Riittäisikö sinulle pelkkä vaimona ja äitinä olo?

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:43"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:34"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:26"]

Ap, repäise ja ryhdy sinkuksi. Saat aluksi sossusta tukea että pärjäät ja siitä sitten pikkuhiljaa alat tekemään niitä asioita mistä olet aina unelmoinut. Vuokraat jonkun pikkuyksiön ja rahatilanteen salliessa sitten isompaa asuntoa myöhemmin..annat lapsesi huoltajuuden miehelles.

teet vaan semmosia asioita mistä nautit. Olipa se teekupponen viltin alla tai juoksulenkki aamuyöllä..iha vaan niitä asioita mistä nautit niin pikkuhiljaa alat taas tuntea kuinka elämä hymyilee ja maistuu erinomaiselle :)

[/quote]

Mies ei varmasti huoltajuutta itselleen niin vaan ottaisi ja tuo lapsi on kuitenkin enemmän mun vastuullani.

[/quote] Mutta kuitenkin olet itsemurhaa täällä väläytellyt ja susta se mies on ihan hyvä huoltaja sille lapselle? Lähet vaan ja jätät sen lapsen isälleen. Vai onko tää taas joku ihme, että jos tapat ittes, niin sitten se kattoo lastanne, mutta jos häivyt, niin ei. Täh? Ja tää ei ollut  mikään kehotus tehdä mitään älytöntä, vaan pohdiskelin näiden sun sekavien aikaisempien kirjoitusten valossa näitä juttuja...

[/quote]

Kyllä se varmasti selviäisi jos pakkotilanne tuli eteen että joutuisi ainoaksi huoltajaksi lapselle. Tosin sitten varmasti jos anoppi ei iltaisin jaksaisi katsoa lasta niin aluksi joutuisi jonkun palkkaamaan siihen hommaan ja sitten myöhemmin lapsi olisi yksin tai kavereilla illat. Mies kuitenkin usein 10-12 tunnin työpäiviä tekee.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:46"]

Ota nyt siitä avoimesta selvää! Vai miksi et voi?

[/quote]

Tottakai otan siitä selvää.

Ap, mieti oikeesti tuota että lähdet vaan ja alat laittamaan elämäsi kuntoon. Se auttaa oikeesti.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:53"]

Ap, mieti oikeesti tuota että lähdet vaan ja alat laittamaan elämäsi kuntoon. Se auttaa oikeesti.

[/quote]

Pitää miettiä.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:47"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:40"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:37"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:34"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:26"]

Ap, repäise ja ryhdy sinkuksi. Saat aluksi sossusta tukea että pärjäät ja siitä sitten pikkuhiljaa alat tekemään niitä asioita mistä olet aina unelmoinut. Vuokraat jonkun pikkuyksiön ja rahatilanteen salliessa sitten isompaa asuntoa myöhemmin..annat lapsesi huoltajuuden miehelles.

teet vaan semmosia asioita mistä nautit. Olipa se teekupponen viltin alla tai juoksulenkki aamuyöllä..iha vaan niitä asioita mistä nautit niin pikkuhiljaa alat taas tuntea kuinka elämä hymyilee ja maistuu erinomaiselle :)

[/quote]

Mies ei varmasti huoltajuutta itselleen niin vaan ottaisi ja tuo lapsi on kuitenkin enemmän mun vastuullani.

[/quote]

Eiköhän se huolehdi jos sä vaan lähdet ja jätät ne kahdestaan :) sun pitää nyt aatella vaan itseäsi ja omaa elämääsi.

[/quote]

Mitä se lähteminen mua auttaisi? olisin yksin pienessä yksiössä ilman yhtään ystävää työmarkkinatuella eipä se sen ruusuisempaa olisi.

[/quote] Ei niin. Sun elämä on kauheaa kärsimystä teit mitä vaan. Ja ethän sä voi edes tehdä mitään. Miten nää ei nyt sitä tajua :)

[/quote]

Älä nyt laita sanoja ap n suuhun. Miks sä tuollalailla yrität dissata ap ta..

[/quote] Oletko lukenut näitä ketjua aikaisemmin? Mutta ehdota vaan hänelle nyt ne kaikki 324 896 vinkkiä, joita hänelle on tässä jo vuosien saatossa annettu. Usko pois, ei se niitä ota kuuleviin korviinsa. Haluaa vaan mehustella sillä, miten kurja ja onneton elämä hänellä on ollut olosuhteiden uhrina. Ole hyvä vaan.

Lopettakaa nyt hyvät ihmiset toisen parjaaminen! Äitiys ammattina ei ole mikään helppo "kakkosvaihtoehto". Siitä voi myös tehdä uran, jolloin oikeasti keskitytään sitten lapsen parhaaseen. Voit aloittaa vaikka ekologisen elämäntavan, tehdä ruoat, leivät itse..jotain mistä saat lisää tarpeellisuuden tunnetta. Käydä vapaaehtoisena esim sairaaloissa lukemassa mummoille jne. Itsetuhoaatokset vaativat hoitoa ja terapiaa. Voimia! Älkää lannistako täällä kanssaihmisiä! Surullista luettavaa.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:40"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:37"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:34"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:26"]

Ap, repäise ja ryhdy sinkuksi. Saat aluksi sossusta tukea että pärjäät ja siitä sitten pikkuhiljaa alat tekemään niitä asioita mistä olet aina unelmoinut. Vuokraat jonkun pikkuyksiön ja rahatilanteen salliessa sitten isompaa asuntoa myöhemmin..annat lapsesi huoltajuuden miehelles.

teet vaan semmosia asioita mistä nautit. Olipa se teekupponen viltin alla tai juoksulenkki aamuyöllä..iha vaan niitä asioita mistä nautit niin pikkuhiljaa alat taas tuntea kuinka elämä hymyilee ja maistuu erinomaiselle :)

[/quote]

Mies ei varmasti huoltajuutta itselleen niin vaan ottaisi ja tuo lapsi on kuitenkin enemmän mun vastuullani.

[/quote]

Eiköhän se huolehdi jos sä vaan lähdet ja jätät ne kahdestaan :) sun pitää nyt aatella vaan itseäsi ja omaa elämääsi.

[/quote]

Mitä se lähteminen mua auttaisi? olisin yksin pienessä yksiössä ilman yhtään ystävää työmarkkinatuella eipä se sen ruusuisempaa olisi.

[/quote]

No auttaisihan. Sitten olisit itsenäinen sinkku, siihen asemaanhan sä kerroit halunneesi pienestä pitäen.

Ap on jo kerran kaksplussalla puuhannut eroa. Perui sen sinä päivänä, jona ois pitäny muuttaa. Ja mukamas sai kaupungilta kaksion siinä viikonlopun aikana ja muutto  olis ollu sit maanantaina. Onko mahdollista ja missä kaupungissa? Ei ainakaan pk-seudulla.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:56"]

Lopettakaa nyt hyvät ihmiset toisen parjaaminen! Äitiys ammattina ei ole mikään helppo "kakkosvaihtoehto". Siitä voi myös tehdä uran, jolloin oikeasti keskitytään sitten lapsen parhaaseen. Voit aloittaa vaikka ekologisen elämäntavan, tehdä ruoat, leivät itse..jotain mistä saat lisää tarpeellisuuden tunnetta. Käydä vapaaehtoisena esim sairaaloissa lukemassa mummoille jne. Itsetuhoaatokset vaativat hoitoa ja terapiaa. Voimia! Älkää lannistako täällä kanssaihmisiä! Surullista luettavaa.

[/quote] Toinen, jolla ei ole mitään käryä tästä ammattivalittajasta.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:54"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:53"]

Ap, mieti oikeesti tuota että lähdet vaan ja alat laittamaan elämäsi kuntoon. Se auttaa oikeesti.

[/quote]

Pitää miettiä.

[/quote]

Hyvä, koska sun

pitää ymmärtää että jokaisella on oikeus olla onnellinen. Silläkin joka viimeiseen asti vänkää ja jankkaa ja silläkin joka tekee itsestään suurella äänellä ja huomiolla marttyyrin ja silläkin joka kokee ettei osaa mitään eikä kykene mihinkään..ihan kaikilla on oikeus olla onnellinen.

Niillä korteilla pelataan mitkä on saatu.

Ja jos elämässä ei ole muuta kuin vaimona olo ja äitiys niin valittamisen sijaan voisit keskittyä olemaan maailman paras vaimo ja äiti sillä se ei ole niin helppoa kuin luulet.

Varsinkin lapsesi hyötyisi kun olisit hyvä, parempi, paras äiti ja kun siinä onnistut niin voit jopa saada onnistumisen iloa elämääsi. Tosin olet jo päättänyt elää elämäsi "omassa kurjuudessasi" joten tuskin saat itsestäsi irti mitään :(

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:55"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:47"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:40"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:37"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:34"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:26"]

Ap, repäise ja ryhdy sinkuksi. Saat aluksi sossusta tukea että pärjäät ja siitä sitten pikkuhiljaa alat tekemään niitä asioita mistä olet aina unelmoinut. Vuokraat jonkun pikkuyksiön ja rahatilanteen salliessa sitten isompaa asuntoa myöhemmin..annat lapsesi huoltajuuden miehelles.

teet vaan semmosia asioita mistä nautit. Olipa se teekupponen viltin alla tai juoksulenkki aamuyöllä..iha vaan niitä asioita mistä nautit niin pikkuhiljaa alat taas tuntea kuinka elämä hymyilee ja maistuu erinomaiselle :)

[/quote]

Mies ei varmasti huoltajuutta itselleen niin vaan ottaisi ja tuo lapsi on kuitenkin enemmän mun vastuullani.

[/quote]

Eiköhän se huolehdi jos sä vaan lähdet ja jätät ne kahdestaan :) sun pitää nyt aatella vaan itseäsi ja omaa elämääsi.

[/quote]

Mitä se lähteminen mua auttaisi? olisin yksin pienessä yksiössä ilman yhtään ystävää työmarkkinatuella eipä se sen ruusuisempaa olisi.

[/quote] Ei niin. Sun elämä on kauheaa kärsimystä teit mitä vaan. Ja ethän sä voi edes tehdä mitään. Miten nää ei nyt sitä tajua :)

[/quote]

Älä nyt laita sanoja ap n suuhun. Miks sä tuollalailla yrität dissata ap ta..

[/quote] Oletko lukenut näitä ketjua aikaisemmin? Mutta ehdota vaan hänelle nyt ne kaikki 324 896 vinkkiä, joita hänelle on tässä jo vuosien saatossa annettu. Usko pois, ei se niitä ota kuuleviin korviinsa. Haluaa vaan mehustella sillä, miten kurja ja onneton elämä hänellä on ollut olosuhteiden uhrina. Ole hyvä vaan.

[/quote]

Justhan ap lupasi miettiä tuota ehdotusta. Edistystä siis. Kaikki on aina eteenpäin. Joskus se pieni ja mitätön askel muuttaa suunnan ja kaikki muuttuu parempaan. Toivotaan tätä myös ap lle. Pitää tsempata ja kannustaa ja luoda toivoa. Liikaa täällä lytätätään ja haukutaan ihmisiä sen sijaan että kannustettaisiin. Ei ne aina auta mutta kun jaksaa uskoa ja pitää positiivista kannustusta yllä niin kyllä se joskus kantaa hedelmää.

Huomautuksena vaan, että kun oot useamman vuoden yrittänyt antaa niitä positiivisia neuvoja niihin samoihin ongelmiin samalle tyypille, niin alkaa jossain vaiheessa kiristää. Mutta hyvä, jos sulla on sitä jaksamista enemmän. Nimittäin mä luulen myös, että positiivisesta ajattelusta ei ap:lle mitään haittaa olis.

Marttyyrit ne vasta onnellisia onkin! Onko mikään ihanampaa kuin itsensä ylentäminen kärsimyksen kautta ja itsesääli? 

Olen pari vuotta seurannut ap:tä palstalla ja tullut siihen tulokseen, että kyllä hän on ihan oikea ihminen. En usko, että kukaan ryytynyt kotiäiti jaksaisi ylläpitää samaa trollia vuosikausia. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Kun "kohtasin" ap:n heikkolahjaisuus oli pääteema ja teksti aika huonoa, välimerkit mitä sattuu, ei isoja kirjaimia virkkeiden alussa jne. Nykyäänhän hän on siirtynyt remontti-, ero- ja itsemurhateemoihin ja teksti on helppolukuista. Taustalla on tietty aina sykkinyt bassokuvion lailla ne monet sairaudet. 

Avoin yliopisto ja vapaaehtoistyö olisi varmaan fiksuinta mitä ap voisi tehdä, mutta niitä on ehdotettu jo varmaan miljoona kertaa eivätkä ne kelpaa, joten turha enää yrittää auttaa, kannustaa ja keksiä mitään. 

Voin ymmärtää, että joku menee naimisiin rahan takia, vaikka en sitä hyväksykään. Mutta että ap:n ja hänen miehensä kaltaiseen suhteeseen tekee lapsen on yksinkertaisesti edesvastuutonta ja väärin. Ap perustelee lapsen maailmaantuloa sillä, että mies halusi. On siis miehen syy, että eskariin menevällä pojalla on tuollainen äiti? Just joo.

Ap:n maailma on täydellinen ja eheä kuin kananmuna eikä hänen tarvitse kantaa vastuuta mistään. Pitäisiköhän kadehtia?

Samahan se on esimerkiksi huume,alkoholi jne ongelmaisilla. Tarvitaan paljon rohkaisua ja kannustusta. Takapakkia tulee mut niihin ei saa luovuttaa vaan siitä taas eteenpäin. Jonain päivänä se aurinko paistaa kirkkaasti pilvettömältä taivaalta ja elämä hymyilee. Mutta sitä ennen tarvitaan sitä rohkaisua ja luoda sitä uskoa itseen ja koko elämään

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:38"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:36"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:30"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 12:27"]

Oletko katsonut avoimen yliopiston tarjonnan? Viestintää tai kirjallisuutta? Kasvatustiedettä? Kieliä? Jos kerran matematiikka ei suju. Voisitko tuottaa tekstiä kotona, kääntää tai oikolukea? Toimia pph:na? Ottaisit edes yhden lapsen siihen omasi lisäksi, ei liian pientä, niin ei tarvitse nostella.

[/quote]

Mä en pääse pph.ksi soitin siitä kaupungille mutta ei mua huolittu. Ja lukiota en saanut aikanaan loppuun käytyä niin en tiedä onko avoimesta yliopistosta järkeä mulle.

[/quote] Eli et ole edes selvittänyt tuota! Avoimessa voi suorittaa opintoja kuka tahansa! Monesti vielä verkko-opintoina. Osaatko tehdä käsitöitä? Pieniä korjauksia ompelukoneella? Tällaiselle ompelijalle on aina kysyntää, ilmoittaa voit facessa, kaupan seinällä ja ilmoitustauluilla seurakunnassasi, eli ilmaiseksi.

[/quote]

En osaa tehdä lainkaan käsitöitä. Ainoa mitä osaan on jotenkin siivota täällä kotona,hoitaa lasta,laittaa ruokaa ja joskus aniharvoin leivon jotakin,siinä kaikki.

[/quote] Opettele. Ilmoittaudu käsityökurssille työväenopistoon nyt syksyksi. Kun opit perusteet, alat vastaanottaa pieniä korjaustöitä. Housunlahkeiden lyhennyksiä jne.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:06"]Huomautuksena vaan, että kun oot useamman vuoden yrittänyt antaa niitä positiivisia neuvoja niihin samoihin ongelmiin samalle tyypille, niin alkaa jossain vaiheessa kiristää. Mutta hyvä, jos sulla on sitä jaksamista enemmän. Nimittäin mä luulen myös, että positiivisesta ajattelusta ei ap:lle mitään haittaa olis.

[/quote]

Jos tuntuu että ei jaksa enää auttaa niin sillon pitää vaan jättää se tehtävä ja keskittyä muuhun ja antaa toisten jatkaa sitä tehtävää.

Tärkeintä että positiivisuus säilyy. Jos ei itsellä ole rahkeita enään positiiviseen kannustukseen niin ei saa silti toista alkaa dissaaan tai haukkumaan.

Käsityöharrastusta vaan opettlemaan. Sitten voit alkaa vaikka pienyrittäjäksi. Mennä johonkin taidekerhoon tai opiskella käsityönopettajaksi.

Ei dissaaminen ja haukkuminen ketään auta, joo se on väärin. Mutta ei se päänsilittelykään auta. Joku on valittanut 10 vuotta sitä, miten paskaa elämä on koko ajan, mutta ei tee mitään sen parantamiseksi, niin hänhän itse levittää siinä sitä negatiivista ilmapiiriä.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:18"]Ei dissaaminen ja haukkuminen ketään auta, joo se on väärin. Mutta ei se päänsilittelykään auta. Joku on valittanut 10 vuotta sitä, miten paskaa elämä on koko ajan, mutta ei tee mitään sen parantamiseksi, niin hänhän itse levittää siinä sitä negatiivista ilmapiiriä.

[/quote]

Juu, mutta jonain päivänä ymmärtää että eihän täsdä negatiivisuudessa ole mitään järkeä ja oivaltaa elämän ilon. Siitä seuraa positiivisuutta joka on vain hyväksi kaikille.