Ahdistaako muita opettajia töihinpaluu?
Itsellä alkoi aivan älytön ahdistus. Ei vielä mitään tietoa opetanko etänä, mitä oppimateriaaleja toisella asteella käytetään (muuttui maksuttomaksi ja työnantaja ei ole ottanut asiaan vielä mitään kantaa) ja minkälaisia haasteita korona aiheuttaa.
Tuntuu etten ole palautunut kesäloman aikana ollenkaan. Työhönmeno ahdistaa ja synkät ajatukset ovat mielen päällä. Mitä tehdä? Onko järkeä hakea sairaslomaaa kesälomalla?
Lopen uupunut opettaja
Kommentit (154)
Tänä syksynä ei ahdista, koska sain pari viikkoa sitten toka rokotuksen. Olen riskiryhmää, joten viime vuosi oli painajaista kun joutui koko ajan pelkäämään henkensä edestä. Nyt kun mietin niin pelottaa kyllä vielä sukulaisen puolesta, jolle korona tarkoittaisi tod.näk hengenlähtöä, mutta hän ei perinteisenä suomalaisena ukkona ota itselleen rokotuksia. Mutta muuten toivon, että kouluissa onnistuttaisiin opiskelemaan normaaliin tapaan lähiopetuksessa. Lähiopetusta toivon, vaikkei omaa ala-asteikäistä lasta ole rokotettu. Täytyu vaan toivoa, että saisi kotonan vain lievänä.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa vain päälleni muilutettu ryhmänohjaajan tehtävä. En olisi halunnut yhtään lisätyötä, mutta minkäs teet...
Muuten sitten harmittaa, kun loma loppuu, mutta olen kieltänyt itseäni stressaamasta lukiokoulutuksen muutoksista. Varmaan ehtii sitten miettiä kun työt alkavat, ei vielä kannata itseään niillä vaivata. Menee sitten miten menee. Luulen kyllä, ettei etäopetusta enää tule. Harmi, koska minusta se oli ihan kivaa vaihtelua ja sujui myös hyvin!
Ryhmänohjaaja pääsee mukaan psykiatriselle osastolle, neuvotteluihin vanhempien kanssa, yhteistyöhön opojen, kuraattoreiden, psykologien ja rehtoreiden kanssa jne.
Mielenkiintoista hommaa ja eikös siitä makseta erillinen korvauskin?
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdista.
Oikeastaan jo odotan, että pääsee töihin. Mukavaa!
Enää viikko lomaa. Sitten pääsee jo takaisin töihin. JEEEE!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa vain päälleni muilutettu ryhmänohjaajan tehtävä. En olisi halunnut yhtään lisätyötä, mutta minkäs teet...
Muuten sitten harmittaa, kun loma loppuu, mutta olen kieltänyt itseäni stressaamasta lukiokoulutuksen muutoksista. Varmaan ehtii sitten miettiä kun työt alkavat, ei vielä kannata itseään niillä vaivata. Menee sitten miten menee. Luulen kyllä, ettei etäopetusta enää tule. Harmi, koska minusta se oli ihan kivaa vaihtelua ja sujui myös hyvin!
Ryhmänohjaaja pääsee mukaan psykiatriselle osastolle, neuvotteluihin vanhempien kanssa, yhteistyöhön opojen, kuraattoreiden, psykologien ja rehtoreiden kanssa jne.
Mielenkiintoista hommaa ja eikös siitä makseta erillinen korvauskin?
Pääsee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa vain päälleni muilutettu ryhmänohjaajan tehtävä. En olisi halunnut yhtään lisätyötä, mutta minkäs teet...
Muuten sitten harmittaa, kun loma loppuu, mutta olen kieltänyt itseäni stressaamasta lukiokoulutuksen muutoksista. Varmaan ehtii sitten miettiä kun työt alkavat, ei vielä kannata itseään niillä vaivata. Menee sitten miten menee. Luulen kyllä, ettei etäopetusta enää tule. Harmi, koska minusta se oli ihan kivaa vaihtelua ja sujui myös hyvin!
Ryhmänohjaaja pääsee mukaan psykiatriselle osastolle, neuvotteluihin vanhempien kanssa, yhteistyöhön opojen, kuraattoreiden, psykologien ja rehtoreiden kanssa jne.
Mielenkiintoista hommaa ja eikös siitä makseta erillinen korvauskin?
Pääsee?
Nimenomaan. Ainakin meidän lukiossa on kilpailu ryhmänohjaajaksi pääsemisestä. Kahden tonnin vuosikorvaus, eikä kovin paljon hommia sen eteen tartte tehrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdistaisi, jos vihdoin voisi palata normaaliin.
Juuri nyt näyttää aika huonolta tartuntaluvut. Pahus!
765 uutta.
Taitaa olla etäopetusta taas tiedossa. Ei hyvä.
Huonolta näyttää just nyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdista.
Oikeastaan jo odotan, että pääsee töihin. Mukavaa!Enää viikko lomaa. Sitten pääsee jo takaisin töihin. JEEEE!
Jaa että pääsee vai? Ettei kävisi niin, että istutaan jälleen luurit päässä kotona monitorin edessä aamusta iltaan.
Olisi mukava tietää miten nämä ahdistuneet hermoheikot opettajat muuten pärjäävät elämässään.
Ja minkä ikäisiä,he ovat.
Pikkuisen elämä menee eri raiteilla kuin normaalisti niin heti on ahdistus, paniikki ja elämä pilalla.
Muotijuttuko vai sekopäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdista.
Oikeastaan jo odotan, että pääsee töihin. Mukavaa!Enää viikko lomaa. Sitten pääsee jo takaisin töihin. JEEEE!
Jaa että pääsee vai? Ettei kävisi niin, että istutaan jälleen luurit päässä kotona monitorin edessä aamusta iltaan.
Li kyllä haluaa että jatkuu lähikouluna, saa nähdä
Vierailija kirjoitti:
Olisi mukava tietää miten nämä ahdistuneet hermoheikot opettajat muuten pärjäävät elämässään.
Ja minkä ikäisiä,he ovat.
Pikkuisen elämä menee eri raiteilla kuin normaalisti niin heti on ahdistus, paniikki ja elämä pilalla.
Muotijuttuko vai sekopäitä.
Ehkä nämä uutisartikkelit auttavat sinua ymmärtämään:
Etäopetus tekee opettajasta chat-juontajan, jolle kukaan ei vastaa
https://yle.fi/uutiset/3-11837844
Lukiolaisten Liitto vastustaa etäopetusta nuorten oppimisen ja mielenterveyden vuoksi
https://yle.fi/uutiset/3-12040011
Oletko koskaan erehtynyt avaamaan päiväsaikaan telkkua, kun siellä on ollut meneillään joku kunnan nimeä arvuutteleva ohjelma? Mimmi höpöttää tauotta tuntitolkulla ja toistelee samaa kysymystä. Jos siihen lisättäisiin vielä tulosvastuu siitä, että ne ruudun toisella puolella olevat tekevät tehtäviä, kirjoittelevat kirjoitelmia ja menestyvät kokeissa, niin siinä on sinulle kuva etäopettajan työstä. Aika usein myös lähiopetus menee siihen samaan, mutta siellä pystyy ainakin herättelemään oppilaita helpommin.
Olen ex-ope, ihanaa!
Vuosi vuodelta kävi rankemmaksi, ei meitä opettajia ole esim. koulutettu mielenterveyshoitajiksi, poliiseiksi jne.
Muistan, kun kesän jälkeen olin rentoutunut ja virkistynyt. Pari viikkoa, ja kaikki alkoi olla taas sitä samaa vellovaa ahdistusta.
Lyhyet lomat menivät kokeita korjatessa.
Nykyään mausteensa tuo vielä monikulttuurisuus.
Onneksi vaihdoin alaa!
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäistä kertaa urallani minua ahdistaa työhönpaluu. Aiemmin olen odottanut lukuvuoden alkua innokkaasti. Viimeiset puolitoista vuotta ovat kuitenkin olleet todella rankkoja, ja pelkään, että sama jatkuu myös tulevana lukuvuonna. Koronapandemian alkaessa opiskelijat, huoltajat ja koulun johto tuntuivat suhtautuvan ymmärtäväisesti siihen, että opettajat eivät pysty aivan kaikkeen samaan, mitä normaalisti pystytään tarjoamaan. Tilanteen pitkittyessä kaikki henkilökohtaista huomioimista ym. koskevat vaatimukset palasivat, vaikka koronatilanne ei käytännössä hellittänyt, ja ymmärtäähän sen, sillä ylioppilaskoearvosanoilla on nykyään suuri merkitys jatko-opintoihin haettaessa.
Lähi-, etä- ja hybridiopetuksen välillä vaihdeltiin ajoittain hyvin lyhyellä varoitusajalla ja viestintä oli puutteellista. Usein tieto siitä, ollaanko maanantaina etä- vai lähiopetuksessa, tuli perjantai-iltapäivänä, mistä seurasi viestittelyä opiskelijoiden ja huoltajien kanssa sekä opetuksen valmistelua viikonloppuisin. Ylioppilaskokeiden järjestäminen nyt kolmesti poikkeusoloissa on ollut valtava ponnistus. Nuorten pahoinvointi lisääntyi ja monet alkoivat jäädä jälkeen opinnoissaan, mikä tietysti heijastui opettajien työhön ja heijastuu tulevinakin vuosina.
Samaan aikaan runnottiin läpi alkuperäisessä aikataulussa opetussuunnitelmauudistus ja oppivelvollisuuden laajentaminen. Näiden muutosten valmistelu on jäänyt puutteelliseksi, sillä kaikki resurssit on käytetty poikkeusoloissa selviämiseen. Olen katkera siitä, että muutoksia ei lykätty vuodella.
Minulla jäi keväällä niin paljon töitä rästiin, että tein töitä kaksi viikkoa kevätjuhlan jälkeen. Ensimmäisenä varsinaisena lomaviikkona olin niin uupunut, että en jaksanut nousta sängystä kuin syömään ja vessaan. Minulla oli pelkotiloja ja jopa itsetuhoisia ajatuksia. En ole aiemmin kärsinyt työuupumuksen tai masennuksen oireista. Pelkään oireiden uusiutuvan töiden alettua, mikäli poikkeusolot jatkuvat.
Tässä tilanteessa ainoa keino selviytyä järjissään on rajata tiukasti se, mitä annetuilla reunaehdoilla pystyy tekemään, ja toisaalta säilyttää suhteellisuudentaju. Lisäksi kannattaa miettiä tarkasti, ovatko vaatimukset oikeasti työnantajan asettamia, vai asetatko itse itsellesi aivan kohtuuttomia tavoitteita.
Esimerkki: kun tieto etä/hybridiopetuksesta annetaan perjantai-iltapäivänä, anna maanantaiaamun etätunnin sitten näyttää siltä että sen suunnitteluun on annettu vartti aikaa. Ei maailma (eikä edes lukiokurssi) siihen kaadu. Siitä voi sitten pikkuhiljaa tunti tunnilta parantaa.
Työyhteisöstä löytyy myös aina se kourallinen tyyppejä, jotka todella kuluttavat viikonloppunsa tekemällä hiki päässä kaiken uusiksi. Usein he vielä lietsovat hysteriaa opettajanhuoneessa, älä kuuntele heitä ollenkaan. Et saa mitalia vaikka näännytät itsesi työhön. On myös ammattitaitoa osata keskittyä olennaiseen eikä sinkoilla sinne tänne jokaisen risahduksen perässä.
Sama toisen asteen pakollisuuden kanssa. Siihen ei todellakaan ole ehditty yhdessäkään koulussa valmistautua kunnolla. Entä sitten? Se on koulun johdon huoli, ja vaikkei olisikaan niin sekin selkeytyy kyllä kun töihin palataan. Ei tämmöinen muutos voi ikinä olla 100% valmisteltu etukäteen.
Tsempit töiden aloitukseen kaikille opettajille, ei kannata stressata sitä mille ei kuitenkaan voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Olen ex-ope, ihanaa!
Vuosi vuodelta kävi rankemmaksi, ei meitä opettajia ole esim. koulutettu mielenterveyshoitajiksi, poliiseiksi jne.
Muistan, kun kesän jälkeen olin rentoutunut ja virkistynyt. Pari viikkoa, ja kaikki alkoi olla taas sitä samaa vellovaa ahdistusta.
Lyhyet lomat menivät kokeita korjatessa.
Nykyään mausteensa tuo vielä monikulttuurisuus.
Onneksi vaihdoin alaa!
Itse palasin vuoden muiden töiden jälkeen opettaksi. Parikolme vuotta ollut nyt takaisin opettajana ja kyllä helpolla pääsee, moneen muuhun työhön verrattuna.
Ne lomat - eihän muualla ole noin kahtatoista viikkoa palkallista lomaa vuodessa. Jos joku käyttää lomansa kokeiden korjaukseen, se on omaa hölmöyttä. Eikä ahdista palata takaisin töihin.
Olisi kyllä hyvä, että opettajat menisivät jo viikkoa ennen oppilaita säätämään ja valmistelemaan kaiken kuntoon. Nykyään suunnittelevat päivää ennen ja kaikki on vieläkin sekavaa kun oppilaat menevät. Ei lukujärjestyksiäkään kaikilla valmiina.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa vain päälleni muilutettu ryhmänohjaajan tehtävä. En olisi halunnut yhtään lisätyötä, mutta minkäs teet...
Muuten sitten harmittaa, kun loma loppuu, mutta olen kieltänyt itseäni stressaamasta lukiokoulutuksen muutoksista. Varmaan ehtii sitten miettiä kun työt alkavat, ei vielä kannata itseään niillä vaivata. Menee sitten miten menee. Luulen kyllä, ettei etäopetusta enää tule. Harmi, koska minusta se oli ihan kivaa vaihtelua ja sujui myös hyvin!
Kyllä ptäisi valmistautua ja ottaa selvää.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä hyvä, että opettajat menisivät jo viikkoa ennen oppilaita säätämään ja valmistelemaan kaiken kuntoon. Nykyään suunnittelevat päivää ennen ja kaikki on vieläkin sekavaa kun oppilaat menevät. Ei lukujärjestyksiäkään kaikilla valmiina.
Joo. Ainakin 2-3 päivää ennen.
Kaikkien lomat loppuu aikanaan. Miksi opettajien loman loppumisen pitäisi ahdistaa enemmän kuin muilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdistaisi, jos vihdoin voisi palata normaaliin.
Juuri nyt näyttää aika huonolta tartuntaluvut. Pahus!
765 uutta.
Taitaa olla etäopetusta taas tiedossa. Ei hyvä.Huonolta näyttää just nyt
519 ja sunnuntai. Meneekö ensi viikolla eka kertaa tonni rikki?
Ehkä nämä vähän lievittää syys-ahdistusta 😔:
Tarja Ylitalo -Syys Surumielinen
----
Tässä hiukan tyylikkäämpiä malleja syys-naisille!🍁
Alkuperäinen, Eila Pellinen tai Reijo Taipale: "Tule syyskuu"
https://www.youtube.com/watch?v=pBoQRfelfbw