Lapseni kaveri jättää AINA ruuan syömättä!

[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 12:39"]

Minulla on tosi vähäruokainen ja nirsokin lapsi, ja on selvää että hänelle ei kylässä kannata ja tuputtaa yhtään mitään. Lapsi kokee sen tosi painostavaksi ja häiritseväksi, ja minä myös. Jos ihmisellä on luontaisesti pieni ruokahalu, niin on aika kamalaa kun joku on koko ajan tarjoamassa ruokaa. Kyläreissuissa yleensä on kaikkein rasittavinta se, että vaikka ilmoitan aina etukäteen että lasta ei tarvitse huomioida mitenkään missään tarjottavissa, niin AINA sinne on väkerretty jotain jota lapsen sitten pitäisi syödä. Siinä on sitten yksi pettynyt ruuanlaittaja, yksi äiti hermo kireällä (eikö voi uskoa, että minä tunnen oman lapseni) ja lapsi jolle annetaan ymmärtää, että hän on jotenkin huono, kun ei nyt koe nälkää eikä halua syödä koska ei ole nälkäinen. Vaikka siinä ei ole mitään väärää. Mummolat ovat kaikkein pahimpia, koska mummoilla selvästi on vääristynyt käsitys siitä, mitä ja millaisia määriä lapsien ylipäänsä pitäisi syödä. ;)

Jos ap sun lapsen kaveri on tuollainen, niin elämä on hirveän helppoa kun hyväksyt realiteetit. Vaikka ois kuinka kohteliasta tarjota lapselle ruokaa, niin jos lapsi ei sitä ruokaa halua syödä, ei siinä ole kenelläkään kuin paha mieli lopuksi. Sinä aikuisena voit lopettaa sen ruuan tarjoamisen ja tarjota vaikka leipää, jos lapsi on nälkäinen, tai jättää tarjoamatta yhtään mitään. Lapsi varmasti ilmoittaa, jos on nälkäinen. 

[/quote]

Ymmärrän teitä, sillä olin supernirso lapsi ja olen edelleen melko nirso aikuinen. Tuli vaan mieleen tuosta kun sanoit, ettei tarvitse tarjoilla lapselle mitään. Harva (varsinkaan ruoallarakastajat) ymmärtää sen niin kuin se on oikeastaan tarkoitettu, eli älkää tarjotko lapselle turhaan mitään, kaikki on ihan ok. Tämä voi vaatia vähän pidemmän selityksen, tai ihmiset kuvittelevat vain ilahduttavansa ("se sanoi ettei tarvitse mutta tein silti, eikö olekin ystävällistä!")

Ap:n vieras saattaa olla nirso/pieniruokainen, mutta se ei ole este käytöstavoille. Vaikka ei söisikään, voi silti istua pöydässä ja kiittää.

Tuli mieleen kerta, kun lapsen "isoluinen" kaveri oli käymässä. Illalliseksi oli tuoreita ahvenfileitä, jotka ovat meidän perheen herkkua ja melko kallista sellaista. Lähetin kaverin kotiin syömään, johon vastaus kuului ettei tarvitse lähteä koska äiti on antanut luvan syödä meillä.

Poika latoi fileitä vinon pinon lautaselle, toruin nätisti ja pyysin jättämään muillekin. Minulle ei jäänyt ollenkaan. Poika maistoi kalaa, nyrpisti nenää, muussasi loput perunoihin ja lähti pöydästä. Oli kuulema pahaa, kun ei ollutkaan lihaa. Kyseessä 9v. poika! Luulisi tietävän, että ahven on kala.

Oletko puhunut asiasta lapsen vanhempien - tai no, äidin - kanssa? Aiheesta kannattaa tietenkin puhua mahdollisimman ystävällisesti. Ehkä äiti osaa selittää, miksi lapselle ei maistu ruoka.

Mielestäni lapsella on erittäin epäkohteliaat käytöstavat.

Tuossa tilanteessa minä olisin kyllä sanonut, että "me emme valitettavasti ole varautuneet tarjoamaan sinulle ruokaa" ja passittanut kotiin tai lastenhuoneeseen leikkimään, vaikka äiti olisikin antanut luvan syödä meillä. Me voimme tarjota kavereille ruokaa, jos sitä on reippaasti, mutta en koe ongelmaksi sanoa, että ruokaa ei ole riittävästi, jos näin on. Esim. broilerin rintafileet, pihvit ja kalafileet ovat juuri sellaista ruokaa, jota on varattu 1/ruokailija, joten yllätysvieraille ei riitä.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 13:38"]

Tuli mieleen kerta, kun lapsen "isoluinen" kaveri oli käymässä. Illalliseksi oli tuoreita ahvenfileitä, jotka ovat meidän perheen herkkua ja melko kallista sellaista. Lähetin kaverin kotiin syömään, johon vastaus kuului ettei tarvitse lähteä koska äiti on antanut luvan syödä meillä.

Poika latoi fileitä vinon pinon lautaselle, toruin nätisti ja pyysin jättämään muillekin. Minulle ei jäänyt ollenkaan. Poika maistoi kalaa, nyrpisti nenää, muussasi loput perunoihin ja lähti pöydästä. Oli kuulema pahaa, kun ei ollutkaan lihaa. Kyseessä 9v. poika! Luulisi tietävän, että ahven on kala.

[/quote]

Ap, minkä ikäisestä lapsesta on kysymys?

Ja ilmeisesti kuitenkin annostelet ruoan valmiiksi? Ja eskimopuikosta - kysyitkö ensin että haluaako ko lapsi eskimopuikon?

Toisen kodin ruoka voi tuntua oudolta, jos siihen ei ole tottunut. Eikö sen sijaan voisi tarjota vaikka leipää, jos ei ruoka maistu?

Minulla on jo aikuiset lapset. Monta ystävää olen mielelläni ruokkinut pöydässäni. Osa on ollut nirsompia. Keinona olen käyttänyt, että olen avoimesti puhunut, että meillä esim. tänään on lihapullia ja perunoita, onko tuttu ruoka? Otatko pienen annoksen ensin? Siis tyyliin puolikas peruna ja yksi lihapulla. Aina olen myös pitänyt ruokahetkeä tärkeänä, syönyt lasteni ja vieraiden kanssa, seurustellut ja myös ilmoittanut, että kaikkia odotetaan vaikka olisi itse jo valmis. Mukavia muistoja. Etköhän sinäkin ap onnistu tässä jos haluat vain, nyt jotenkin vain kuulostaa että tunteet on sinulla pinnassa tämän lapsen käytöksen johdosta.

Miksi tarjoat hänelle ruokaa? Onko hänellä allergioita tms? Toimiiko hän aina noin (kotona, koulussa)? Kuinka hyvin ylipäätään tunnet lapsen tai hänen perheensä?

Meillä on useampi lapsi, joista yksi toimii kuten kuvasit. Tai yleensä jättää menemättä ruokapöytään jos mahdollista, pelaa ruuan kanssa ja jättää syömättä. Tutut tämän tietävät, samoin koulu- ja harrastuspiirit, vieraista saattaa näyttää oudolta ja epäkohteliaalta. Kyse on kuitenkin paljon muusta, ja pakottaminen, tuomitseminen ja haukkuminen vain pahentavat asiaa. Syyt eivät näy ulospäin, vieraat näkevät vain "hienokäytöksisen pojan" jolle "ei vanhemmat ole opettaneet tapoja".

Jos ET tunne- älä tuomitse!!

Jos ottaa itse, niin syö, jos ei syö, niin seuraavalla kerralla annostelet aluksi vain ruokalusikallisen, lisää saa sitten tipoittain, jos maistuu.

Kysy jäätelöstä, älä anna enää seuraavalla kerralla, jos lupaa syödä, mutta jättää.

Mistään ruoasta ei sanota, että pahaa, vaan minulle ei maistu.

Pöydästä poistutaan kiittäen, ja kaikki lapset, ainakin kaveripari, yhtä aikaa, kysyen, saako poistua pöydästä.

Jos lapsella ei tapoja, niin voit ohjata, mitä teillä saa tehdä, jos haluat, että kaveruus jatkuu.

Jos ottaa itse, niin syö, jos ei syö, niin seuraavalla kerralla annostelet aluksi vain ruokalusikallisen, lisää saa sitten tipoittain, jos maistuu.

Kysy jäätelöstä, älä anna enää seuraavalla kerralla, jos lupaa syödä, mutta jättää.

Mistään ruoasta ei sanota, että pahaa, vaan minulle ei maistu.

Pöydästä poistutaan kiittäen, ja kaikki lapset, ainakin kaveripari, yhtä aikaa, kysyen, saako poistua pöydästä.

Jos lapsella ei tapoja, niin voit ohjata, mitä teillä saa tehdä, jos haluat, että kaveruus jatkuu.

Ongelma? Kysyt ensin onko nälkä? Kysyt, haluatko tätä ruokaa? Jos vastaukset ei ja ei, niin homma selvä. Voi helevetti tätä hommaa tällä palstalla!

Monet lapset tykkää vain oman kotinsa ruuista ja jos maku poikkeaa muualla niin se on pahaa. Kannattaa kysyä siltä lapselta että mistä ruuista se tykkää? Itse olen tehnyt noin ja kun mun lapsen kaveri tulee yökylään niin pojat päättää mitä ne haluaa syödä. 

Monet lapset on tuollaisia nirsoja ja kyllä se ärsyttää. Musta lapsi voisi hyvin syödä kotonansa.

Meillä on lapsella yksi tuollainen kaveri. Ilmoittaa ruuanlaittajalle jo etukäteen ettei tykkää siitä ja siitä ruuasta, pyytää jotain muuta. Itse olen sanonut että sori, tämä on se ruoka mitä meillä on tänään. Pakko ei ole syödä mitään mutta vaihtoehtoisia ruokia ei olle tarjolla (koska muuten niitä pitäisi tarjota meidänkin lapsille). Sama kaveri tulee kylään oman limsapullon ja karkkien kanssa eikä tarjoa erikseen käskemättä meidän lapsille. Ikää 8 v ja täytyy sanoa että on todella huonosti kasvatettu vekara, jota en mielelläni kutsu meille.

Ap, ilmeisesti olet niin kiltti ja kultainen ihminen, että haluat tarjota ruokaa ihan kaikillle. Entäpä jos antaisit lapsesi kaverille ensin maistiaisia ja sanot, että jos ruoka maistuu, hän saa lisää. Muuten tarjoilut ovat tässä. Voit myös kieltäytyä tarjoamasta kavereille ruokaa. 

Olen toisinaan tarjonnut lasteni kavereille ruokaa meidän ruoka-aikanamme. Yleensä kuitenkin lähetän heidät kotiin. Sanon, että nyt on meidän ruoka-aika ja varmaan heidänkin kotonaan syödään ihan kohta. Minulla ei ole velvollisuutta ruokkia vieraiden lapsia, ellemme ole sopineet heidän vanhempiensa kanssa erikseen, että voivat syödä meillä. Joillakuilla lapsilla on ollut tapana arvostella ruokiani, jolloin olen sanonut, että ei ole pakko syödä. Sen jälkeen en ole esittänyt ruokailukutsua. Joskus lapseni ovat pyytäneet, että kaveri saa jäädä syömään. Tilanteen mukaan olen joko kieltäytynyt tarjoamasta ruokaa tai tarjonnut sitä myös vieraalle lapselle. Tähän kaikkeen minulla on oikeus ja valtuus aikuisena ja omien lasteni äitinä. 

Kesällä, erityisesti helteellä, pidän huolen, että lapset saavat juomista tarpeeksi. Jos he leikkivät ulkona, vien vesikannun ja mukeja eteiseen, josta on helppo käydä juomassa tarvitsematta riisua kenkiä. Helteellä on tärkeää huolehtia nesteytyksestä. 

Itse sanon myös vieraille lapsille, ruokaa ei sanota pahaksi, jos ei välitä ruuan mausta niin voi olla hiljaa ja jättää lautaselle. Joka ikinen kerta muistutan jos pääsee unohtumaan.

Pöydästä ei poistuta vaan odotetaan kohteliaasti että kaikki ovat valmiit, sitten voi sanoa kiitos.

Ruokailessa ei puhuta ruuasta vaan muista asioista, en siis puutu syömiseen mitenkään, syö mitä haluaa ja jättää mitä jättää. Kun tarjoan ruuan kerron mitä lautasella on, joskus jopa luettelen kaikki kastikkeen osat jos ruokailjan ilme näyttää mietteliäältä.

Laitat lautaselle ruokaa todella vähän, jonka jälkeen vieras lapsi maistaa. Jos tykkää niin sitten voi laittaa lisää. Jos ei tykkää niin jättää syömättä. Ja vieraitakin lapsia saa ja pitää kasvattaa. Kerrot että on epäkohteliasta haukkua ruokaa pahaksi, sen sijaan voi sanoa että nyt ei maistu tms.

En ymmärrä mikä tässä on niin vaikeata.

[quote author="Vierailija" time="07.08.2014 klo 14:02"]

Miksi tarjoat hänelle ruokaa? Onko hänellä allergioita tms? Toimiiko hän aina noin (kotona, koulussa)? Kuinka hyvin ylipäätään tunnet lapsen tai hänen perheensä?

Meillä on useampi lapsi, joista yksi toimii kuten kuvasit. Tai yleensä jättää menemättä ruokapöytään jos mahdollista, pelaa ruuan kanssa ja jättää syömättä. Tutut tämän tietävät, samoin koulu- ja harrastuspiirit, vieraista saattaa näyttää oudolta ja epäkohteliaalta. Kyse on kuitenkin paljon muusta, ja pakottaminen, tuomitseminen ja haukkuminen vain pahentavat asiaa. Syyt eivät näy ulospäin, vieraat näkevät vain "hienokäytöksisen pojan" jolle "ei vanhemmat ole opettaneet tapoja".

Jos ET tunne- älä tuomitse!!

[/quote]

Tuohan ON huonokäytöksistä, eikä ole opetettu tapoja. Mistään muusta ei voi olla kyse. Joo joo, tietenkin se on autisitinen ja monivammainen, mutta niillekin voi opettaa tapoja.