Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä aikoinaan oppikoulua käyneitä?
27.07.2021 |
Millaiset olivat oppikoulun pääsykokeet? Oliko oppikoulussa helppoa vai vaikeaa opiskella? Oliko luokallejäänti siellä yleistä?
Kommentit (226)
Ei ollut rahaongelmia kotona, ei saatu kunnan/kaupungin avustusrahoja niinkuin muutamat saivat, meitä jopa karehdittiin varallisuudestamme mutta en päässyt oppikouluun. Myöhemmin olen kuitenkin sijoittunut hyvin työelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten työelämässä suhtauduttiin vielä esim. 70-luvulla ylioppilastodistukseen? Näin milleniaalina tuo on aika outo maailma. Meidän maailmassa on pitänyt olla korkeakoulututkinto niihin normi konttorihommiinkin. Joskus ennen vanhaan kun ylioppilas oli jotain harvinaista eikä ollut vielä inflaatiota, meni melkein korkeakoulututkinnosta.
Eipä 70-luvullakaan pelkällä ylioppilastutkinnolla tehnyt mitään (olen itse kirjoittanut vuonna 1973) eivätkä ylioppilaat enää olleet minkäänlainen harvinaisuus.
Konttorihommiin jos halusi, piti lukion jälkeen suorittaa esimerkiksi yo-merkonomin tutkinto kauppaopistossa. Korkeakoulututkintoa (käytännössä yliopistoa; ammattikorkeakouluja ei vielä ollut) ei sentään toimistorotilta vaadittu, se on totta.
Toki toimistotöihin pääsivät nekin, jotka olivat käyneet pelkän keskikoulun ja sen jälkeen hankkineet merkonomin tutkinnon.
Olin tulossa kirjoittamaan samaa, sillä erotuksella että 60-luvullakaan (jolloin itse kirjoitin) ylioppilastutkinto ei ollut mikään harvinaisuus.
Ylioppilaita oli kuitenkin sen verran vähän, että ymmärtääkseni jokainen yliopistoon haluava sinne pääsi - ainakin johonkin tiedekuntaan.
Yliopistoja ei silloin ollut joka niemessä, notkossa ja saarelmassa kuten nykyisin. Kun aloitin opintojani, yliopistoja oli kolme: Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Oulun yliopisto perustettiin aika pian, ja Tampereen yhteiskunnallinen korkeakoulu muuttui yliopistoksi.
Pääsin 8,7:n keskiarvolla Porvoon yhteislyseoon vuonna -74. Ilman pääsykoetta.
Kansakoulun neljännellä luokalla opettaja kysyi meiltä oppilailta kuka aikoo hakea oppikouluun. Joskus kevättalvella hän alkoi valmistamaan meitä halukkaita pääsykokeisiin. Piti ostaa kirjakaupasta Oppikouluun pyrkivän opas, joka sisälsi samantyylisiä tehtäviä kuin kahtena kesäloman ensimmäisinä päivinä pidetyissä pääsykokeissa sitten oli.
Testeissä mitattiin päässälaskutaitoa, mekaanista laskutaitoa, sanallisten tehtävien ratkaisukykyä, kuullun ymmärtämistä toistokirjoituksen avulla, oikeinkirjoitustaitoa sanelun avulla sekä luovaa kirjoittamista.
Tulokset sai käydä lukemassa koulun oveen teipatusta listasta.
Oppikoulussa meille tuli aineopettajat. Aineina oli esim. luonnonhistoria (eläinoppi ja kasvioppi), luonnonoppi (fysiikka ja kemia), aritmetiikka ja algebra, geometria, ruotsin kieli ja englannin kieli.
Tytöillä oli myös kotitaloutta. Pojilla oli vastaavasti enemmän liikuntakasvatusta.
Monet saivat ehdot ja jotkut jätettiin suoraan luokalleen. Minun kotonani tehtiin heti selväksi, että jos todistus ei ole hyvä, on paluu kansa- tai kansalaiskouluun edessä.
Jotkut hakivat oppikouluun vasta viidenneltä tai kuudennelta luokalta ja kävivät joitakin luokkia kahteen kertaan. Joskus kävi niin, että oppikoulun vitosluokkalainen tyttö joutui keskeyttämään koulun raskaaksi tultuaan.
Oppikoulussa kaikki piti maksaa itse. Meillä oli myös lukukausimaksut. Kävin keskikoulun vuosina 1965-1970.
Muistan pääsykokeet: kysyttiin synonyymeja ja vastakohtia eli äärettömän helppoja "aukkotehtäviä" tekstillä. Laskento oli sekin sellaista, ettei tarvinnut kovinkaan paljoa jännittää. Isän kanssa käytiin koulun ovella listaa katsomassa ja pettymys oli suuri, kun oma nimi puuttui.
Vasta sitten tajusin, että viereisessä ovessa erilaisten ohjeiden vieressä oli vielä kolmas lista eli ne parhaiten menestyneet. Olin kolmas! Sen listan ympärillä ei ollut samanlaista joukkoa kuin niiden kahden muun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppikoulu oli maksullinen ja se tarkoitti ihan oikeasti sitä, että äidin palkka meni kolmen lapsen koulutukseen ja isän tuloilla elettiin. Ja äiti oli ihan hyväpalkkainen terveydenhoitaja.
En muista oppikoulun pääsytutkinnosta paljon mitään, paitsi että ne olivat kaksipäiväiset (äidinkieli ja laskento) ja että äidinkielessä olisi luettu ääneen satu, joka piti sitten kirjoittaa omin sanoin paperille. Siis eräänlainen sanelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttölyseo, siis pelkkien tyttöjen koulu?
Oliks koulu kiusatuil helpomaa siel oppi koulus ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulun tuntijako:
https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t1.6435-9/224208205_102244419863…
Lukion tuntijako:
https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t1.6435-9/226980303_102244419885…
Minkähän vuoksi tuolla keskikoulussa on luonnonoppi erikseen pojille ja tytöille?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ymmärtääkseni keskikouluun oli lähes kaikkialla pääsykoe, pelkällä keskiarvolla ei sisään päässyt, oli se sitten kuinka hyvä tahansa.
Ainakin itseni kohdalla oli näin. Pyrin oppikouluun (siis ensin keskikouluun) vuonna 1965 ja paikkakunta oli Riihimäki. Kansakoulun neljännen luokan todistukseni tarkkaa keskiarvoa en muista, mutta noin yhdeksän se oli.
Toki tilanne on voinut viimeisinä vuosina ennen peruskoulun tuloa muuttua.
keskiarvo katsottiin vain silloin, kun oli sama pääsykoepistemäärä ja viimeinen sisäänpääsypaikka. Parempi keskiarvo toi oppikoulupaikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä ketjua lukiessa alkoi suorastaan vääntää vatsaa kaipuusta takaisin 70-luvun lapsuuteen ja kouluvuosiin!
Pääsykokeita en muista. Kesällä kuitenkin pyöräiltiin koululle lukemaan oveen teipatusta lapusta, oliko oppikouluun päästy. Ihan tavallista opiskelua. Koska koulu oli yksityinen, piti ruokailu maksaa erikseen. Pankin kuitissa oli ruudukko 1-31, jota vaksi rei'itti ruokailuun mentäessä. Kaksi vuotta kävin oppikoulua, ei se sen kummempi ollut, kun muuttui peruskouluksi. Kirjat ja opiskelutarvikkeet taisi joutua ostamaan itse oppikoulussa. Esimerkiksi ainekirjoitusta varten ostettiin koulun kioskista konsupaperi kirjoittamista varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppikoulussa oli lukukausimaksu, eli koulu oli maksullinen. Yksityinen oppikoulu oli kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin paikkakunnalla, jolle peruskoulu tuli niin myöhään, että siirryin keskikoulun neljänneltä luokalta peruskoulun yhdeksännelle. Opetussuunnitelma ei kuitenkaan muuttunut - olenkin aika ylpeä siitä, etten ole käynyt päivääkään peruskoulua. On mielestäni järjetön ajatus, että koko ikäluokka huonoimmista lahjakkaimpiin oppilaisiin pistetään samaan kouluun.
Ja mikä pahinta, köyhät saavat samat mahdollisuudet kuin rikkaat!
Se onkin ehdottomasti peruskoulun paras puoli. Jokaiselle taustaan katsomatta tarjotaan samat mahdollisuudet.
Oppikoulun hyvä puoli oli se, että se saattoi antaa korkeatasoisempaa opetusta, koska oppilasaines oli valikoitu.
Nyky-yhteiskuntaan en kuitenkaan oppikoulua enää kaipaa, ei se tähän päivään sovi. Sen sijaan peruskouluun pitäisi suunnata enemmän resursseja niin, että kaikki voisivat päästä niin hyviin oppimistuloksiin kuin kyvyt suinkin mahdollistavat.
Höpö höpö. Ajatuksesi on kyllä söpö, mutta se on sosialismia: kaikille sama, tasapäistävä systeemi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulun tuntijako:
https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t1.6435-9/224208205_102244419863…
Lukion tuntijako:
https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t1.6435-9/226980303_102244419885…
Minkähän vuoksi tuolla keskikoulussa on luonnonoppi erikseen pojille ja tytöille?
Koska tytöillä oli kotitaloutta. Poikia ei kotitaloustunnilla näkynyt!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin paikkakunnalla, jolle peruskoulu tuli niin myöhään, että siirryin keskikoulun neljänneltä luokalta peruskoulun yhdeksännelle. Opetussuunnitelma ei kuitenkaan muuttunut - olenkin aika ylpeä siitä, etten ole käynyt päivääkään peruskoulua. On mielestäni järjetön ajatus, että koko ikäluokka huonoimmista lahjakkaimpiin oppilaisiin pistetään samaan kouluun.
Ja mikä pahinta, köyhät saavat samat mahdollisuudet kuin rikkaat!
Se onkin ehdottomasti peruskoulun paras puoli. Jokaiselle taustaan katsomatta tarjotaan samat mahdollisuudet.
Oppikoulun hyvä puoli oli se, että se saattoi antaa korkeatasoisempaa opetusta, koska oppilasaines oli valikoitu.
Nyky-yhteiskuntaan en kuitenkaan oppikoulua enää kaipaa, ei se tähän päivään sovi. Sen sijaan peruskouluun pitäisi suunnata enemmän resursseja niin, että kaikki voisivat päästä niin hyviin oppimistuloksiin kuin kyvyt suinkin mahdollistavat.
Höpö höpö. Ajatuksesi on kyllä söpö, mutta se on sosialismia: kaikille sama, tasapäistävä systeemi.
Tai sitten olisi yksityiskoulut niille, jotka haluavat oppia ja opiskella ja kunnan koulut niille, joille omien varpaiden määrä on arvoitus.
Sinivoittoisia koepapereita oli kielten kokeissa, muuten vastattiin konsepteille.
Vierailija kirjoitti:
Sinivoittoisia koepapereita oli kielten kokeissa, muuten vastattiin konsepteille.
Meillä koepaperit ja muut paperit erotti siitä, että koepapereihin oli painettu valmiiksi marginaalit. Tavallisiin papereihin ne piti vetää itse. Jos kahtia taitetulle eli nelisivuiselle arkille jäi kokonainen sivu tyhjäksi, jotkut opettajat kierrättivät ne. Oli jännä päästä lukemaan muiden vanhoja koevastauksia.
Kyllä ymmärtääkseni keskikouluun oli lähes kaikkialla pääsykoe, pelkällä keskiarvolla ei sisään päässyt, oli se sitten kuinka hyvä tahansa.
Ainakin itseni kohdalla oli näin. Pyrin oppikouluun (siis ensin keskikouluun) vuonna 1965 ja paikkakunta oli Riihimäki. Kansakoulun neljännen luokan todistukseni tarkkaa keskiarvoa en muista, mutta noin yhdeksän se oli.
Toki tilanne on voinut viimeisinä vuosina ennen peruskoulun tuloa muuttua.