Lue keskustelun säännöt.
Miksi kiusaaminen sattuu?
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fyysinen väkivalta.
Aivan.. mutta jos puhutaan henkisestä väkivallasta?
Jos ihminen, joka on varsutettu perusterveellä itsetunnolla tulee loukatuksi ja silti satuttaa itsensä, miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysinen väkivalta.
Aivan.. mutta jos puhutaan henkisestä väkivallasta?
Jos ihminen, joka on varsutettu perusterveellä itsetunnolla tulee loukatuksi ja silti satuttaa itsensä, miksi?
Yksittäisen kusipään voi ohittaakin.
Mutta jos joutuu ryhmän painostamaksi tai jos kiusaaja on esimies jne....
Kiusaaja/kiusaajat kyseenalaistavat sinut ihmisenä.
Kiistävät olemassaolosi oikeuden.
Siksi, koska on käsittämätöntä se, että joku on mieleltään niin sairas, että haluaa satuttaa tahallaan toista ja nauttii toisen kärsimyksestä. Terve mieli ei kykyne sitä ymmärtämään millään.
Kiusaamisesta syntyvää henkinen pahoinvointi on vaikeampi parantaa kuin fyysisestä syntyvä, esim. lyömisestä saatu kolhu, mustelma tai tikkausta vaativa osuma, riippuen tietysti miten fyysinen on tapahtunut. Henkinen minä on eri asia kuin fyysinen minä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä joutuu naurunalaiseksi, nöyryytetyksi, aliarvioiduksi, häpäistyksi, ulkopuoliseksi. Useimmat ihmiset haluavat hyväksyntää ja kokemuksen johonkin ryhmään kuulumisesta. Toki se tuntuu pahalta, jos nämä eivät toteudu.
Tämä. Tätä oli lapsuus ja nuoruus ja iso osa aikuisuutta. Minut on pikkulapsesta asti kasvatettu nöyryyttämällä, häpäisemällä ja väkivallalla. Siitähän oli sitten koulu"kavereiden" helppo jatkaa, kun kohde oli jo valmiiksi alistunut. Tokihan tapasin miehen, joka myös nautti kiusaamisestani, sehän oli minulle tuttua jo taaperoiästä ja siksi "turvallista". Mies naureskeli minulle ja opetti lapsillekin, että äiti nyt on tuollainen toisarvoinen palvelija, jota voi höynäyttää mennen tullen. Kamelin selän katkaisi, kun olin sairaana ja makasin sängyssä. Mies ja lapset katsoivat telkkaria kamalan kovalla. Pyysin hiljentämään ja vähän ajan päästä mies huusi: Onks nyt hyvä? Ihmettelin miksi ääni tuntuu ihan samalta. Pyysin hiljentämään uudestaan ja samalla katsoin olkkariinpäin. Taas sama: Onks nyt hyvä. Satuin vaan näkemään, ettei mies edes koskenut kaukosäätimeen ja virnuili lapsille. Silloin tajusin, ettei näin voi enää jatkua. En voi olla koko elämäni ajan vain muiden nokittavana ja nöyryytettävänä. Menin terapiaan ja koitan opetella itsearvostusta.
Moikka, taas...
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä tapauksessa kyllä ottaisin hatkat. Ei ne kiusaajat koskaan muutu. Maailmasta löytyy vielä hyviäkin ihmisiä. Kiusatkoon kiusaajat toisiaan.
Älä suostu objektiksi, elä vaan omaa elämääsi, omin ehdoin.
Kutista kiusaajat mielessäsi oikein pieniksi rusinoiksi. Rääkykööt siellä omissa oloissaan.
Tarvittaessa hae apua.
Vierailija kirjoitti:
Moikka, taas...
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.
En ole ap, mutta kannattaa ehkä käyttää päivänsä paremmin kuin muille ihmisille vinoiluun ja jo kiusatun kiusaamiseen - vai oletko eri mieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka provosoidaan, ei pidä provosoitua. Vahva ihminen ei anna pikku-piruille valtaa, vaan menee eteenpäin. On omasta heikkoudesta kiinni, jos haluaa pysähtyä ja luovuttaa tunnemaailmansa vallan pilkkaajille. Miksi pitäisi? Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Välinpitämättömyys on yksi tapa suhtautua kiusaajiin. Ei ne kovin pitkään jaksa yksinään riehua.
"Karavaani kulkee ja koirat räksyttää."
suo, kuokka ja Justiina kirjoitti:
Vaikka provosoidaan, ei pidä provosoitua. Vahva ihminen ei anna pikku-piruille valtaa, vaan menee eteenpäin. On omasta heikkoudesta kiinni, jos haluaa pysähtyä ja luovuttaa tunnemaailmansa vallan pilkkaajille. Miksi pitäisi? Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Välinpitämättömyys on yksi tapa suhtautua kiusaajiin. Ei ne kovin pitkään jaksa yksinään riehua.
"Karavaani kulkee ja koirat räksyttää."
Kiusattu ja nöyryytetty ei ole ns. vahva ihminen. Varsinkin, jos häneltä on jo lapsena "otettu luulot pois" itsestään, aina on pitänyt ajatella ensin kaikkia muita maailman ihmisiä ja sitten vasta kaikkein viimeiseksi itseään ja sekin on ollut kuulemma hirveän itsekästä. Ei tällainen ihminen ainakaan ilman terapiaa parane. Varsinkin kun tällainen ihminen oikein vetää puoleensa k'usipäitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikka, taas...
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.
En ole ap, mutta kannattaa ehkä käyttää päivänsä paremmin kuin muille ihmisille vinoiluun ja jo kiusatun kiusaamiseen - vai oletko eri mieltä?
No, jos päivästä toiseen hämmästelee samaa asiaa ja jankuttaa samaa kysymystä kerta toisensa jälkeen kuuntelematta muita niin se alkaa tympiä.
Periaatteessa kiusaajat nolaavat itse itsensä, paljastavat oman tyhmyytensä ja keskeneräisyytensä ihmisinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikka, taas...
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.
En ole ap, mutta kannattaa ehkä käyttää päivänsä paremmin kuin muille ihmisille vinoiluun ja jo kiusatun kiusaamiseen - vai oletko eri mieltä?
No, jos päivästä toiseen hämmästelee samaa asiaa ja jankuttaa samaa kysymystä kerta toisensa jälkeen kuuntelematta muita niin se alkaa tympiä.
Meinaatko että vaan yksi ja sama ihminen ihmettelee kyseistä asiaa? Eiköhän kiusattuja ole aika paljon tässä kiusaamista suosivassa maassa.
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa kiusaajat nolaavat itse itsensä, paljastavat oman tyhmyytensä ja keskeneräisyytensä ihmisinä.
Niin tekee, mutta tästäKIN he syyttävät kiusattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikka, taas...
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.
En ole ap, mutta kannattaa ehkä käyttää päivänsä paremmin kuin muille ihmisille vinoiluun ja jo kiusatun kiusaamiseen - vai oletko eri mieltä?
No, jos päivästä toiseen hämmästelee samaa asiaa ja jankuttaa samaa kysymystä kerta toisensa jälkeen kuuntelematta muita niin se alkaa tympiä.
Meinaatko että vaan yksi ja sama ihminen ihmettelee kyseistä asiaa? Eiköhän kiusattuja ole aika paljon tässä kiusaamista suosivassa maassa.
Harvalla heistä vaan on kyselykausi kuin 3 vuotiaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa kiusaajat nolaavat itse itsensä, paljastavat oman tyhmyytensä ja keskeneräisyytensä ihmisinä.
Niin tekee, mutta tästäKIN he syyttävät kiusattua.
Takes two to tango.
Muuttaako edes korona-aika kiusaajia?
Mihin kaikkeen tämä aika voikaan vaikuttaa? Mielikuvitus vain rajana.
Kai se on jonkinlainen automaattinen palautemekanismi, jonka avustuksella lauma voisi korjata toimintaansa rakentavampaan suuntaan (jos sillä olisi riittävästi älyä).
Siinä joutuu naurunalaiseksi, nöyryytetyksi, aliarvioiduksi, häpäistyksi, ulkopuoliseksi. Useimmat ihmiset haluavat hyväksyntää ja kokemuksen johonkin ryhmään kuulumisesta. Toki se tuntuu pahalta, jos nämä eivät toteudu.