2 yön työreissu tulossa, taapero kotona!

Yksi yö/ikävuosi on mun mielestä erossa äidistä ja isästä. Meillä isä on ollut yhtä läheinen lapselle, on jaettu vanhempainvapaat ja hoidettu tasaisesti. Lapsi oli jo 9kk iässä minusta öitä erossa työmatkojen takia, mun tissit oli ainoa kärsinyt osapuoli...

Jouduin kolmeksi päiväksi sairaalaan, kun vauva oli 2 viikkoa vanha. Lasta hoiti kotona isänsä ja ihan normaali lapsi tuosta kasvoi.

Emme ole eronneet. Olen tainnut käsittää väärin tuon lähivanhempi-asian... T. Ap

Oltiin ukon kanssa moottorikelkkareissulla viikko, pojan ollessa 1,5v. Ihan normaali teini tuo nyt on!

[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 19:51"]Emme ole eronneet. Olen tainnut käsittää väärin tuon lähivanhempi-asian... T. Ap

[/quote]

Olet joo. Samassa kodissa asuva isä on lapselle normaalissa tilanteessa aika läheinen, ei mikään mummoon verrattava vieras hoitaja.

[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 19:08"]

Ap on oikeassa! Tutkimusten mukaan asia on juuri noin! Ja lähivanhemmaksi luetaan yleensä imettäjä, harvoissa tapauksissa isä. Lapsi voi kokea itsensä hylätyksi ja "unohtaa" vanhempansa jolla voi olla todella kauaskantoiset seuraukset

[/quote]

Kyseessä on 18kk vanha taapero, jota tuskin on enää edes imetetty kuukausiin. Hän on mitä luultavimmin käynyt eroahdistuskauden, jossa ero "lähivanhemmasta" käydään läpi lähes vuosi sitten, ja tottunut eroamaan äidistäänkin päivittäin, jos tämä kerran on töissä.  Hänen muistikapasiteettinsa pitäisi myös riittää tuttujen ihmisten ja paikkojenkin tunnistamiseen jopa monen päivän jälkeen - itse en ole ollut vielä yötä alle vuoden ikäisestä vauvasta erossa, mutta vauva kyllä tunnisti isänsä  tämän kahden yön reissun jälkeen jo 8 kk:n ikäisenä, ja nyt kesällä on tiennyt tulevansa kotiin (alkanut hihkua innoissaan ja heiluttaa käsiä) useamman kolmenkin yön matkan jälkeen. 

Näitä "lapsi ei ole ennallaan, jos imettäjä on poissa XX tuntia" -juttuja lukiessa kannattaa ehkä myös käyttää pientä lähdekritiikkiä. Onko tutkimuksessa, jota siteerataan oikeasti sanottu ihan näin, ja jos on, millainen ja kenen komissioma tutkimus on kyseessä. Suomessa on esim. viimeiset parikymmentä vuotta toitotettu ehdottomana totuutena yhden kasvatuspsykologisen koulukunnan aivoituksia, joiden tueksi ei löydy välttämättä mitään aukottomia kliinisiä tutkimuksia.

Olin 8kk lapsestani erossa kaksi yötä vaikka imetin vielä, lapsi oli isänsä kanssa ja viihyivät erinomaisesti. 1v2kk olin myös kaksi yötä kun synnytin, mutta silloin kävivät isänsä kanssa katsomassa kerran päivässä. Mies käy töissä mutta siitä huolimatta ovat erittäin läheisiä (ja vaikka lapset eivät pulloruokinnalla olekaan, tosin esikoinen sai sitten pullosta äidinmaitoa jos olin poissa).

Teki mielestäni vain hyvää isän ja lapsen suhteelle nuo poissaolot! Lapsi ei ole osoittanut minkäänlaisia ikävän merkkejä vaan nautti olostaan isänsä kanssa. Kovin ikävä oli minulla, siksi en ole ollut poissa kuin pakon edessä ;)

[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 19:51"]

Emme ole eronneet. Olen tainnut käsittää väärin tuon lähivanhempi-asian... T. Ap

[/quote]

On olemassa tällainen, kiintymyssuhdekoulukunnan käyttämä termi kuin "ensisijainen hoitaja". Mutta jopa kiintymussuhdekoulukunnan edustajat ovat tulleet siihen johtopäätökseen tutkimuksissaan, että suurin osa lapsista oppii tunnistamaan  ja luottamaan useampaan hoitajaan ensimmäisen ja toisen ikävuoden välillä. Eli periaatteessa tälle ajatukselle, että lapsen pitäisi olla koko ajan pääsääntöisesti yhden henkilön hoidossa 3-vuotiaaksi, ei ole mitään tukea edes kiintymyssuhdeteoriassa.

Jos sinun miehesi on ollut aktiivisesti läsnä lapsesi elämässä se, että sinä olet pois yön tai pari, ole fataalia edes kiintymyssuhdeteorian kiihkeimpien kannattajien mielestä.

Mä olen tehnyt 2-3 yön reissuja pois tuon ikäisten luota niin että ovat olleet isän kanssa kotona. Paitsi sillä lapsella jota imetin liki 2v asti. Periaatteessa olisi silloinkin voinut, mutta koin helpommaksi tyytyä yhden yön poissaoloihin kun muuhun ei ollut isompaa tarvetta.

Kyllä se samassa taloudessa asuva ja lastaan hoitava isä on sille taaperolle ihan yhtä turvallinen ja läheinen hoitaja kuin äitikin. Tietty voi äitiä ikävöidä, mutta niin meillä on ikävöity isääkin kun tämä on ollut useamman yön reissussa.

Mene nyt ihmeessä tuolle työmatkalle ja nauti sen tuomasta vapaudesta! Samalla annat isälle ja taaperolle omaa arvokasta isä-lapsi-aikaa ja mahdollisuuden löytää omat tapansa arjessa. Siis sellaiset tavat mitkä tulevat kun vanhempi saa ihan yksin hoitaa koko paletin.

Meillä kaksi lasta on olleet molemmat yöhoidossa 3 kk iästä lähtien ja ihan normaaleja niistä on tullut. Tutkimustulokset eivät kerro koko totuutta, myös lapsesta riippuu, miten reagoi vanhemman/vanhempien poissaoloon. Toki olisi kannattanut alkaa totuttaa lasta äidin poissaoloon jo ennen kuin vasta nyt, kun lapsi on jo 1,5 vuotta ja edessä on heti useamman vuoroauden ero. Lapsi on myös tuohon ikään mennessä jo muodostanut varhaisen kiintymyssuhteen äitiin, jos se on mahdollista, eikä muutaman yön poissaolo tuota perusturvallisuuden tunnetta pysty järkyttämään...