Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä aikoinaan oppikoulua käyneitä?
27.07.2021 |
Millaiset olivat oppikoulun pääsykokeet? Oliko oppikoulussa helppoa vai vaikeaa opiskella? Oliko luokallejäänti siellä yleistä?
Kommentit (226)
Millainen työrauha oli luokissa oppikoulussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1956, joten oppikoulun olen käynyt.
Kansakoulun 4. luokan jälkeen sinne pyrittiin (tai saattoi pyrkiä vielä 5. ja 6. luokan jälkeenkin, jos tunsi tarvitsevansa kansakoulusta vielä lisäoppia).
Pääsykokeissa hikoiltiin kaksi päivää. Tai itse en hirveästi tainnut hikoilla, olin hyvä oppilas ja kokeet menivät aika kivuttomasti. Eivät ne silti ihan helpot varmaan olleet, koska moni jäi rannallekin.
Oppikoulu jakaantui 5-vuotiseen keskikouluun ja 3-vuotiseen lukioon. Olivathan ne opinnot luultavasti vaativammat kuin nykyisessä peruskoulussa, jossa opiskelee koko ikäluokka.
Luokkakoko oli iso, meidänkin luokassa nelisenkymmentä oppilasta.
Joka vuosi oppilaita luokallekin eli kävivät saman luokan kahteen kertaan.
Lukiossa en muista kenenkään jääneen luokalleen, mutta muutama oppilas lopetti kesken matkan.
Hyvä lukio se pikkukaupungin kouluksi oli, muistan että meidänkin luokalta viisi henkeä kirjoitti kuuden ällän paperit (se oli siihen aikaan paras mahdollinen tulos, kun kuutta ainetta enempää ei voinut kirjoittaa).
Niin, ja lukiota käytiin 3 vuotta, ei 4 vuotta, kuten nykyään tosi moni tekee. Yo-kirjoituksia ei myöskään jaettu kevääksi ja syksyksi, vaan kirjoitukset olivat keväällä. Hylätyn tuloksen voi sitten uusia myöhemmin. Kielilinjalla olin ja luin venäjää ja saksaa ruotsin ja englannin lisäksi. Yo-kirjoituksissa oli normisti 6 h koeaikaa, mutta kun kirjoitin saksan ja venäjän, ne piti molemmat suorittaa tuossa 6 h:ssa eli 3 h per kieli. Kaikista kielistä kirjoitin l:n (laudatur), ja siitä urkeni myös työura korkeakouluopintojen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien varallisuus ratkaisi paljon, jos oli köyhästä perheestä, oppikouluun ei ollut asiaa tai piti löytää joku maksaja.
"Oppikoulut olivat maksullisia - esimerkiksi vuonna 1956 valtion oppikoulujen lukukausimaksu oli 5000 markkaa (Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan 161,30 euroa). Yksityiskoulujen maksut olivat korkeampia. Sosiaalisilla perusteilla saatettiin myöntää vapaaoppilaspaikkoja, lisäksi oli sisaralennuksia. Kirjat ja muu oppimateriaali piti itse kustantaa. Kouluissa saattoi olla järjestetty maksullinen ruokailu tai syötiin omia eväitä."
Suurimmassa osassa ei ollut lukukausimaksuja. Isoin menoerä oli kirjat ja matkat.
Eipä tainnut olla montakaan oppikoulua 50-60-luvuilla ilman lukukausimaksuja.
Näin juuri kyselin ikätovereiltani eri puolilta etelä-Suomea.
Itse köyhänä sai vapaaoppilaspaikan lähes joka vuosi.
70-luvun alussa oli kyllä pääsykokeet lähes jokaiseen tiedekuntaan, ja ulkopuolelle jäi erittäin fiksuja ihmisiä.
1990-luvun lapsi kirjoitti:
Millainen työrauha oli luokissa oppikoulussa?
Työrauhassa ei ollut moittimista. Pienestäkin häiriön tuottamisesta lensi käytävään ja joskus pihalle asti. Meillä taisi kolmesta ulosajosta saada kaksi tuntia istumista, mutta useimmiten koulutuksesta maksavat vanhemmat pitivät osaltaan huolen kurin säilymisestä. Keinot olivat muutenkin ihan toiset kuin nykyisin.
1990-luvun lapsi kirjoitti:
Millainen työrauha oli luokissa oppikoulussa?
Ihan rauhassa oltiin. Ei siellä riehuttu eikä auottu päätä opettajille eikä muutenkaan huudeltu. Omalla paikalla istuttiin (ei ulkovaatteissa eikä pipo päässä) eikä luokassa haahuiltu sinne ja tänne. Lappuja/viestejä yritettiin laittaa salaa kaverille vierustovereiden välityksellä :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1990-luvun lapsi kirjoitti:
Millainen työrauha oli luokissa oppikoulussa?
Ihan rauhassa oltiin. Ei siellä riehuttu eikä auottu päätä opettajille eikä muutenkaan huudeltu. Omalla paikalla istuttiin (ei ulkovaatteissa eikä pipo päässä) eikä luokassa haahuiltu sinne ja tänne. Lappuja/viestejä yritettiin laittaa salaa kaverille vierustovereiden välityksellä :).
Muistaakseni 70-luvulla olisi ollut vaikeampaa saada se pipo päähän kuin pois päästä.
Oliko kansakoulussakin yhtä tiukka kuri kuin oppikoulussakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1990-luvun lapsi kirjoitti:
Millainen työrauha oli luokissa oppikoulussa?
Riippui opettajasta. Luokkakoot oli isoja ja jos opella ei ollut auktoriteettia tunnilla oli levotonta.
Meidän koulussa melkein noin kolmasosa porukasta tuplasi jokun vuoden. Yksityinen oppikoulu. Valtion oppikoulussa, johon oli vaikeampi päästä sisään, oli muistaakseni vähemmän tuplaajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien varallisuus ratkaisi paljon, jos oli köyhästä perheestä, oppikouluun ei ollut asiaa tai piti löytää joku maksaja.
"Oppikoulut olivat maksullisia - esimerkiksi vuonna 1956 valtion oppikoulujen lukukausimaksu oli 5000 markkaa (Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan 161,30 euroa). Yksityiskoulujen maksut olivat korkeampia. Sosiaalisilla perusteilla saatettiin myöntää vapaaoppilaspaikkoja, lisäksi oli sisaralennuksia. Kirjat ja muu oppimateriaali piti itse kustantaa. Kouluissa saattoi olla järjestetty maksullinen ruokailu tai syötiin omia eväitä."
Suurimmassa osassa ei ollut lukukausimaksuja. Isoin menoerä oli kirjat ja matkat.
Eipä tainnut olla montakaan oppikoulua 50-60-luvuilla ilman lukukausimaksuja.
Näin juuri kyselin ikätovereiltani eri puolilta etelä-Suomea.
Itse köyhänä sai vapaaoppilaspaikan lähes joka vuosi.
70-luvun alussa oli kyllä pääsykokeet lähes jokaiseen tiedekuntaan, ja ulkopuolelle jäi erittäin fiksuja ihmisiä.
50-60-luvusta en tiedä, mutta 70-luvun alussa esimerkiksi Lohjan Yhteislyseossa ei ollut lukukausimaksua.
Kirjat maksoivat, matkat ja ruoka. Ainakin toispaikkakuntalaiselle.
Ruoka oli ihan hirveää. Siellä oli mm sellaiset perunat, jotka ei olleet kelvanneet paikalliselle sikalalle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1990-luvun lapsi kirjoitti:
Oliko kansakoulussakin yhtä tiukka kuri kuin oppikoulussakin?
Kansakoulussa oltiin kaikki vielä lapsia, ja noihin aikoihin ainakin vieraiden aikuisten seurassa osattiin yleensä käyttäytyä, eikä edes uneksittu siitä, että opettajaa ei toteltaisi tai hänelle sanottaisiin vastaan.
Meillä oli kolmannella luokalla uusi opettaja, joka huhun mukaan nosti huonosti käyttäytyvät korvasta seisomaan. En päässyt näkemään tuota, koska meistä kukaan ei uskaltanut käyttäytyä huonosti.
Maailma oli ihan erilainen noihin aikoihin.
Vierailija kirjoitti:
Muistelen että luonnontiedossa piti keräillä kaikenlaisia kasveja kesällä ja kuivattaa ne. En tosin muista, kuinka paljon niitä piti kerätä. Ja tämä tapahtui (ehkä) oppikoulun 3. ja 4. luokan välisenä kesänä.
Kahtena peräkkäisenä kesänä piti kerätä kasveja. Kumpanakin 40. Kuivatettiin ja kiinnitettiin kansioon. Keräyspäiva ja paikka ja latinankielinen nimi. Sitten ope tenttasi ja tuli arvosana. Mulla on kansio vielä tallessa. Osa latinankielisistä nimistä on muistissa. Keskikoulua kävin 60-66. Oli tyttökoulu joten kesti 6 vuotta. Terkkuja Tipalalaisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun aikana pääkaupunkiseudulla pyrittiin oppukouluun jo todistuksella. Sieltä koulun seinästä käytiin katsomassa hyväksytyt. Muistan äitini olleen tyytyväinen, kun olin listalla toinen. Itseä se ei juuri kiinnostanut, kunhan pääsi "isojen" kouluun.
Koulu oli tietysti maksullinen ja myös kirjat yms piti maksaa itse.
Kesken oparia tuli peruskoulu ja sitä ehdin käydä kaksi vuotta. Sitten taas vanhamuotoiseen lukioon. Kurssimuotoinen lukio tuli sitten heti meidän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Keskikoulu tai oppikoulu.
En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.
Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?
Juu. Tästä on täällä ennenkin taitettu peistä. Mun mielestä oppikouluun pyrittiin ja ensin oli joko 5 tai 6- vuotinen keskikoulu. Siihen saattoi lopettaa ( minä tein niin ) tai sitten lukioon. En osaa sanoa mentiinkö lukioon keskikoulun päättötodistuksella, koska lähdin työelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Keskikoulu tai oppikoulu.
En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.
Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?
Juu. Tästä on täällä ennenkin taitettu peistä. Mun mielestä oppikouluun pyrittiin ja ensin oli joko 5 tai 6- vuotinen keskikoulu. Siihen saattoi lopettaa ( minä tein niin ) tai sitten lukioon. En osaa sanoa mentiinkö lukioon keskikoulun päättötodistuksella, koska lähdin työelämään.
Se on paikkakuntakohtaista.
Vierailija kirjoitti:
En muista minäkään noista kokeista mitään.
Mä olen viimeistä vuosikertaa joka vielä kävi keskikoulun ja ainakin kielissä meillä oli jo peruskoululaisten kirjat joista kaikista luettiin laaja kurssi. Että oli helppoa joku suppea ruotsikin, "jag heter Pelle. Jag har en moped", noita aina naureskeltiin että ei kovin hyvää kielitaitoa tuolla pohjustettu.
Mä muistelen että ekaks käytiin luokat 1-4 omassa "kyläkoulussa", sitten pyrittiin oppariin kuntakeskukseen, siellä luokat 5-9 ja sen jälkeen lukio.
Oppikoulun luokat olivat 1-5, eivät 5-9.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Keskikoulu tai oppikoulu.
En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.
Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?
Ei se koskaan ollut oppikoulun osa, vaan sen vastine eli nykyiset luokat 5-9.
Se riippui aika lailla kunnasta, miten asiat oli järjestetty. Meillä oli molemmat tarjolla, keskikoulu ilmainen, oppikoulu ei.
Ei vaan keskikoulu ja lukio yhdessä muodostivat oppikoulun. Maksulliset koulut olivat yleensä yhteiskouluja. Sellaisen perusti mm. syntymäpaikkakunnallani rovasti, jonka poika ei läpäissyt keskikoulun pääsykokeita. Myös yhteiskoulu oli väylä kukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö tuohon aikaan siis lukioon automaattisesti kaikki oppikouluun päässeet vai pitikö sinne erikseen karsiutua kuten nykyään? Entä oliko lukioon mitään muuta väylää kuin keskikoulu?
Keskikoulu tai oppikoulu.
En muista oliko sinne jokin keskiarvoraja. Silloinhan kaikki ei todellakaan jatkaneet enää lukioon, kun jo pelkkä keskikoulu oli valtaisa saavutus.
Eikö keskikoulu siis ollutkaan osa oppikoulua?
Ei se koskaan ollut oppikoulun osa, vaan sen vastine eli nykyiset luokat 5-9.
Se riippui aika lailla kunnasta, miten asiat oli järjestetty. Meillä oli molemmat tarjolla, keskikoulu ilmainen, oppikoulu ei.
Ei vaan keskikoulu ja lukio yhdessä muodostivat oppikoulun. Maksulliset koulut olivat yleensä yhteiskouluja. Sellaisen perusti mm. syntymäpaikkakunnallani rovasti, jonka poika ei läpäissyt keskikoulun pääsykokeita. Myös yhteiskoulu oli väylä kukioon.
Riippui kunnasta, kuten sanoin jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten työelämässä suhtauduttiin vielä esim. 70-luvulla ylioppilastodistukseen? Näin milleniaalina tuo on aika outo maailma. Meidän maailmassa on pitänyt olla korkeakoulututkinto niihin normi konttorihommiinkin. Joskus ennen vanhaan kun ylioppilas oli jotain harvinaista eikä ollut vielä inflaatiota, meni melkein korkeakoulututkinnosta.
Eipä 70-luvullakaan pelkällä ylioppilastutkinnolla tehnyt mitään (olen itse kirjoittanut vuonna 1973) eivätkä ylioppilaat enää olleet minkäänlainen harvinaisuus.
Konttorihommiin jos halusi, piti lukion jälkeen suorittaa esimerkiksi yo-merkonomin tutkinto kauppaopistossa. Korkeakoulututkintoa (käytännössä yliopistoa; ammattikorkeakouluja ei vielä ollut) ei sentään toimistorotilta vaadittu, se on totta.
Toki toimistotöihin pääsivät nekin, jotka olivat käyneet pelkän keskikoulun ja sen jälkeen hankkineet merkonomin tutkinnon.
Keskikoulun jälkeen pääsin toimistotöihin -66.
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu?Mikä se on?
Kyllä se on täällä selitetty.
Kyllä kunnallisissakin oppikouluissa oli lukukausimaksut oli, mutta pienemmät.