Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä aikoinaan oppikoulua käyneitä?
27.07.2021 |
Millaiset olivat oppikoulun pääsykokeet? Oliko oppikoulussa helppoa vai vaikeaa opiskella? Oliko luokallejäänti siellä yleistä?
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko, kun kansakoulussa annettiin numerot jo heti 1. luokalla? Tänä päivänä annetaan rasteja ruutuun.
Se on huomaavaista niitä vanhempia ajatellen, jotka eivät osaa numeroita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko, kun kansakoulussa annettiin numerot jo heti 1. luokalla? Tänä päivänä annetaan rasteja ruutuun.
Se on huomaavaista niitä vanhempia ajatellen, jotka eivät osaa numeroita.
Totta.
Vierailija kirjoitti:
Hauska huomio: näissä muistelmissa ei ole yhdyssanavirheitä!👍😂
Olen kiinnittänyt huomiota samaan.
Oppikoulujen äidinkielenopettajat olivat suvaitsematonta väkeä. Tuli heti karttakepistä sormille (ainakin kuvaannollisesti), jos yritti kirjoittaa yhdyssanan erikseen tai sanaliiton yhteen. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten työelämässä suhtauduttiin vielä esim. 70-luvulla ylioppilastodistukseen? Näin milleniaalina tuo on aika outo maailma. Meidän maailmassa on pitänyt olla korkeakoulututkinto niihin normi konttorihommiinkin. Joskus ennen vanhaan kun ylioppilas oli jotain harvinaista eikä ollut vielä inflaatiota, meni melkein korkeakoulututkinnosta.
Eipä 70-luvullakaan pelkällä ylioppilastutkinnolla tehnyt mitään (olen itse kirjoittanut vuonna 1973) eivätkä ylioppilaat enää olleet minkäänlainen harvinaisuus.
Konttorihommiin jos halusi, piti lukion jälkeen suorittaa esimerkiksi yo-merkonomin tutkinto kauppaopistossa. Korkeakoulututkintoa (käytännössä yliopistoa; ammattikorkeakouluja ei vielä ollut) ei sentään toimistorotilta vaadittu, se on totta.
Toki toimistotöihin pääsivät nekin, jotka olivat käyneet pelkän keskikoulun ja sen jälkeen hankkineet merkonomin tutkinnon.
Vähän minua harmittaa, kun silloin ei päässyt yliopistoon todistusten perusteella.
Olisin päässyt mihin vaan, mutta en millään jaksanut lukea tylsiin pääsykokeisiin.
Jäin täten kahden keskiasteen tutkinnon loukkuun.🙄😒
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten työelämässä suhtauduttiin vielä esim. 70-luvulla ylioppilastodistukseen? Näin milleniaalina tuo on aika outo maailma. Meidän maailmassa on pitänyt olla korkeakoulututkinto niihin normi konttorihommiinkin. Joskus ennen vanhaan kun ylioppilas oli jotain harvinaista eikä ollut vielä inflaatiota, meni melkein korkeakoulututkinnosta.
Eipä 70-luvullakaan pelkällä ylioppilastutkinnolla tehnyt mitään (olen itse kirjoittanut vuonna 1973) eivätkä ylioppilaat enää olleet minkäänlainen harvinaisuus.
Konttorihommiin jos halusi, piti lukion jälkeen suorittaa esimerkiksi yo-merkonomin tutkinto kauppaopistossa. Korkeakoulututkintoa (käytännössä yliopistoa; ammattikorkeakouluja ei vielä ollut) ei sentään toimistorotilta vaadittu, se on totta.
Toki toimistotöihin pääsivät nekin, jotka olivat käyneet pelkän keskikoulun ja sen jälkeen hankkineet merkonomin tutkinnon.
Olin tulossa kirjoittamaan samaa, sillä erotuksella että 60-luvullakaan (jolloin itse kirjoitin) ylioppilastutkinto ei ollut mikään harvinaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin paikkakunnalla, jolle peruskoulu tuli niin myöhään, että siirryin keskikoulun neljänneltä luokalta peruskoulun yhdeksännelle. Opetussuunnitelma ei kuitenkaan muuttunut - olenkin aika ylpeä siitä, etten ole käynyt päivääkään peruskoulua. On mielestäni järjetön ajatus, että koko ikäluokka huonoimmista lahjakkaimpiin oppilaisiin pistetään samaan kouluun.
Ja mikä pahinta, köyhät saavat samat mahdollisuudet kuin rikkaat!
Se onkin ehdottomasti peruskoulun paras puoli. Jokaiselle taustaan katsomatta tarjotaan samat mahdollisuudet.
Oppikoulun hyvä puoli oli se, että se saattoi antaa korkeatasoisempaa opetusta, koska oppilasaines oli valikoitu.
Nyky-yhteiskuntaan en kuitenkaan oppikoulua enää kaipaa, ei se tähän päivään sovi. Sen sijaan peruskouluun pitäisi suunnata enemmän resursseja niin, että kaikki voisivat päästä niin hyviin oppimistuloksiin kuin kyvyt suinkin mahdollistavat.
Entä mitä tehdään sille oppilasainekselle, joka ei opi yhdeksässä vuodessa lukemaan ja kirjoittamaan - vaikka kuinka lisättäisiin resursseja. Ennen oli apukoulut, joihin pistettiin oppilaat, jotka eivät pärjänneet tavallisessa koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistaakseni keskikoulun huonosti menneen luokan sai tuplattua tai vaihtoehtona paluu kansakouluun. Sen takia moni uusi esim. 5. luokan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten työelämässä suhtauduttiin vielä esim. 70-luvulla ylioppilastodistukseen? Näin milleniaalina tuo on aika outo maailma. Meidän maailmassa on pitänyt olla korkeakoulututkinto niihin normi konttorihommiinkin. Joskus ennen vanhaan kun ylioppilas oli jotain harvinaista eikä ollut vielä inflaatiota, meni melkein korkeakoulututkinnosta.
Eipä 70-luvullakaan pelkällä ylioppilastutkinnolla tehnyt mitään (olen itse kirjoittanut vuonna 1973) eivätkä ylioppilaat enää olleet minkäänlainen harvinaisuus.
Konttorihommiin jos halusi, piti lukion jälkeen suorittaa esimerkiksi yo-merkonomin tutkinto kauppaopistossa. Korkeakoulututkintoa (käytännössä yliopistoa; ammattikorkeakouluja ei vielä ollut) ei sentään toimistorotilta vaadittu, se on totta.
Toki toimistotöihin pääsivät nekin, jotka olivat käyneet pelkän keskikoulun ja sen jälkeen hankkineet merkonomin tutkinnon.
Olin tulossa kirjoittamaan samaa, sillä erotuksella että 60-luvullakaan (jolloin itse kirjoitin) ylioppilastutkinto ei ollut mikään harvinaisuus.
Ylioppilaita oli kuitenkin sen verran vähän, että ymmärtääkseni jokainen yliopistoon haluava sinne pääsi - ainakin johonkin tiedekuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hain oppikouluun 7,85 keskiarvolla enkä päässyt. En mennyt paikalla suoritettavaan uusinta kokeeseen jotka järjestettiin niille jotka eivät keskiarvoltaan yltäneet vaadittuun.
Mikä oppikoulu. Menikö sinne kaikki oppimisvaikeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hain oppikouluun 7,85 keskiarvolla enkä päässyt. En mennyt paikalla suoritettavaan uusinta kokeeseen jotka järjestettiin niille jotka eivät keskiarvoltaan yltäneet vaadittuun.
Eli kävit kansa- ja kansalaiskoulun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten työelämässä suhtauduttiin vielä esim. 70-luvulla ylioppilastodistukseen? Näin milleniaalina tuo on aika outo maailma. Meidän maailmassa on pitänyt olla korkeakoulututkinto niihin normi konttorihommiinkin. Joskus ennen vanhaan kun ylioppilas oli jotain harvinaista eikä ollut vielä inflaatiota, meni melkein korkeakoulututkinnosta.
Eipä 70-luvullakaan pelkällä ylioppilastutkinnolla tehnyt mitään (olen itse kirjoittanut vuonna 1973) eivätkä ylioppilaat enää olleet minkäänlainen harvinaisuus.
Konttorihommiin jos halusi, piti lukion jälkeen suorittaa esimerkiksi yo-merkonomin tutkinto kauppaopistossa. Korkeakoulututkintoa (käytännössä yliopistoa; ammattikorkeakouluja ei vielä ollut) ei sentään toimistorotilta vaadittu, se on totta.
Toki toimistotöihin pääsivät nekin, jotka olivat käyneet pelkän keskikoulun ja sen jälkeen hankkineet merkonomin tutkinnon.
Vähän minua harmittaa, kun silloin ei päässyt yliopistoon todistusten perusteella.
Olisin päässyt mihin vaan, mutta en millään jaksanut lukea tylsiin pääsykokeisiin.
Jäin täten kahden keskiasteen tutkinnon loukkuun.🙄😒
Ei ehkä kaikkiin yliopistoihin ja/tai kaikkiin tiedekuntiin päässyt pelkän todistuksen perusteella, mutta itse kyllä pääsin (olen vuosimallin 1974 ylioppilas), peräti kolmeen yliopistoon ja muistaakseni kolmeen eri oppiaineeseen.
Näin syntyi jopa vaikea valintatilanne, kun piti miettiä, mikä olisi paras vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempien varallisuus ratkaisi paljon, jos oli köyhästä perheestä, oppikouluun ei ollut asiaa tai piti löytää joku maksaja.
"Oppikoulut olivat maksullisia - esimerkiksi vuonna 1956 valtion oppikoulujen lukukausimaksu oli 5000 markkaa (Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan 161,30 euroa). Yksityiskoulujen maksut olivat korkeampia. Sosiaalisilla perusteilla saatettiin myöntää vapaaoppilaspaikkoja, lisäksi oli sisaralennuksia. Kirjat ja muu oppimateriaali piti itse kustantaa. Kouluissa saattoi olla järjestetty maksullinen ruokailu tai syötiin omia eväitä."
Mitä 7,85 keskiarvolla ei oppikouluun. Nykyään lukioon pääsee muistaakseni 6,4 ka:lla.
Millä ka:lla pääsitte ilman koetta keskikouluun? Ja paikkakunta jos haluatte.
Vierailija kirjoitti:
Mitä 7,85 keskiarvolla ei oppikouluun. Nykyään lukioon pääsee muistaakseni 6,4 ka:lla.
7 on kylläkin opetushallituksen raja lukioon.
Ja on paljon paikkakuntia joissa ei pääse edes kasin keskiarvolla lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien varallisuus ratkaisi paljon, jos oli köyhästä perheestä, oppikouluun ei ollut asiaa tai piti löytää joku maksaja.
"Oppikoulut olivat maksullisia - esimerkiksi vuonna 1956 valtion oppikoulujen lukukausimaksu oli 5000 markkaa (Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan 161,30 euroa). Yksityiskoulujen maksut olivat korkeampia. Sosiaalisilla perusteilla saatettiin myöntää vapaaoppilaspaikkoja, lisäksi oli sisaralennuksia. Kirjat ja muu oppimateriaali piti itse kustantaa. Kouluissa saattoi olla järjestetty maksullinen ruokailu tai syötiin omia eväitä."
Suurimmassa osassa ei ollut lukukausimaksuja. Isoin menoerä oli kirjat ja matkat.
Vierailija kirjoitti:
Millä ka:lla pääsitte ilman koetta keskikouluun? Ja paikkakunta jos haluatte.
9,2. Vuosi 1973. Orimattila.
Se onkin ehdottomasti peruskoulun paras puoli. Jokaiselle taustaan katsomatta tarjotaan samat mahdollisuudet.
Oppikoulun hyvä puoli oli se, että se saattoi antaa korkeatasoisempaa opetusta, koska oppilasaines oli valikoitu.
Nyky-yhteiskuntaan en kuitenkaan oppikoulua enää kaipaa, ei se tähän päivään sovi. Sen sijaan peruskouluun pitäisi suunnata enemmän resursseja niin, että kaikki voisivat päästä niin hyviin oppimistuloksiin kuin kyvyt suinkin mahdollistavat.