitkä eivät oikeasti ole ystäviäni. :)

Omissa häissäni on jäänyt kaduttamaan pari vierasvalintaa.. Ensinnäkin päädyin kutsumaan pari henkilöä häihin, mitkä eivät varsinaisesti olleet minun tai mieheni ystäviä, mutta olivat ns samaa kiinteää porukkaa joidenkin hyvien ystäviemme kanssa.

Nyttemmin emme ole enää missään tekemisissä, ja itseäni vähän häiritsee nähdä heidät hääkuvissamme. Häät olivat kuitenkin itselleni intiimimpi juhla mitä etukäteen ymmärsin, niin tuntuu epämukavalta muistolta, että vieraina oli muutamia, joita kohtaan ei tunne muutakin vierautta ja ehkä vähän kiusallisuuttakin.

Sitten taas yhden ystäväpariskunnan jätin valitettavasti kutsumatta, koska juuri sinä vuonna kun menimme naimisiin, emme olleet olleet ollenkaan tekemisissä, ja he tuntuivat etäisiltä.. Myöhemmin sain kuulla, että heillä oli ollut haasteita omassa elämässään, ja olivat sen takia pakostakin ottaneet etäisyyttä moniin...

Kyllä vain olisi ollut tökeröä olla kutsumatta kiinteästä porukasta osaa ihmisistä. Näitä perusjuttuja opetetaan jo lapsille.

Iäkäs isotätini opetti aikanaa, että ei pidä olla ystävällinen tyhmille ihmisille. He tulkitsevat sen ystävyydeksi.

Tämän ketjun perusteella olen täsmälleen samaa mieltä! Ap kokee olevansa ystävä, häitä viettävälle hän on suunnilleen hyvänpäiväntuttu, ei oikeastaan kukaan. Sellaista ei ole pakko kutsua juhliinsa, vaikka ap miten kokisi olevansa osa jotain kiinteää porukkaa. Ei hän ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haistatat tuommoisille, lähde siitä ryhmästä. Eivät ole oikeita ystäviä. Tuo on ns. "ystävältäsi" tarkoituksellista ilkeämielisyyttä. Löydät parempia ihmisiä lähellesi, luovu pahaa mieltä tuottavista. 

Selkeästi haluaa dissata ja käyttää valtaansa sinuun edes jossain. Todennäköisesti itsellään alemmuuskompleksi. Olet joko kauniimpi tai älykkäämpi tai sitten kadehtii miestäsi

Ei kai niitä muita ystäviä voi syyttää morsiamen kuspäisyydestä?

Tuskin ovat yhdessä sopineet, ettei ap:tä kutsuta häihin. Morsiamella lienee jotain hampaankolossa kutsutta jäänyttä kohtaan, mutta koko kaveriporukkaa asiaan on turha vetää. Aikuiset yleensä selvittävät välinsä ihan keskenään, ei koko ystäväporukan tarvitse asiaan osallistua eikä ottaa kantaa.

Olen eri mieltä. Juuri aikuisuus tekee sen, että kaveriporukka ei saisi mennä kiusaajan taakse (kiusaamisen pelossa), vaan heidän pitäisi yhdessä ja ääneen ottaa tähän kantaa ja jutella se porukassa läpi.

Kehitä jotain tosi kivaa hääviikonlopulle ja jaa siitä ryhmäänne kuvia ja tunnelmia. :)

Vierailija kirjoitti:

Kehitä jotain tosi kivaa hääviikonlopulle ja jaa siitä ryhmäänne kuvia ja tunnelmia. :)

Mielellään myös häiden aikana, koska ei nykyaikana juhlissakaan ihmiset ole katsomatta puhelintaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi myös näin. Frendi meni toista kertaa naimisiin. Meillä oli porukka muutenkin sellaista, että kaikki ovat jakautuneet ympäri Suomea ja näkeminen ei ole kenenkään suhteen ollut kovin säännöllistä.

Yhtäkkiä kaikki alkoivat puhua kyseisen henkilön häistä ja itse ihmettelin, että eikö mua ole kutsuttu ollenkaan. Aika kului ja totesin, että kutsua ei näköjään ole tulossa. Kerran oltiin porukalla ulkona (tuleva sulhanen ei ollut sillä kertaa mukana) ja toinen frendi sanoi mulle, että ”nähdään sit siellä sen ja sen häissä”.

Jäätävä hiljaisuus muiden toimesta ja samantien frendi tajusi, että mua ei oltu kutsuttu. Nolona pohti siinä jotain, että kai se kutsu vielä tulee/miksi mua ei ole kutsuttu, mutta yksi toinen frendi osasi sanoa, että mua ei todellakaan ole kutsuttu.

Olin siis tosiaan ainoa joka jäi ilman kutsua. Vähän kirpaisi seurata somesta häiden aikaan sitä kuvavirtaa, mutta totesin lopulta, että tämä ei ollut mun menetys. En tiedä miksi jäin ilman kutsua eikä sitä koskaan mulle kerrottu. Kysyin parilta häissä olleelta frendiltä myöhemmin mikä oli homman nimi, mutta ei heillekään oltu kerrottu syytä.

Tapasin myös sulhasen myöhemmin, mutta hän suhtautui muhun niin jäisesti, että tajusin hänellä olevan jotain mua vastaan. Muiden frendien kanssa ollaan edelleen yhteydessä tasaisin väliajoin ja kellään ei ole mitään ongelmaa toistensa suhteen. Vaikka asia ei nyt älyttömän suuri ole, niin olisin kyllä omasta mielestäni ansainnut kuulla syyn/totuuden, kun en todellakaan keksi mitään syytä miten olisin tätä kaveriani mahdollisesti loukannut.

En todellakaan tiedä mikä tälle frendille tuli ja miksi hän ei voinut antaa kenellekään mitään syytä, miksi jäin ainoana ilman kutsua. Tunnettu ollaan tällä porukalla yli 20 vuotta ja monet bileet/juhlat käyty läpi, muut kutsuvat edelleen esim. synttäreilleen jne.

Ja ollaan siis miehiä, että ei ole sukupuolesta kiinni.

Jos kerran et ollut erityisemmin pitänyt yhteyttä tähän moriameen, etkä tuntenut sulhasta, miksi odotit kutsua häihin? Kun minä ja mieheni menimme naimisiin, budjetin ja tilojen puitteissa oli pakko rajata vierasmäärää. Me rajasimme sen siihen, että häihin ei tule ketään, jotka jompikumpi ei tuntisi. Eli siis kaikki vieraat molemmin puolin oli meille molemmille tuttuja. Yksi vieraista jätti sen takia tulematta, ettemme ylettäneet hänen kutsutaan hänen tyttöystäväänsä, ketä emme olleet ikinä tavanneet. Meille hääjuhla oli erityinen, ja halusimme sitä juhlimaan vain ne, jotka todella tunsimme ja kenen seurassa molemmat viihdyimme.

Erikoista, JOS on oikeasti kyse läheisestä ja hyvästä ystävästä. On minullakin joitain kavereita, joiden kanssa nähdään yhteisissä illanvietoissa ja ollaan samoissa WA-ryhmissäkin, mutta en heitä häihini kutsuisi enkä odottaisi kutsua myös heidän suunnalta, jos kyseessä on sellaiset läheisellä porukalla vietettävät juhlat. Olen kyllä joskus saanut hääkutsuja, joista olen ollut ymmälläni, että miksi minut sinne kutsuttiin... Tyyliin nähty pari kertaa vuodessa jollain porukalla ja pidetty hauskaa, muttei sen kummempaa.

Itse järjestäisin heti kaveriporukalle mukavat juhlat, joihin joku ei saisi kutsua. Esim. elojuhlat, rapujuhlat, kesän päättäjäiset, syntymäpäivät, saunailta tms. Pistäisin kunnolla rahaa palamaan ja kuvia tietysti someen ja whatsappiin. Hahaaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko ap omasta mielestään läheinen morsiamen kanssa, vai kuuluiko vain samaan porukkaan?

Toki tässä porukassa oli ihmisiä, jotka olivat muita läheisempiä morsiamen kanssa. Kutsun saivat kuitenkin myös sellaiset henkilöt, jotka eivät ole useampaan vuoteen nähnyt morsianta lainkaan. Eli siis myös ne ns. "kaukaisemmat" ystävät tästä porukasta saivat kutsun, mutta minä, joka näin morsianta viime vuonna, en saanut...

Ap

Niin onko nuo "kaukaisemmat" ystävät lapsuudenystäviä ja sinä et ole tuntenut niin pitkältä ajalta? On minullakin hyvin läheisiä ystäviä, joita elämäntilanteiden takia näen hyvin harvoin, mutta kuitenkin ollaan koko ajan yhteydessä puhelimitse ja jaetaan henkilökohtaisia asioita ja tavatessa jatketaan siitä mihin jäätiin. Joitain vähemmän läheisiä näen useammin.