Kysymys transvestisismista ja -sukupuolisuudesta
Kysyn tätä ihan rehdillä mielellä ja mielenkiinnosta ihmismieltä kohtaan. Minulla ei ole mitään transihmisiä vastaan, pyrkimykseni on vain ymmärtää.
Olen huomannut, että kun mies pukeutuu naiseksi tai vaihtaa sukupuoltaan naiseksi, hän korostaa todella paljon naisellisia vaatteita ja piirteitä. Korkokengät, meikit, korut, naiselliset maneerit korostuvat vahvasti. Itse tylsänä cis-naisena elämäni eläneenä minulla ei koskaan ole ollut näin voimakkaita ulkoisten feminiinisten merkkien korostamisen tarvetta. Joskus tuntuu, että en tunnista itsessäni ollenkaan sellaista naista, jollaiseksi transnaiset muuttuvat. Mistä tässä ilmiössä on kyse?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Cis-naisena minusta olisi mielenkiintoista tietää, miltä se tuntuu, että kokee olevansa voimakkaasti jotain tiettyä sukupuolta. Itse en koe olevani erityisemmin mitään sukupuolta, mutta naisena minua yleisesti pidetään ja se on minulle ok.
Ihan sama tilanne. Ensisijaisesti tunnen olevani minä. Tiedän kyllä olevani nainen, mutta ei se miltään ”tunnu”. Jos ulkomuotoni yhtäkkiä muuttuisi mieheksi, niin ei mun korvieni välissä muuttuisi yhtään mikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Cis-naisena minusta olisi mielenkiintoista tietää, miltä se tuntuu, että kokee olevansa voimakkaasti jotain tiettyä sukupuolta. Itse en koe olevani erityisemmin mitään sukupuolta, mutta naisena minua yleisesti pidetään ja se on minulle ok.
Miksi ihmeessä kutsut itseäsi cis-naiseksi, kun et sellainen ole?
Koska se on minulle ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Cis-naisena minusta olisi mielenkiintoista tietää, miltä se tuntuu, että kokee olevansa voimakkaasti jotain tiettyä sukupuolta. Itse en koe olevani erityisemmin mitään sukupuolta, mutta naisena minua yleisesti pidetään ja se on minulle ok.
Miksi ihmeessä kutsut itseäsi cis-naiseksi, kun et sellainen ole?
No kertokaa ihmeessä te muut, miltä se sukupuoli tuntuu? (En ole edellinen kirjoittaja)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua alkoi kiinnostaa että eikö muka cis nainen kiihotu ikinä kun pukeutuu naiseksi?
Ei. Nainen on jo nainen valmiiksi, joten mitä tarkoittaa ”naiseksi pukeutuminen”? Toki nainen voi pukea itselleen eroottisen asun, mutta usein tämä tehdään, kun tiedossa on seksiä.
Ok. Olen transmies. Tosin en ole suorittanut siirtymää ja elän syntymäsukupuolessani. Esiinnyn naisena ja kyllä minua ainakin kiihottaa tiettyihin vaatteisiin pukeutuminen ja tunnen oloni niissä todella pornoksi. Mutta se on cissuilla sitten eri. Ok.
Ei välttämättä. Kyllä cis-naisenakin tuntee että rakastaa omaa kehoaan ja on ihana pukeutua stay-up sukkiin ja nätteihin alusvaatteisiin. Siis ainakin itse koen näin. Vaikka päällivaatteet ovat rennot farkut ja lenkkarit.
Luulen kuitenkin että Suomessa tyttönä ja naisena saa aina kuulla kommentteja pukeutumisestaan. Pitäisi olla huomaamaton ja arkinen, ei erottua joukosta eikä antaa väärää kuvaa miehille, olla liian hutsu, mutta ei saa olla poikamainen tai miesmäinenkään, jne... Vielä jokunen sukupolvi sitten oli syntiä käyttää punaista huulipunaa ja korkokenkiä, tms. "Vaatteilla koreilua" on halveksittu jne...
Toisaalta myös lapsuudessa ja nuoruudessa aina kommentointiin mun pukeutumista, joko en ollut tarpeeksi "tyttömäinen" tai olin "liian hippi" tai "liian erikoisesti pukeutuva" (kun en halunnut pukeutua beigeen, siniseen ja harmaseen kuten muut).
Vaikea naisen on luovia näiden asenteiden paineessa ellei ole sellainen kuin minä, joka teen just mitä haluan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Cis-naisena minusta olisi mielenkiintoista tietää, miltä se tuntuu, että kokee olevansa voimakkaasti jotain tiettyä sukupuolta. Itse en koe olevani erityisemmin mitään sukupuolta, mutta naisena minua yleisesti pidetään ja se on minulle ok.
Miksi ihmeessä kutsut itseäsi cis-naiseksi, kun et sellainen ole?
En tiedä hänestä, mutta jos on biologisesti nainen, niin ei tarvitse erityisesti tuntea olevansa jotain sukupuolta. Kokee enemmän olevansa ihminen, eikä sukupuoli. Se sukupuoli vaan nyt on se nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Cis-naisena minusta olisi mielenkiintoista tietää, miltä se tuntuu, että kokee olevansa voimakkaasti jotain tiettyä sukupuolta. Itse en koe olevani erityisemmin mitään sukupuolta, mutta naisena minua yleisesti pidetään ja se on minulle ok.
Miksi ihmeessä kutsut itseäsi cis-naiseksi, kun et sellainen ole?
No kertokaa ihmeessä te muut, miltä se sukupuoli tuntuu? (En ole edellinen kirjoittaja)
Joo, ihmettelen samaa. Mitä tuntumista siinä olisi? On vaan olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tuota ihan samaa miettinyt. Ehkä ihminen, jolla sukupuoli-identiteetti ei ole kovin vahva, tyytyy siihen, minkä on syntymässään saanut.
Itse olen nainen, jolla on paljon maskuliinisiksi miellettyjä piirteitä ja ominaisuuksia. Olen transsukupuolisuutta joskus miettinytkin ihan omalle kohdalleni, mutta minulla on kuitenkin myös monia feminiinisiksi miellettyjä ominaisuuksia ja piirteitä, joten ehkä en olisi yhtään enempää sinut itseni kanssa, jos olisin mies. Olen tullut siihen tulokseen, että minulla on täydet oikeudet olla nainen, vaikka en tyypillisen naisen muottiin mahdukaan.
.Feminismin ydin on tässä: jokaisen ihmisen oikeus olla millainen on, ja tulla arvostetuksi ja hyväksytyksi sellaisena kun on. "Olla nainen" ei ole rajattua stereotyyppisesti naisellisiksi miellettyihin piirteisiin, olla mies ei ole rajattu "miehekkäisiin" piirteisiin.
Uskon tämän transaallon olevan askel eteenpäin. Tätä seuraa myöhemmin se, että riippumatta biologisesta sukupuolesta, ihmisten kirjo on laaja. Vaatii kyllä vielä paljon joissakin maailmankolkissa ja uskonnoissa.
Feminismin ytimen olet ymmärtänyt täysin väärin. Feminismi on naisasialiike. Ei muuta.
Tuo mainitsemasi transaalto taas on valtava harppaus taaksepäin naisten oikeuksille. Kun naiseus on pelkkä identiteetti, ja kun naiseus määritellään konservatiivisten sukupuoliroolien perusteella, ja kun kuka tahansa mies voi "identifoitua" naiseksi ja odottaa että häntä aletaan kohdella naisena, ja kun naisia kutsutaan "menstruoijiksi" ja "synnyttäjiksi", ja kun olympialaisissa naisten painonnostossa kilpailee naisia vastaan biologinen mies, on aika paksua väittää, että nykymuotoinen transliike olisi askel eteenpäin.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monien transnaisten (drag queeneistä puhumattakaan) käsitys naiseudesta on mielestäni ihan oikeasti verrattavissa blackfaceen. Pukeutuvat ja maskeeraavat itsensä täysin ylilyödyllä tavalla juurikin joksikin pornon naiskuvaa - siis miesten luomaa naiskuvaa - vastaaviksi.
Drag queenien pukeutuminen on kyllä enemmän karnevalistista ja leikittelevää. Se on yliampuvaa ja humoristista naiseuteen liitettyjen piirteiden juhlistamista.
Sitä "huumoria" ei tehdä naisten kanssa ja naisten ehdoilla.
Entä sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Cis-naisena minusta olisi mielenkiintoista tietää, miltä se tuntuu, että kokee olevansa voimakkaasti jotain tiettyä sukupuolta. Itse en koe olevani erityisemmin mitään sukupuolta, mutta naisena minua yleisesti pidetään ja se on minulle ok.
Miksi ihmeessä kutsut itseäsi cis-naiseksi, kun et sellainen ole?
En tiedä hänestä, mutta jos on biologisesti nainen, niin ei tarvitse erityisesti tuntea olevansa jotain sukupuolta. Kokee enemmän olevansa ihminen, eikä sukupuoli. Se sukupuoli vaan nyt on se nainen.
Tämä. Olen ihan selkeästi nainen, enkä koe mitään halua olla mies, mutta samaan aikaan ihan todella syvästi inhoan sitä että naisena tulee niin usein tulkituksi ensisijaisesti sukupuolensa kautta esim. töissä tai harrastuksissa. Koen siis suurta halua tulla kohdelluksi ensisijaisesti ihmisenä. Siksi on tosi vaikeaa ymmärtää, miksi joku oikein vaatimalla vaatii tulla kohdelluksi mahdollisimman sukupuolitetusti.
Oikeasti esim. minun ja mieheni välillä on henkisesti TODELLA vähän eroa vaikka sukupuoli-identiteetit on molemmilla selkeät.
Kyse on roolileikeistä.
Nämä transihmiset ovat hyvin vanhakantaisia siinä, millaiselta naiset ja miehet näyttävät, ja mitä ne voivat olla.
Sukupuolta ei voi vaihtaa meikkileikeillä.
Mies voi pukeutua hameeseen ja meikata, kuten nämä miehet osoittavat, ei se naiseuteen liity oikeasti milläänlailla, ovat vain jotenkin umpimielisiä kun eivät tajua tätä, vaikka ovat miehiä jotka näin tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kai luonnollista transnaisille, että haluavat ylikorostaa naiseutta pukeutumisellaan? Puhun näistä ihmisistä joilla on ylimääräinen kromosomi tai muu synnynnäinen erilaisuus kehossaan. Kuka heitä on tuomitsemaan? Pidän eri asiana tilannetta, jossa täysin ns. cis mies tai nainen haluaa muuttaa sukupuoltaan
Hmm. Ymmärätkö tai tiedostatko, edes mitä tuo cis tarkoittaa? - Aina joskus tuntuu näet, että osa käyttää sitä vähän villisti ymmärtämättä, että se oikeastaan Cissukupuolinen tai cis-sukupuolinen tarkoittaa ainaostaan henkilöä, joka kokee sukupuoli-identiteettinsä vastaavan syntymässään määriteltyä sukupuolta.
Miksi hän (Cis-sukupuolinen) silloin haluaisi vaihtaa omaa sukupuoltaan?
Sukupuolen muuttaminen on niin iso prosessi, että minun on hyvin vaikea uskoa, että kovinkaan moni ns. täyspäinen haluaisi vaihtaa omaansa vallankaan, jos kokee sukupuoli-identiteettinsä vastaavan jo syntymässään määriteltyä.
Meillä on kuitenkin tulossa eduskuntaan lakialoite itsemäärittelystä, jossa juridinen sukupuolen vaihdos irrotetaan transhoidoista ja diagnoosista? Miksi joku haluaisi vaihtaa juridista sukupuolta ilman että näyttää tavoitesukupuolelta?
Voin vastata tähän vain omalta kohdaltani, mutta minua ainakin kyrsii se että ihan linja-autokortitkin on sukupuolitettu ja joka ikinen kerta kun leimaan sen, ruudussa vilahtaa "nainen" samoin kuin se paljonko saldoa on jäljellä. Ja se kun kaikkiin mahdollisiin byrokraattisiin juttuihin - jopa se hammaslääkäriä vaihtaessa täytettävä hammaslääkäripelkokysely, ja kaikki muukin terveyteen liittyvä, niihin pitää aina ruksata sukupuoli. Se tulee vastaan IHAN KAIKESSA, mutta sitä ei ehkä huomaa silloin kun se ei itseä ärsytä. Niin ja nimeä ei saa laillisesti vaihtaa toiselle sukupuolelle tyypilliseksi, ellei tee juridista sukupuolenvaihdosta. Mitä siitä että kaikki mahdolliset tahot jo käyttää sitä uutta nimeä, mutta virallisissa papereissa kummittelee se kuollut vanha nimi vielä.
Jos nimen saisi vaihtaa ilman juridista sukupuolen vaihtoa, ei vituttaisi läheskään niin paljoa, mutta Suomessa etunimen saa valita vain juridisen sukupuolen mukaan ja ne harvat nimet mitkä käy päittäin molemmille, on sellaisia ettei itseä innosta yhtään. Minulla on jo vakiintunut miehen nimi käytössä, eikä normaaliälyiset ihmiset ihmettele kun sillä itseni heille esittelen, mutta kastenimi on edelleen virallisissa papereissa ja pysyy kunnes pääsen juridisen sukupuolen vaihtamaan.
Melkein voisi kuvitella, että ihminen, jolla on niin vakava kehodysforia, että on valmis groteskiin kirurgiaan ja lisääntymiskyvyn tuhoavaan hormonihoitoon, kestäisi sen, että bussikortissa vilahtaa sana nainen. Tulet kuitenkin aina olemaan sukupuoleltasi nainen, riippumatta "hoidoista". Sitä paitsi se "deadname" on vanhempiesi rakkaudella sinulle valitsema nimi.
Ja tämä bussikortti-juttu on joku kestotarina, jota kerrotte kaikille. Senkö kauheuden takia tarvitsemme itseidentifikaatiolain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua alkoi kiinnostaa että eikö muka cis nainen kiihotu ikinä kun pukeutuu naiseksi?
Ei. Nainen on jo nainen valmiiksi, joten mitä tarkoittaa ”naiseksi pukeutuminen”? Toki nainen voi pukea itselleen eroottisen asun, mutta usein tämä tehdään, kun tiedossa on seksiä.
Ok. Olen transmies. Tosin en ole suorittanut siirtymää ja elän syntymäsukupuolessani. Esiinnyn naisena ja kyllä minua ainakin kiihottaa tiettyihin vaatteisiin pukeutuminen ja tunnen oloni niissä todella pornoksi. Mutta se on cissuilla sitten eri. Ok.
Ei välttämättä. Kyllä cis-naisenakin tuntee että rakastaa omaa kehoaan ja on ihana pukeutua stay-up sukkiin ja nätteihin alusvaatteisiin. Siis ainakin itse koen näin. Vaikka päällivaatteet ovat rennot farkut ja lenkkarit.
Luulen kuitenkin että Suomessa tyttönä ja naisena saa aina kuulla kommentteja pukeutumisestaan. Pitäisi olla huomaamaton ja arkinen, ei erottua joukosta eikä antaa väärää kuvaa miehille, olla liian hutsu, mutta ei saa olla poikamainen tai miesmäinenkään, jne... Vielä jokunen sukupolvi sitten oli syntiä käyttää punaista huulipunaa ja korkokenkiä, tms. "Vaatteilla koreilua" on halveksittu jne...
Toisaalta myös lapsuudessa ja nuoruudessa aina kommentointiin mun pukeutumista, joko en ollut tarpeeksi "tyttömäinen" tai olin "liian hippi" tai "liian erikoisesti pukeutuva" (kun en halunnut pukeutua beigeen, siniseen ja harmaseen kuten muut).
Vaikea naisen on luovia näiden asenteiden paineessa ellei ole sellainen kuin minä, joka teen just mitä haluan.
Käytännöllisyys ja sää. Minulla on ollut kausia, jolloin olen pukeutunut monella tavalla. Joskus ollut pyntättynä röyhelöihin päästä varpaisiin jne. Ei kukaan ole tuominnut. Pitäkää rohkeasti just niitä vaatteita joita itse haluatte!
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ne tavalliset tallaajat vain eivät saa mediahuomiota. Itse olen transmies, pukeudun aika sukupuolineutraalisti, pidän välillä "söpöjä" vaatteita koska ihan vain pidän niistä, ja välillä pukeudun kun karskimman luokan metsuri, ihan tunnetilan mukaan. Yksi suosikkikotiasuistani, jossa saunan jälkeen talviaikaan kotona viihdyn, on punamusta nilkkapitkä hame, jossa on vielä samettinauha ja mustaa pitsiä helmassa. Äitini aikanaan sen ompeli vanhojentanssiasuksi lukioon (yritin silloin vielä esittää naista). Se on lämmin, mukava päällä eikä sen alle tarvitse kalsareita kun istuskelee sohvalla tai tietokoneen edessä, vaikka asuntoni ei ihan lämpimimmästä päästä talvisin olekaan.
Nytkin minulla on sellainen "hellehame/yöpaita" (riippuu siitä mihin aikaan päivästä sitä pitää päällä), kun ei jaksa sen enempää pukeutua. Onpahan vain jotain päällä ettei munaskuillaan kävele ikkunan ohi just kun joku naapuri on pihalla (ensimmäisen kerroksen asunto).
Ei minun tarvitse erityisesti korostaa maskuliinisuuttani, mutta ymmärrän esim. jos jonkun lähipiiri ei oikein ymmärrä että mieskin voi pitää hametta tai että nainenkin voi olla ilman meikkiä, niin silloin saattaa haluta korostaa niitä stereotyyppisiä sukupuolittuneita juttuja ihan vain että ympäristö suhtautuisi "oikein".
Transmiesten ja transnaisten välillä tuntuu olevan tässä keskimäärin ero ainakin julkisuuskuvan perusteella. Kärjistetysti vaikuttaa, että transmiehet haluavat olla Pekka Perusjätkiä, transnaiset taas Marilyn Monroeita tai Pamela Andersoneja.
Vierailija kirjoitti:
On kai luonnollista transnaisille, että haluavat ylikorostaa naiseutta pukeutumisellaan? Puhun näistä ihmisistä joilla on ylimääräinen kromosomi tai muu synnynnäinen erilaisuus kehossaan. Kuka heitä on tuomitsemaan? Pidän eri asiana tilannetta, jossa täysin ns. cis mies tai nainen haluaa muuttaa sukupuoltaan
No, koska se naisellisuus ei ole sitä kaupasta ostettua tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa transnaisista on autogynefiilejä, eli kiihottuvat itsestään naisten vaatteissa, meikeissä, korkkareissa ja hepenissä. Heidän naiskuvansa on suoraan pornokuvastosta. Myös naisten keholliset toiminnot (kuukautisfetissi on yleinen, jotkut osallistuvat menopaussiryhmiin ja jotkut hakevat sääliä feikatulla kohtukuolemalla) ja naisten (alistuva) rooli kiihottavat heitä. Heidän näkemyksensä naiseudesta on olla alistuva, täyttymistä odottava aukko. Moni heistä tykkää käydä kuvaamassa runkkusessioita naisten tiloissa ja tonkimassa käytettyjä tamponeita imeskeltäväksi. Ei ole mitään naisen elämän osa-aluetta, tai ruumiin toimintoa, josta autogynefiilit eivät kiihottuisi.
Ja heille psykoterapeutit antavat terveen paperit? Kohtukuolemaa feikkaavat naiset kyllä laitetaan hoitoon.
Noi "naiseksi pukeutujat" on typeryyden huippu.
Mies: senkun pakkeloit naamasi ihan rauhassa ja puet kammottavat korkkarit, ei se sinusta naista tee.
Naiseuteen ei kuulu mitenkään pakkelit ja epämukavat kengät. Ne on vain maaleja ja kenkiä joita jotkut ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua alkoi kiinnostaa että eikö muka cis nainen kiihotu ikinä kun pukeutuu naiseksi?
Että kun nainen "pukeutuu naiseksi" heh heh. Niin naiseus ei näytä olevan ihmisten mielessä kovinkaan biologiasta kiinni vaan se on enemmän esitys, jossa pitää osata oikea meikkaus, hiustyyli, vaatteet, kengät ja maneerit.
Minusta naisbimbot ja trans"naiset" ovat samanlaisia, siinä molemmat larppaa jotain mukamas nais-olentoa, jota ei oikeasti ole olemassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tuota ihan samaa miettinyt. Ehkä ihminen, jolla sukupuoli-identiteetti ei ole kovin vahva, tyytyy siihen, minkä on syntymässään saanut.
Itse olen nainen, jolla on paljon maskuliinisiksi miellettyjä piirteitä ja ominaisuuksia. Olen transsukupuolisuutta joskus miettinytkin ihan omalle kohdalleni, mutta minulla on kuitenkin myös monia feminiinisiksi miellettyjä ominaisuuksia ja piirteitä, joten ehkä en olisi yhtään enempää sinut itseni kanssa, jos olisin mies. Olen tullut siihen tulokseen, että minulla on täydet oikeudet olla nainen, vaikka en tyypillisen naisen muottiin mahdukaan.
.Feminismin ydin on tässä: jokaisen ihmisen oikeus olla millainen on, ja tulla arvostetuksi ja hyväksytyksi sellaisena kun on. "Olla nainen" ei ole rajattua stereotyyppisesti naisellisiksi miellettyihin piirteisiin, olla mies ei ole rajattu "miehekkäisiin" piirteisiin.
Uskon tämän transaallon olevan askel eteenpäin. Tätä seuraa myöhemmin se, että riippumatta biologisesta sukupuolesta, ihmisten kirjo on laaja. Vaatii kyllä vielä paljon joissakin maailmankolkissa ja uskonnoissa.
Feminismin ytimen olet ymmärtänyt täysin väärin. Feminismi on naisasialiike. Ei muuta.
Tuo mainitsemasi transaalto taas on valtava harppaus taaksepäin naisten oikeuksille. Kun naiseus on pelkkä identiteetti, ja kun naiseus määritellään konservatiivisten sukupuoliroolien perusteella, ja kun kuka tahansa mies voi "identifoitua" naiseksi ja odottaa että häntä aletaan kohdella naisena, ja kun naisia kutsutaan "menstruoijiksi" ja "synnyttäjiksi", ja kun olympialaisissa naisten painonnostossa kilpailee naisia vastaan biologinen mies, on aika paksua väittää, että nykymuotoinen transliike olisi askel eteenpäin.
Tokikin feminismi ajaa naisten oikeuksia, sehän on selvä. Mutta raaputapa vähän pintaa syvemmälle, niin huomaat, että feminismi ajaa ihmisen oikeutta olla ihminen ja tulla hyväksytyksi sellaisenaan, tasa-arvoisena muiden ihmisten kanssa.
En kykene näkemään transaallossa muuta kuin hyvää, jos se tukee tätä samaa päämäärää. Olemme kaikki ihmisiä, sukupuolesta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on roolileikeistä.
Nämä transihmiset ovat hyvin vanhakantaisia siinä, millaiselta naiset ja miehet näyttävät, ja mitä ne voivat olla.Sukupuolta ei voi vaihtaa meikkileikeillä.
Mies voi pukeutua hameeseen ja meikata, kuten nämä miehet osoittavat, ei se naiseuteen liity oikeasti milläänlailla, ovat vain jotenkin umpimielisiä kun eivät tajua tätä, vaikka ovat miehiä jotka näin tekevät.
Tämä ei pidä itseasiassa ollenkaan paikkaansa. Ainakaan mun tuntemien transihmisten kesken. Heistä kaikki on hyvinkin joustavia pukeutumisen suhteen ja moni transmies voi pukeutua hyvinkin feminiinisti ja päinvastoin.
Enemmän on ehkä siitä kiinni, että yhteiskunta ja muut ihmiset odottaa transihmisiltä jotain tietynlaista. Moni voi saada kommenttia ulkonäöstään, sillä ajatuksella, että ei näytä "tarpeeksi" mieheltä tai "tarpeeksi" naiselta.
Ja kaikki varmaan tietä, että useimmiten sinne julkisuuteen hakeutuu juuri ne, jotka eniten haluaa huomiota. Harva oikeesti haluaa julkisuutta, oli sitten cis tai trans.
Miksi ihmeessä kutsut itseäsi cis-naiseksi, kun et sellainen ole?