Lue keskustelun säännöt.
Korkeakouluopiskelijat ovat jaksamisensa äärirajoilla: "Korona tappaa paljon enemmän kuin tiedämmekään – se tappaa naurun, se tappaa hymyn"
https://yle.fi/uutiset/3-12030192
Eikö näitä saakelin koronarajoituksia voida ottaa jo kokonaan pois? Ne tekevät nykyään jo paljon enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Riskiryhmät ja vanhukset on jo rokotettu, joten rajoituksia ei enää tarvita! Vaikka tartuntoja tuleekin nyt paljon, niin tehohoidossa ei silti ole kuin muutama eikä koronakuolemiakaan juuri tule.
Kommentit (1091)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmistö opiskelijoista kaipaa lähiopiskelua, suurin osa on ollut tosi tyytyväisiä ja saanut opiskeltua hyvää tahtia. Joku ihmetteli, miten ilman laskuharjoituksia pärjää, mutta niiden järjestäminen on sujunut zoomissa oikein hyvin, kun opiskelija voi jakaa näyttönsä ja kysyä neuvoja. Kyllä ongelmien syynä on enimmäkseen joku muu kuin korona.
T: Yliopisto-ope
Jep. Esim ne yliopisto-opet, jotka ei kykene suoriutumaan laadukkaasta etäopetuksesta.
Aivan turha syyllistää kategorisesti noita kipuilevia nuoria.
Ja aika kylmäävää on ajatella, että kaltaisiasi yliopisto-opettajia on "jos ei etänä menesty niin oma vika" - yliopistoon valitaan teidän määrittelemien kriteerien mukaisesti ne sopivimmat opiskelijat - teidän yksiselitteinen tehtävänne on pitää huolta, että opetus saavuttaa jokaisen opiskelijan oli se sitten etäopiskelua tai luokkahuoneessa istumista.
Tämän kovin moni yliopisto-ope tuntuu unohtavan.Yliopistotasolla opiskelu on vapaaehtoista ja kyllä se opiskelu ja on ihan itse vastuussa opiskelustaan. Mikäli on vaikeuksia , niihin pitää ihan itse hakea apua ja tukea esim opinto-ohjaajilta, laitoksen tuutor-opettajilts, YTHSltä tai julkisesta terveydenhuollosta. Vaikeuden laadusta määräytyy mikä on oikea taho.
Tokitoki.
Normitilanteessa 100% näin MUTTA kun opiskelija istuu kotonaan vaikkapa Posiolla, niin silloin kyllä opettajan rooli korostuu - sieltä kaukaa ei paljon noita opintososiaalisia tukia tavoita.Se massaluentoja pitävä proffa ei ole mikään "ope" ja hänelle opiskelija on vain nimi ja numero paperissa. Vielä vähemmän hän on joku opintososiaalinen tuki. Yliopisto ei ole koulu, se on tiedeyhteisö fiksuille aikuisopiskelijoille. Ei mikään koulu lapsille, joita joku ope paimentaa. Yliopisto-opiskelija on itse vastuussa opinnoistaan ja sosiaalisista kontakteistaan sekä tuen hakemisesta tarvittaessa opinto-ohjaajalta tai terveyspalveluista. Proffa ei ole mikään yläkoulun luokanvalvoja.
Kaikki kurssit ei ole erityisen isoja ja kyllä esim. maisterivaiheen luennoijat alkaa tunnistaa ne parikymmentä oman erikoisalueensa korkeamman tason kursseja käyvää. Lisäksi noi valvoo kandi- ja maisteritöitä ja pitää seminaarikursseja sekä jotkut noista toimii tutor-professorina oman suuntausvaihtoehtonsa opiskelijoille.
No silloinhan luulisi etäopiskelunkin toimivan hyvin, kun ei olla enää vieraita keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Minustakin tuntuu, että baarien ja ravintoloiden rajoitukset eivät ole olleet ne, mitkä ovat estäneet yhteisöllisyyden. Mutta oikeastiko opiskelija voi kokea yhteisöllisyyttä vain yli 10 hengen porukassa? Eikö pienemmissä ryhmissä kokoontuminen olisi ajanut saman asian? Tai ainakin vähentänyt yksinäisyyden tunnetta?
Tätä ihmettelen myös. Myöskin sitä uusavuttomuutta, että nyt ei voi sitten "harrastaa", kun ohjatut harrastukset suurissa ryhmissä oli kielletty. Eikö oikeasti ihmisillä ollut sen verran omatoimisuutta, että olisivat järjestäneet toimintaa pienissä ryhmissä edes itselleen ja kavereilleen?
Jos et huomannut sinne tynnyriisi niin esim. koko kevään riideltiin siitä ettei yksityisiäkään harrastusryhmiä saa perustaa ja kokoontua. Opiskelijat ei siis voineet kokoontua laillisesti ainakaan. Lisäksi hallitus sulki puoliväkisin likimain joka ainoan sisätilan jossa olisi voinut harrastaa liikuntaa, oli siellä tilaa neliö tai sata neliötä per osallistuja.
Niin, pienillä ryhmillä tarkoitin tosiaan pieniä ryhmiä. Minulta meni ohi, ettei alle 10 hengen kaveriporukka olisi saanut kokoontua yhteen. Nimittäin täällä kokoontui, nuoret etenkin.
Raja oli 6 henkeä joten selvästikin sinulla meni jotain ohi.
No anteeksi, pääsi tarkka luku unohtumaan kun en itse kokoontunut missään ryhmissä.
Kaipa se 6 hengen ryhmässä toiminta olisi ollut ihan ylivoimaista sitten.
Ja missä nää sitten olisi harrastaneet? sohjossa ja lumihangessa ilmeisesti kun kaikki sisätilat oli kiinni. Sinä varmaan olet viettänyt suuren osan viimevuotta lumihangessa harrastelemassa?
Oletko koskaan kuullut esim. hiihtämisestä?
sisälläkö teillä hiihdetään vai miten tää liittyy mitenkään mihinkään?
Lue uudestaan lainausketju, johon osallistut.
Lue itse ja koita tällä kertaa ymmärtää mistä siinä puhutaan. Vinkki: Ei pyydetä luettelemaan talviurheilulajeja.
Okei, kokeillaan uudestaan:
K: "Ja missä nää sitten olisi harrastaneet? sohjossa ja lumihangessa ilmeisesti kun kaikki sisätilat oli kiinni."
V: Kyllä, myös sohjossa ja lumihangessa voi harrastaa liikuntaa.
Mitä jos sitten suksisit sinne sohjoosi harrastamaan sitä liikuntaa ja jättäisit aikuiset keskustelemaan ilman loputonta pas**postausvyöryäsi.
Tästä liikunta-aiheesta on keskustellut useampikin, ja se on aika keskeinen ketjun aiheeseen liittyen, joten ihan turhaan kiukuttelet vain yhdelle kirjoittajalle siellä.
-eri
Hiihto on mielestäsi siis sosiaalinen harrastus, toimii myös pääkaupunkiseudun lumettomassa talvessa (kevät 2020m syksy 2020) ja sopii myös muualta tulleille runsaslukuisille yliopisto-opiskelijoille jotka joutuu hommaamaan varusteetkin vähistä varoistaan?
Eli lopeta se hölmö vastaanjankuttaminen aihesta jotka on sekä älyttömiä että ei liity ketjun aiheeseen mitenkään.
Ja tuskin olet eri.
Hiihtoretkelle voi lähteä porukallakin. Mutta pienessä porukassa voi myös vaikka tanssia, pelata D&D:ta, bongata lintuja, suunnistaa, opiskella japania, pitää lukupiiriä, opetella kipsitöiden tekemistä... maailmasta löytyy miljoona eri harrastusta, joita voi tehdä vaikka lockdownin aikana, ja sellaisiahan ei Suomessa ole ollutkaan. Jokaiselle löytyy varmasti jotain, mitä voisi tehdä - yksin tai ryhmässä - murjottamisen sijaan. Eri asia sitten, jos ei oikeasti kiinnosta tehdä mitään.
Mä olen sairaalassa töissä, ja vähän väliä on juttuja siitä, mitä nuo suositukset tarkoittaa. Koronatyöryhmän mukaan ne tarkoittavat sitä, että kaikkia ylimääräisiä kontakteja muihin ihmisiin tulee pitää välttää niin paljon kuin voi. Maskia tulee käyttää aina kun on sisätiloissa jonkun muun ihmisen kanssa, mukaan lukien koti ja perheenjäsenet. Käy siinä sitten hiihtoretkillä, pitsiä nypläämässä, tai savea valamassa lähes vieraiden ihmisten kanssa. Käytännössähän nuo on älyttömiä suosituksia, joita kukaan ei noudata, mutta fakta on että niin pitäisi tehdä jotta korona saataisiin häviämään mahdollisimman pian. Jokainen kuukaudeksi omaan kuplaan jossa ei tapaa yhtään ketään muuten kuin etänä. Pandemian suhteen on vastuutonta neuvoa mihinkään missä lisätään kontakteja. Mielenterveys on sitten toinen asia, ja jokaisen tulee hyvin tarkkaan miettiä se minimimäärä kontakteja millä selviää edes suurin piirtein täysissä järjissä.
Minä nyt lähinnä puhuin asioista, joita voi tehdä pienellä kaveriporukalla, mikä oli alkuperäinen aihe. Pienet kaveriporukat ovat kai tavanneet toisiaan koko pandemian ajan. (Ja näköjään isommatkin, kun katsoo nuorisoa pitkin katuja.)
Mutta tämä keskustelu muuttuu koko ajan.
Niin, mutta oikeasti jos on viimeisen päälle vastuullinen, ei tapaa edes pienissä porukoissa. Minä olen tavannut yhtä kaveria koronan alkamisen jälkeen 3 kertaa, ulkona lenkillä, turvavälejä noudattaen. Töissä on ollut pakko käydä kun ei ollut etämahdollisuutta, mutta nyt kun on, en käy edes siellä. Tämä nyt vaan on tätä tällä hetkellä, ja se vaan nyt on siedettävä. Ja mitä paremmin kaikki tätä kestäisivät, sitä nopeammin se olisi ohitse.
Jokaisella on oikeus kaivautua perunakellariin, jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmistö opiskelijoista kaipaa lähiopiskelua, suurin osa on ollut tosi tyytyväisiä ja saanut opiskeltua hyvää tahtia. Joku ihmetteli, miten ilman laskuharjoituksia pärjää, mutta niiden järjestäminen on sujunut zoomissa oikein hyvin, kun opiskelija voi jakaa näyttönsä ja kysyä neuvoja. Kyllä ongelmien syynä on enimmäkseen joku muu kuin korona.
T: Yliopisto-ope
Jep. Esim ne yliopisto-opet, jotka ei kykene suoriutumaan laadukkaasta etäopetuksesta.
Aivan turha syyllistää kategorisesti noita kipuilevia nuoria.
Ja aika kylmäävää on ajatella, että kaltaisiasi yliopisto-opettajia on "jos ei etänä menesty niin oma vika" - yliopistoon valitaan teidän määrittelemien kriteerien mukaisesti ne sopivimmat opiskelijat - teidän yksiselitteinen tehtävänne on pitää huolta, että opetus saavuttaa jokaisen opiskelijan oli se sitten etäopiskelua tai luokkahuoneessa istumista.
Tämän kovin moni yliopisto-ope tuntuu unohtavan.Yliopistotasolla opiskelu on vapaaehtoista ja kyllä se opiskelu ja on ihan itse vastuussa opiskelustaan. Mikäli on vaikeuksia , niihin pitää ihan itse hakea apua ja tukea esim opinto-ohjaajilta, laitoksen tuutor-opettajilts, YTHSltä tai julkisesta terveydenhuollosta. Vaikeuden laadusta määräytyy mikä on oikea taho.
Tokitoki.
Normitilanteessa 100% näin MUTTA kun opiskelija istuu kotonaan vaikkapa Posiolla, niin silloin kyllä opettajan rooli korostuu - sieltä kaukaa ei paljon noita opintososiaalisia tukia tavoita.Se massaluentoja pitävä proffa ei ole mikään "ope" ja hänelle opiskelija on vain nimi ja numero paperissa. Vielä vähemmän hän on joku opintososiaalinen tuki. Yliopisto ei ole koulu, se on tiedeyhteisö fiksuille aikuisopiskelijoille. Ei mikään koulu lapsille, joita joku ope paimentaa. Yliopisto-opiskelija on itse vastuussa opinnoistaan ja sosiaalisista kontakteistaan sekä tuen hakemisesta tarvittaessa opinto-ohjaajalta tai terveyspalveluista. Proffa ei ole mikään yläkoulun luokanvalvoja.
Kaikki kurssit ei ole erityisen isoja ja kyllä esim. maisterivaiheen luennoijat alkaa tunnistaa ne parikymmentä oman erikoisalueensa korkeamman tason kursseja käyvää. Lisäksi noi valvoo kandi- ja maisteritöitä ja pitää seminaarikursseja sekä jotkut noista toimii tutor-professorina oman suuntausvaihtoehtonsa opiskelijoille.
No silloinhan luulisi etäopiskelunkin toimivan hyvin, kun ei olla enää vieraita keskenään.
Saattaahan sitä luulla kaikenlaista jos kuvittelee että jokainen on täsmälleen samanlainen ja samassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Minustakin tuntuu, että baarien ja ravintoloiden rajoitukset eivät ole olleet ne, mitkä ovat estäneet yhteisöllisyyden. Mutta oikeastiko opiskelija voi kokea yhteisöllisyyttä vain yli 10 hengen porukassa? Eikö pienemmissä ryhmissä kokoontuminen olisi ajanut saman asian? Tai ainakin vähentänyt yksinäisyyden tunnetta?
Tätä ihmettelen myös. Myöskin sitä uusavuttomuutta, että nyt ei voi sitten "harrastaa", kun ohjatut harrastukset suurissa ryhmissä oli kielletty. Eikö oikeasti ihmisillä ollut sen verran omatoimisuutta, että olisivat järjestäneet toimintaa pienissä ryhmissä edes itselleen ja kavereilleen?
Jos et huomannut sinne tynnyriisi niin esim. koko kevään riideltiin siitä ettei yksityisiäkään harrastusryhmiä saa perustaa ja kokoontua. Opiskelijat ei siis voineet kokoontua laillisesti ainakaan. Lisäksi hallitus sulki puoliväkisin likimain joka ainoan sisätilan jossa olisi voinut harrastaa liikuntaa, oli siellä tilaa neliö tai sata neliötä per osallistuja.
Niin, pienillä ryhmillä tarkoitin tosiaan pieniä ryhmiä. Minulta meni ohi, ettei alle 10 hengen kaveriporukka olisi saanut kokoontua yhteen. Nimittäin täällä kokoontui, nuoret etenkin.
Raja oli 6 henkeä joten selvästikin sinulla meni jotain ohi.
No anteeksi, pääsi tarkka luku unohtumaan kun en itse kokoontunut missään ryhmissä.
Kaipa se 6 hengen ryhmässä toiminta olisi ollut ihan ylivoimaista sitten.
Ja missä nää sitten olisi harrastaneet? sohjossa ja lumihangessa ilmeisesti kun kaikki sisätilat oli kiinni. Sinä varmaan olet viettänyt suuren osan viimevuotta lumihangessa harrastelemassa?
Oletko koskaan kuullut esim. hiihtämisestä?
sisälläkö teillä hiihdetään vai miten tää liittyy mitenkään mihinkään?
Lue uudestaan lainausketju, johon osallistut.
Lue itse ja koita tällä kertaa ymmärtää mistä siinä puhutaan. Vinkki: Ei pyydetä luettelemaan talviurheilulajeja.
Okei, kokeillaan uudestaan:
K: "Ja missä nää sitten olisi harrastaneet? sohjossa ja lumihangessa ilmeisesti kun kaikki sisätilat oli kiinni."
V: Kyllä, myös sohjossa ja lumihangessa voi harrastaa liikuntaa.
Mitä jos sitten suksisit sinne sohjoosi harrastamaan sitä liikuntaa ja jättäisit aikuiset keskustelemaan ilman loputonta pas**postausvyöryäsi.
Tästä liikunta-aiheesta on keskustellut useampikin, ja se on aika keskeinen ketjun aiheeseen liittyen, joten ihan turhaan kiukuttelet vain yhdelle kirjoittajalle siellä.
-eri
Hiihto on mielestäsi siis sosiaalinen harrastus, toimii myös pääkaupunkiseudun lumettomassa talvessa (kevät 2020m syksy 2020) ja sopii myös muualta tulleille runsaslukuisille yliopisto-opiskelijoille jotka joutuu hommaamaan varusteetkin vähistä varoistaan?
Eli lopeta se hölmö vastaanjankuttaminen aihesta jotka on sekä älyttömiä että ei liity ketjun aiheeseen mitenkään.
Ja tuskin olet eri.
Hiihtoretkelle voi lähteä porukallakin. Mutta pienessä porukassa voi myös vaikka tanssia, pelata D&D:ta, bongata lintuja, suunnistaa, opiskella japania, pitää lukupiiriä, opetella kipsitöiden tekemistä... maailmasta löytyy miljoona eri harrastusta, joita voi tehdä vaikka lockdownin aikana, ja sellaisiahan ei Suomessa ole ollutkaan. Jokaiselle löytyy varmasti jotain, mitä voisi tehdä - yksin tai ryhmässä - murjottamisen sijaan. Eri asia sitten, jos ei oikeasti kiinnosta tehdä mitään.
Paitsi ettei voi kun koko v...n vuosi on varoiteltu niin viranomaisten kuin koulun väen toimesta että pysykää erossa vieraista ihmisistä, pitäkää maskeja ja käykää testeissä + eristäytykää jos tulee pienikin oireentapainen. Lisäksi oppilaitokset pitää tilansa ml. harrastuskerhot ja kiltahuoneet ja muut opiskelu- ja oleskelutilat kiinni joten missä niitä harrastuksia tekisi?
Eli ei, kyse ei ollut kisasta keksiä mitä urheilua suomessa voisi harrastaa talvella vaan opiskelijoiden sosiaalisten kontaktien ja niihin johtavien tilaisuuksien puutteesta.
Opiskelijathan eivät tietenkään itse pysty näitä kontakteja solmimaan ilman että kaikkien on valmiiksi järjestettyä? On se vaan ihme, että tämäkin toisilla sujuu, toisilla ei
Huomaa kyllä ettet koskaan ole itse opiskellut missään joten se siitä argumentista.
Alma Mater löytyy kyllä.
Ja google näköjään.
Ikävää, että jouduit sanonnan googlaamaan. Akateemiset tietää sen muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä typerä hysteria voi kestää vaikka vuosikymmeniä, ellei sille laiteta pistettä. Valtiovallan reagointi on ollut täysin epästrategista. Nyt kiristetään taas rajoituksia pelkkien tartuntalukujen varjolla, vaikka taudista on tehty rokotteilla lähes vaaraton.
Mitä rajoituksia nyt ollaan kiristämässä? Sen tiedän, että ravintolarajoituksia ollaan kiristämässä osassa maakuntia, eli baareissa saa olla vain yhteen asti yöllä. Kauheaa, siis aivan kauheaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella alalla verkostoituminen jo opiskeluaikana on hyödyllistä. Kuinka verkostautua kun ei pääse kasvotusten tutustumaan ihmisiin? Netissä ja etätapaamisissa ei kaikkia tavoita.
Eipä siellä massaluennoillakaan tule verkostoitua kaikkien kanssa.
Ja se on aika tuurista kiinni kenen kanssa päätyy kaveraamana ja "verkostoitumaan". Mä verkostoidun opintojen aikana lähinnä sellaisten kanssa ketkä eivät työllistyneet omalla alalle lainkaan:D
Vierailija kirjoitti:
"Ei maailma voi pysyä suljettuna ikuisesti ja pyöriä sen ympärillä, että tuijotetaan altistumisia ja tartuntoja. Tai sitten täytyy alkaa tilastoimaan sitä, kuinka moni nuori hakeutuu mielenterveyspalveluihin päivittäin ja viikoittain, Rita summaa."
Täyttä asiaa!
Maailma ei ole suljettuna! Lopeta älyttömyyksien möliseminen.
Ei ole edes Suomi suljettuna. Varsin vapaata on tälläkin hetkellä. Ja jos kohelit noudattaisitte edes näitä vähiäkin suosituksia, niin voisi olla näin levällään pidempäänkin. Kuitenkin ihan itse aiheutatte kohelluksellanne turhaa vaaraa ja ongelmia, joten pitäkää suunne kiinni. Ihan ite kerjäätte uusia rajoituksia.
On se kumma, että on pakko sulloutua liian lähelle toisiaan. Ja tosi kumma, ettei aikuiset siinä tilanteessa osaa edes panna hengityssuojainta paikoilleen.
Ja jos sinä vielä tuijotat vain tartuntoja ja altistumisia, niin olet niin perusteellisen tyhmä, että on parasta sinun vaieta. Kaksi lukua ei nyt sentään kuvaa kaikkea. Jätä arviointi älykkäämmille, niille jotka ymmärtävät mistä on kysymys ja keskity sinä vaan siihen omaan suoritukseesi nykyisten rajoitusten toteuttamisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmistö opiskelijoista kaipaa lähiopiskelua, suurin osa on ollut tosi tyytyväisiä ja saanut opiskeltua hyvää tahtia. Joku ihmetteli, miten ilman laskuharjoituksia pärjää, mutta niiden järjestäminen on sujunut zoomissa oikein hyvin, kun opiskelija voi jakaa näyttönsä ja kysyä neuvoja. Kyllä ongelmien syynä on enimmäkseen joku muu kuin korona.
T: Yliopisto-ope
Jep. Esim ne yliopisto-opet, jotka ei kykene suoriutumaan laadukkaasta etäopetuksesta.
Aivan turha syyllistää kategorisesti noita kipuilevia nuoria.
Ja aika kylmäävää on ajatella, että kaltaisiasi yliopisto-opettajia on "jos ei etänä menesty niin oma vika" - yliopistoon valitaan teidän määrittelemien kriteerien mukaisesti ne sopivimmat opiskelijat - teidän yksiselitteinen tehtävänne on pitää huolta, että opetus saavuttaa jokaisen opiskelijan oli se sitten etäopiskelua tai luokkahuoneessa istumista.
Tämän kovin moni yliopisto-ope tuntuu unohtavan.Yliopistotasolla opiskelu on vapaaehtoista ja kyllä se opiskelu ja on ihan itse vastuussa opiskelustaan. Mikäli on vaikeuksia , niihin pitää ihan itse hakea apua ja tukea esim opinto-ohjaajilta, laitoksen tuutor-opettajilts, YTHSltä tai julkisesta terveydenhuollosta. Vaikeuden laadusta määräytyy mikä on oikea taho.
Tokitoki.
Normitilanteessa 100% näin MUTTA kun opiskelija istuu kotonaan vaikkapa Posiolla, niin silloin kyllä opettajan rooli korostuu - sieltä kaukaa ei paljon noita opintososiaalisia tukia tavoita.Se massaluentoja pitävä proffa ei ole mikään "ope" ja hänelle opiskelija on vain nimi ja numero paperissa. Vielä vähemmän hän on joku opintososiaalinen tuki. Yliopisto ei ole koulu, se on tiedeyhteisö fiksuille aikuisopiskelijoille. Ei mikään koulu lapsille, joita joku ope paimentaa. Yliopisto-opiskelija on itse vastuussa opinnoistaan ja sosiaalisista kontakteistaan sekä tuen hakemisesta tarvittaessa opinto-ohjaajalta tai terveyspalveluista. Proffa ei ole mikään yläkoulun luokanvalvoja.
Kaikki kurssit ei ole erityisen isoja ja kyllä esim. maisterivaiheen luennoijat alkaa tunnistaa ne parikymmentä oman erikoisalueensa korkeamman tason kursseja käyvää. Lisäksi noi valvoo kandi- ja maisteritöitä ja pitää seminaarikursseja sekä jotkut noista toimii tutor-professorina oman suuntausvaihtoehtonsa opiskelijoille.
Ja etänä ei voi valvoa ja tutoroida, koska...?
Lol. Koska yliopisto-opiskelijalla itsellään on vastuu opinnoistaan ja niiden suorittamisesta. Ei laitoksen henkilökunnan tarvitse yksittäisiä opiskelijoita vahtia ja paapoa. Jos et saa opintojasi etenemään ,se on sinun ongelmasi. Jos tarvitset apua, pyydä sitä. Kukaan ei ylhäältäpäin vahdi teetkö hommasi vai et. Siihen ei resurssit riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä typerä hysteria voi kestää vaikka vuosikymmeniä, ellei sille laiteta pistettä. Valtiovallan reagointi on ollut täysin epästrategista. Nyt kiristetään taas rajoituksia pelkkien tartuntalukujen varjolla, vaikka taudista on tehty rokotteilla lähes vaaraton.
Mitä rajoituksia nyt ollaan kiristämässä? Sen tiedän, että ravintolarajoituksia ollaan kiristämässä osassa maakuntia, eli baareissa saa olla vain yhteen asti yöllä. Kauheaa, siis aivan kauheaa.
Miten terveydenhuollon kantokykyyn koronan suhteen vaikuttaa nykyoloissa, ollaanko baarissa yhteen vai esimerkiksi kahteen? Onko kyseessä jokin hivutustaktiikka? Onko syksyllä armeija kaduilla? Kai kiristyksille joku syy pitää olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Minustakin tuntuu, että baarien ja ravintoloiden rajoitukset eivät ole olleet ne, mitkä ovat estäneet yhteisöllisyyden. Mutta oikeastiko opiskelija voi kokea yhteisöllisyyttä vain yli 10 hengen porukassa? Eikö pienemmissä ryhmissä kokoontuminen olisi ajanut saman asian? Tai ainakin vähentänyt yksinäisyyden tunnetta?
Tätä ihmettelen myös. Myöskin sitä uusavuttomuutta, että nyt ei voi sitten "harrastaa", kun ohjatut harrastukset suurissa ryhmissä oli kielletty. Eikö oikeasti ihmisillä ollut sen verran omatoimisuutta, että olisivat järjestäneet toimintaa pienissä ryhmissä edes itselleen ja kavereilleen?
Jos et huomannut sinne tynnyriisi niin esim. koko kevään riideltiin siitä ettei yksityisiäkään harrastusryhmiä saa perustaa ja kokoontua. Opiskelijat ei siis voineet kokoontua laillisesti ainakaan. Lisäksi hallitus sulki puoliväkisin likimain joka ainoan sisätilan jossa olisi voinut harrastaa liikuntaa, oli siellä tilaa neliö tai sata neliötä per osallistuja.
Niin, pienillä ryhmillä tarkoitin tosiaan pieniä ryhmiä. Minulta meni ohi, ettei alle 10 hengen kaveriporukka olisi saanut kokoontua yhteen. Nimittäin täällä kokoontui, nuoret etenkin.
Raja oli 6 henkeä joten selvästikin sinulla meni jotain ohi.
No anteeksi, pääsi tarkka luku unohtumaan kun en itse kokoontunut missään ryhmissä.
Kaipa se 6 hengen ryhmässä toiminta olisi ollut ihan ylivoimaista sitten.
Ja missä nää sitten olisi harrastaneet? sohjossa ja lumihangessa ilmeisesti kun kaikki sisätilat oli kiinni. Sinä varmaan olet viettänyt suuren osan viimevuotta lumihangessa harrastelemassa?
Oletko koskaan kuullut esim. hiihtämisestä?
sisälläkö teillä hiihdetään vai miten tää liittyy mitenkään mihinkään?
Lue uudestaan lainausketju, johon osallistut.
Lue itse ja koita tällä kertaa ymmärtää mistä siinä puhutaan. Vinkki: Ei pyydetä luettelemaan talviurheilulajeja.
Okei, kokeillaan uudestaan:
K: "Ja missä nää sitten olisi harrastaneet? sohjossa ja lumihangessa ilmeisesti kun kaikki sisätilat oli kiinni."
V: Kyllä, myös sohjossa ja lumihangessa voi harrastaa liikuntaa.
Mitä jos sitten suksisit sinne sohjoosi harrastamaan sitä liikuntaa ja jättäisit aikuiset keskustelemaan ilman loputonta pas**postausvyöryäsi.
Tästä liikunta-aiheesta on keskustellut useampikin, ja se on aika keskeinen ketjun aiheeseen liittyen, joten ihan turhaan kiukuttelet vain yhdelle kirjoittajalle siellä.
-eri
Hiihto on mielestäsi siis sosiaalinen harrastus, toimii myös pääkaupunkiseudun lumettomassa talvessa (kevät 2020m syksy 2020) ja sopii myös muualta tulleille runsaslukuisille yliopisto-opiskelijoille jotka joutuu hommaamaan varusteetkin vähistä varoistaan?
Eli lopeta se hölmö vastaanjankuttaminen aihesta jotka on sekä älyttömiä että ei liity ketjun aiheeseen mitenkään.
Ja tuskin olet eri.
Hiihtoretkelle voi lähteä porukallakin. Mutta pienessä porukassa voi myös vaikka tanssia, pelata D&D:ta, bongata lintuja, suunnistaa, opiskella japania, pitää lukupiiriä, opetella kipsitöiden tekemistä... maailmasta löytyy miljoona eri harrastusta, joita voi tehdä vaikka lockdownin aikana, ja sellaisiahan ei Suomessa ole ollutkaan. Jokaiselle löytyy varmasti jotain, mitä voisi tehdä - yksin tai ryhmässä - murjottamisen sijaan. Eri asia sitten, jos ei oikeasti kiinnosta tehdä mitään.
Paitsi ettei voi kun koko v...n vuosi on varoiteltu niin viranomaisten kuin koulun väen toimesta että pysykää erossa vieraista ihmisistä, pitäkää maskeja ja käykää testeissä + eristäytykää jos tulee pienikin oireentapainen. Lisäksi oppilaitokset pitää tilansa ml. harrastuskerhot ja kiltahuoneet ja muut opiskelu- ja oleskelutilat kiinni joten missä niitä harrastuksia tekisi?
Eli ei, kyse ei ollut kisasta keksiä mitä urheilua suomessa voisi harrastaa talvella vaan opiskelijoiden sosiaalisten kontaktien ja niihin johtavien tilaisuuksien puutteesta.
Opiskelijathan eivät tietenkään itse pysty näitä kontakteja solmimaan ilman että kaikkien on valmiiksi järjestettyä? On se vaan ihme, että tämäkin toisilla sujuu, toisilla ei
Huomaa kyllä ettet koskaan ole itse opiskellut missään joten se siitä argumentista.
Alma Mater löytyy kyllä.
Ja google näköjään.
Ikävää, että jouduit sanonnan googlaamaan. Akateemiset tietää sen muutenkin.
Tosi säälttävää, jos suomalainen akateemisesti koulutettu on tarvinnut 4 vuotta tietääkseen tuon, minkä älykäs ja fiksu nappaa plakkariinsa suitsait jo ennen yliopiston uksien avaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä typerä hysteria voi kestää vaikka vuosikymmeniä, ellei sille laiteta pistettä. Valtiovallan reagointi on ollut täysin epästrategista. Nyt kiristetään taas rajoituksia pelkkien tartuntalukujen varjolla, vaikka taudista on tehty rokotteilla lähes vaaraton.
Mitä rajoituksia nyt ollaan kiristämässä? Sen tiedän, että ravintolarajoituksia ollaan kiristämässä osassa maakuntia, eli baareissa saa olla vain yhteen asti yöllä. Kauheaa, siis aivan kauheaa.
Miten terveydenhuollon kantokykyyn koronan suhteen vaikuttaa nykyoloissa, ollaanko baarissa yhteen vai esimerkiksi kahteen? Onko kyseessä jokin hivutustaktiikka? Onko syksyllä armeija kaduilla? Kai kiristyksille joku syy pitää olla?
Kyllä sillä on merkitystä. Jos et osaa itse tuon vertaa aivoja käyttää, niin turha on selittää, et ymmärrä sittenkään. Jätä ajattelu muille ja. noudata vain niitä annettuja ohjeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottamatta sen enempää kantaa itse aiheeseen koittakaa nyt päättää saavatko nuoret tavata toisiaan pienissä ryhmissä, joissa olevat kuitenkin sekoittuvat sitten muiden pienissä ryhmissä olevien kanssa kun eri porukalla pitäisi tavata seuraavalla kerralla kun tavataan jne vai valitetaanko siitä kun nuoret tapaavat toisiaan julkisilla paikoilla esim istumabaareissa. Ikävässä tapauksessa molemmat johtavat koronan leviämiseen, hyvässä tapauksessa molemmat ovat turvallisia tapoja mutta vain toinen demonisoidaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä typerä hysteria voi kestää vaikka vuosikymmeniä, ellei sille laiteta pistettä. Valtiovallan reagointi on ollut täysin epästrategista. Nyt kiristetään taas rajoituksia pelkkien tartuntalukujen varjolla, vaikka taudista on tehty rokotteilla lähes vaaraton.
Mitä rajoituksia nyt ollaan kiristämässä? Sen tiedän, että ravintolarajoituksia ollaan kiristämässä osassa maakuntia, eli baareissa saa olla vain yhteen asti yöllä. Kauheaa, siis aivan kauheaa.
Miten terveydenhuollon kantokykyyn koronan suhteen vaikuttaa nykyoloissa, ollaanko baarissa yhteen vai esimerkiksi kahteen? Onko kyseessä jokin hivutustaktiikka? Onko syksyllä armeija kaduilla? Kai kiristyksille joku syy pitää olla?
Kyllä sillä on merkitystä. Jos et osaa itse tuon vertaa aivoja käyttää, niin turha on selittää, et ymmärrä sittenkään. Jätä ajattelu muille ja. noudata vain niitä annettuja ohjeita.
Jaaha, aivoton pelle ei pystynyt yhtään persutalua antamaan, ulisee vain typeryyttään, kuinka ei pysty selittämään. Aika vajaa olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Minustakin tuntuu, että baarien ja ravintoloiden rajoitukset eivät ole olleet ne, mitkä ovat estäneet yhteisöllisyyden. Mutta oikeastiko opiskelija voi kokea yhteisöllisyyttä vain yli 10 hengen porukassa? Eikö pienemmissä ryhmissä kokoontuminen olisi ajanut saman asian? Tai ainakin vähentänyt yksinäisyyden tunnetta?
Tätä ihmettelen myös. Myöskin sitä uusavuttomuutta, että nyt ei voi sitten "harrastaa", kun ohjatut harrastukset suurissa ryhmissä oli kielletty. Eikö oikeasti ihmisillä ollut sen verran omatoimisuutta, että olisivat järjestäneet toimintaa pienissä ryhmissä edes itselleen ja kavereilleen?
Jos et huomannut sinne tynnyriisi niin esim. koko kevään riideltiin siitä ettei yksityisiäkään harrastusryhmiä saa perustaa ja kokoontua. Opiskelijat ei siis voineet kokoontua laillisesti ainakaan. Lisäksi hallitus sulki puoliväkisin likimain joka ainoan sisätilan jossa olisi voinut harrastaa liikuntaa, oli siellä tilaa neliö tai sata neliötä per osallistuja.
Niin, pienillä ryhmillä tarkoitin tosiaan pieniä ryhmiä. Minulta meni ohi, ettei alle 10 hengen kaveriporukka olisi saanut kokoontua yhteen. Nimittäin täällä kokoontui, nuoret etenkin.
Raja oli 6 henkeä joten selvästikin sinulla meni jotain ohi.
No anteeksi, pääsi tarkka luku unohtumaan kun en itse kokoontunut missään ryhmissä.
Kaipa se 6 hengen ryhmässä toiminta olisi ollut ihan ylivoimaista sitten.
Ja missä nää sitten olisi harrastaneet? sohjossa ja lumihangessa ilmeisesti kun kaikki sisätilat oli kiinni. Sinä varmaan olet viettänyt suuren osan viimevuotta lumihangessa harrastelemassa?
Oletko koskaan kuullut esim. hiihtämisestä?
sisälläkö teillä hiihdetään vai miten tää liittyy mitenkään mihinkään?
Lue uudestaan lainausketju, johon osallistut.
Lue itse ja koita tällä kertaa ymmärtää mistä siinä puhutaan. Vinkki: Ei pyydetä luettelemaan talviurheilulajeja.
Okei, kokeillaan uudestaan:
K: "Ja missä nää sitten olisi harrastaneet? sohjossa ja lumihangessa ilmeisesti kun kaikki sisätilat oli kiinni."
V: Kyllä, myös sohjossa ja lumihangessa voi harrastaa liikuntaa.
Mitä jos sitten suksisit sinne sohjoosi harrastamaan sitä liikuntaa ja jättäisit aikuiset keskustelemaan ilman loputonta pas**postausvyöryäsi.
Tästä liikunta-aiheesta on keskustellut useampikin, ja se on aika keskeinen ketjun aiheeseen liittyen, joten ihan turhaan kiukuttelet vain yhdelle kirjoittajalle siellä.
-eri
Hiihto on mielestäsi siis sosiaalinen harrastus, toimii myös pääkaupunkiseudun lumettomassa talvessa (kevät 2020m syksy 2020) ja sopii myös muualta tulleille runsaslukuisille yliopisto-opiskelijoille jotka joutuu hommaamaan varusteetkin vähistä varoistaan?
Eli lopeta se hölmö vastaanjankuttaminen aihesta jotka on sekä älyttömiä että ei liity ketjun aiheeseen mitenkään.
Ja tuskin olet eri.
Hiihtoretkelle voi lähteä porukallakin. Mutta pienessä porukassa voi myös vaikka tanssia, pelata D&D:ta, bongata lintuja, suunnistaa, opiskella japania, pitää lukupiiriä, opetella kipsitöiden tekemistä... maailmasta löytyy miljoona eri harrastusta, joita voi tehdä vaikka lockdownin aikana, ja sellaisiahan ei Suomessa ole ollutkaan. Jokaiselle löytyy varmasti jotain, mitä voisi tehdä - yksin tai ryhmässä - murjottamisen sijaan. Eri asia sitten, jos ei oikeasti kiinnosta tehdä mitään.
Paitsi ettei voi kun koko v...n vuosi on varoiteltu niin viranomaisten kuin koulun väen toimesta että pysykää erossa vieraista ihmisistä, pitäkää maskeja ja käykää testeissä + eristäytykää jos tulee pienikin oireentapainen. Lisäksi oppilaitokset pitää tilansa ml. harrastuskerhot ja kiltahuoneet ja muut opiskelu- ja oleskelutilat kiinni joten missä niitä harrastuksia tekisi?
Eli ei, kyse ei ollut kisasta keksiä mitä urheilua suomessa voisi harrastaa talvella vaan opiskelijoiden sosiaalisten kontaktien ja niihin johtavien tilaisuuksien puutteesta.
Opiskelijathan eivät tietenkään itse pysty näitä kontakteja solmimaan ilman että kaikkien on valmiiksi järjestettyä? On se vaan ihme, että tämäkin toisilla sujuu, toisilla ei
Huomaa kyllä ettet koskaan ole itse opiskellut missään joten se siitä argumentista.
Alma Mater löytyy kyllä.
Ja google näköjään.
Ikävää, että jouduit sanonnan googlaamaan. Akateemiset tietää sen muutenkin.
Tosi säälttävää, jos suomalainen akateemisesti koulutettu on tarvinnut 4 vuotta tietääkseen tuon, minkä älykäs ja fiksu nappaa plakkariinsa suitsait jo ennen yliopiston uksien avaamista.
Enemmän säälittää ettei herra/neiti nettiakateemikko näytä kykenevän pysymään aiheessa ollenkaan vaan on pakko hakea kerta kerralta tyhmempi asian sivusta oleva epäolennaisuus josta voi jankuttaa loppuillan. Mutta jos suomen akateemiset tosiaan pyörii sinun asettamallasi tasolla niin se vaan kertoo siitä miksi suomella ei mene erityisen loistavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä typerä hysteria voi kestää vaikka vuosikymmeniä, ellei sille laiteta pistettä. Valtiovallan reagointi on ollut täysin epästrategista. Nyt kiristetään taas rajoituksia pelkkien tartuntalukujen varjolla, vaikka taudista on tehty rokotteilla lähes vaaraton.
Mitä rajoituksia nyt ollaan kiristämässä? Sen tiedän, että ravintolarajoituksia ollaan kiristämässä osassa maakuntia, eli baareissa saa olla vain yhteen asti yöllä. Kauheaa, siis aivan kauheaa.
Miten terveydenhuollon kantokykyyn koronan suhteen vaikuttaa nykyoloissa, ollaanko baarissa yhteen vai esimerkiksi kahteen? Onko kyseessä jokin hivutustaktiikka? Onko syksyllä armeija kaduilla? Kai kiristyksille joku syy pitää olla?
Se, että tauti leviää nimenomaan ravintoloissa, joissa ei noudateta ohjeita. Kokoajan normaaliin siirtyminen on itsekkäiden bilettäjien takia kauempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmistö opiskelijoista kaipaa lähiopiskelua, suurin osa on ollut tosi tyytyväisiä ja saanut opiskeltua hyvää tahtia. Joku ihmetteli, miten ilman laskuharjoituksia pärjää, mutta niiden järjestäminen on sujunut zoomissa oikein hyvin, kun opiskelija voi jakaa näyttönsä ja kysyä neuvoja. Kyllä ongelmien syynä on enimmäkseen joku muu kuin korona.
T: Yliopisto-ope
Jep. Esim ne yliopisto-opet, jotka ei kykene suoriutumaan laadukkaasta etäopetuksesta.
Aivan turha syyllistää kategorisesti noita kipuilevia nuoria.
Ja aika kylmäävää on ajatella, että kaltaisiasi yliopisto-opettajia on "jos ei etänä menesty niin oma vika" - yliopistoon valitaan teidän määrittelemien kriteerien mukaisesti ne sopivimmat opiskelijat - teidän yksiselitteinen tehtävänne on pitää huolta, että opetus saavuttaa jokaisen opiskelijan oli se sitten etäopiskelua tai luokkahuoneessa istumista.
Tämän kovin moni yliopisto-ope tuntuu unohtavan.Yliopistotasolla opiskelu on vapaaehtoista ja kyllä se opiskelu ja on ihan itse vastuussa opiskelustaan. Mikäli on vaikeuksia , niihin pitää ihan itse hakea apua ja tukea esim opinto-ohjaajilta, laitoksen tuutor-opettajilts, YTHSltä tai julkisesta terveydenhuollosta. Vaikeuden laadusta määräytyy mikä on oikea taho.
Tokitoki.
Normitilanteessa 100% näin MUTTA kun opiskelija istuu kotonaan vaikkapa Posiolla, niin silloin kyllä opettajan rooli korostuu - sieltä kaukaa ei paljon noita opintososiaalisia tukia tavoita.Se massaluentoja pitävä proffa ei ole mikään "ope" ja hänelle opiskelija on vain nimi ja numero paperissa. Vielä vähemmän hän on joku opintososiaalinen tuki. Yliopisto ei ole koulu, se on tiedeyhteisö fiksuille aikuisopiskelijoille. Ei mikään koulu lapsille, joita joku ope paimentaa. Yliopisto-opiskelija on itse vastuussa opinnoistaan ja sosiaalisista kontakteistaan sekä tuen hakemisesta tarvittaessa opinto-ohjaajalta tai terveyspalveluista. Proffa ei ole mikään yläkoulun luokanvalvoja.
Kaikki kurssit ei ole erityisen isoja ja kyllä esim. maisterivaiheen luennoijat alkaa tunnistaa ne parikymmentä oman erikoisalueensa korkeamman tason kursseja käyvää. Lisäksi noi valvoo kandi- ja maisteritöitä ja pitää seminaarikursseja sekä jotkut noista toimii tutor-professorina oman suuntausvaihtoehtonsa opiskelijoille.
Ja etänä ei voi valvoa ja tutoroida, koska...?
Lol. Koska yliopisto-opiskelijalla itsellään on vastuu opinnoistaan ja niiden suorittamisesta. Ei laitoksen henkilökunnan tarvitse yksittäisiä opiskelijoita vahtia ja paapoa. Jos et saa opintojasi etenemään ,se on sinun ongelmasi. Jos tarvitset apua, pyydä sitä. Kukaan ei ylhäältäpäin vahdi teetkö hommasi vai et. Siihen ei resurssit riitä.
Kovin on teillä säälittävä kuva akateemisista opinnoista. Jotta opinnoista on oikeasti hyötyä, on todellakin välttämätöntä, että ne sisältävät lähiopetusta. Ihmisten tulemista yhteen. Ei pidä koskaan aliarvioida myöskään kaikkia niitä kuppilakeskusteluja ym. Henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä oppimisen, mielenterveyden jne kannalta ja siksi lähiopetukseen pitää siirtyä niin pian kuin mahdollista ja niin kattavasti kuin mahdollista. Jos joku ei tätä ymmärrä, hänen paikkansa ei ole yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Minustakin tuntuu, että baarien ja ravintoloiden rajoitukset eivät ole olleet ne, mitkä ovat estäneet yhteisöllisyyden. Mutta oikeastiko opiskelija voi kokea yhteisöllisyyttä vain yli 10 hengen porukassa? Eikö pienemmissä ryhmissä kokoontuminen olisi ajanut saman asian? Tai ainakin vähentänyt yksinäisyyden tunnetta?
Tätä ihmettelen myös. Myöskin sitä uusavuttomuutta, että nyt ei voi sitten "harrastaa", kun ohjatut harrastukset suurissa ryhmissä oli kielletty. Eikö oikeasti ihmisillä ollut sen verran omatoimisuutta, että olisivat järjestäneet toimintaa pienissä ryhmissä edes itselleen ja kavereilleen?
Jos et huomannut sinne tynnyriisi niin esim. koko kevään riideltiin siitä ettei yksityisiäkään harrastusryhmiä saa perustaa ja kokoontua. Opiskelijat ei siis voineet kokoontua laillisesti ainakaan. Lisäksi hallitus sulki puoliväkisin likimain joka ainoan sisätilan jossa olisi voinut harrastaa liikuntaa, oli siellä tilaa neliö tai sata neliötä per osallistuja.
Niin, pienillä ryhmillä tarkoitin tosiaan pieniä ryhmiä. Minulta meni ohi, ettei alle 10 hengen kaveriporukka olisi saanut kokoontua yhteen. Nimittäin täällä kokoontui, nuoret etenkin.
Raja oli 6 henkeä joten selvästikin sinulla meni jotain ohi.
No anteeksi, pääsi tarkka luku unohtumaan kun en itse kokoontunut missään ryhmissä.
Kaipa se 6 hengen ryhmässä toiminta olisi ollut ihan ylivoimaista sitten.
Ja missä nää sitten olisi harrastaneet? sohjossa ja lumihangessa ilmeisesti kun kaikki sisätilat oli kiinni. Sinä varmaan olet viettänyt suuren osan viimevuotta lumihangessa harrastelemassa?
Oletko koskaan kuullut esim. hiihtämisestä?
sisälläkö teillä hiihdetään vai miten tää liittyy mitenkään mihinkään?
Lue uudestaan lainausketju, johon osallistut.
Lue itse ja koita tällä kertaa ymmärtää mistä siinä puhutaan. Vinkki: Ei pyydetä luettelemaan talviurheilulajeja.
Okei, kokeillaan uudestaan:
K: "Ja missä nää sitten olisi harrastaneet? sohjossa ja lumihangessa ilmeisesti kun kaikki sisätilat oli kiinni."
V: Kyllä, myös sohjossa ja lumihangessa voi harrastaa liikuntaa.
Mitä jos sitten suksisit sinne sohjoosi harrastamaan sitä liikuntaa ja jättäisit aikuiset keskustelemaan ilman loputonta pas**postausvyöryäsi.
Tästä liikunta-aiheesta on keskustellut useampikin, ja se on aika keskeinen ketjun aiheeseen liittyen, joten ihan turhaan kiukuttelet vain yhdelle kirjoittajalle siellä.
-eri
Hiihto on mielestäsi siis sosiaalinen harrastus, toimii myös pääkaupunkiseudun lumettomassa talvessa (kevät 2020m syksy 2020) ja sopii myös muualta tulleille runsaslukuisille yliopisto-opiskelijoille jotka joutuu hommaamaan varusteetkin vähistä varoistaan?
Eli lopeta se hölmö vastaanjankuttaminen aihesta jotka on sekä älyttömiä että ei liity ketjun aiheeseen mitenkään.
Ja tuskin olet eri.
Hiihtoretkelle voi lähteä porukallakin. Mutta pienessä porukassa voi myös vaikka tanssia, pelata D&D:ta, bongata lintuja, suunnistaa, opiskella japania, pitää lukupiiriä, opetella kipsitöiden tekemistä... maailmasta löytyy miljoona eri harrastusta, joita voi tehdä vaikka lockdownin aikana, ja sellaisiahan ei Suomessa ole ollutkaan. Jokaiselle löytyy varmasti jotain, mitä voisi tehdä - yksin tai ryhmässä - murjottamisen sijaan. Eri asia sitten, jos ei oikeasti kiinnosta tehdä mitään.
Paitsi ettei voi kun koko v...n vuosi on varoiteltu niin viranomaisten kuin koulun väen toimesta että pysykää erossa vieraista ihmisistä, pitäkää maskeja ja käykää testeissä + eristäytykää jos tulee pienikin oireentapainen. Lisäksi oppilaitokset pitää tilansa ml. harrastuskerhot ja kiltahuoneet ja muut opiskelu- ja oleskelutilat kiinni joten missä niitä harrastuksia tekisi?
Eli ei, kyse ei ollut kisasta keksiä mitä urheilua suomessa voisi harrastaa talvella vaan opiskelijoiden sosiaalisten kontaktien ja niihin johtavien tilaisuuksien puutteesta.
Opiskelijathan eivät tietenkään itse pysty näitä kontakteja solmimaan ilman että kaikkien on valmiiksi järjestettyä? On se vaan ihme, että tämäkin toisilla sujuu, toisilla ei
Huomaa kyllä ettet koskaan ole itse opiskellut missään joten se siitä argumentista.
Alma Mater löytyy kyllä.
Ja google näköjään.
Ikävää, että jouduit sanonnan googlaamaan. Akateemiset tietää sen muutenkin.
Tosi säälttävää, jos suomalainen akateemisesti koulutettu on tarvinnut 4 vuotta tietääkseen tuon, minkä älykäs ja fiksu nappaa plakkariinsa suitsait jo ennen yliopiston uksien avaamista.
Enemmän säälittää ettei herra/neiti nettiakateemikko näytä kykenevän pysymään aiheessa ollenkaan vaan on pakko hakea kerta kerralta tyhmempi asian sivusta oleva epäolennaisuus josta voi jankuttaa loppuillan. Mutta jos suomen akateemiset tosiaan pyörii sinun asettamallasi tasolla niin se vaan kertoo siitä miksi suomella ei mene erityisen loistavasti.
Voi lapsikulta ,kun tässäkin keskustelussa on useampi osallistuja kuin sinä ja minä.
Vierailija kirjoitti:
Just joo. Johan on taas juttu revitty. Opiskelut tehtiin hyvin paljon Moodlen kautta etänä jo ennen koronaa.
Minulle etäopiskelu on ollut helpotus nyt maisterivaiheessa, kun samalla käyn töissä. Pystyy paljon paremmin opiskelemaan itselleen sopivalla aikataululla ja se, jos mikä vähentää stressin määrää. Toivon, että etäopiskelumahdollisuus säilyy jatkossakin. Enkä todellakaan ole ainoa tätä toivova.
Niin... Kun itse käy töissä ja siellä on kontakteja, niin onhan se vähän eria asia kuin uusi opiskelija uudella paikkakunnalla yksin pelkän vuorovaikutteettoman tietokoneen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä typerä hysteria voi kestää vaikka vuosikymmeniä, ellei sille laiteta pistettä. Valtiovallan reagointi on ollut täysin epästrategista. Nyt kiristetään taas rajoituksia pelkkien tartuntalukujen varjolla, vaikka taudista on tehty rokotteilla lähes vaaraton.
Mitä rajoituksia nyt ollaan kiristämässä? Sen tiedän, että ravintolarajoituksia ollaan kiristämässä osassa maakuntia, eli baareissa saa olla vain yhteen asti yöllä. Kauheaa, siis aivan kauheaa.
Sehän tässä niin hassua onkin, että nuo kulkutautimyönteiset jaksaa vielä mussuttaa ja jopa pitää mielenosoituksiaan ei mistään. Rajoitukset ovat niin vähäisiä, ettei niistä ole mitään haittaa. Ja mitään pakkoja tai sakkojahan ei muista maista poiketen Suomessa ole eikä kuulemma voida edes asettaa.
Sen sijaan, että ihmiset nauttisivat kesästä ja kaikista niistä asioita, jotka nyt ovat mahdollisia, niin ei kun valitetaan turhasta. - Tämä ei tarkoita sitä, etteikö voisi keskustella siitä, miten mahdollisia rajoituksia pitäisi asettaa, jos niitä tarvitaan. Se on jo todettu poliittiselta tasolta, että koululaisia ja opiskelijoita ei panna enää kärsimään vaan ko oppilaitokset pyritään pitämään viimeiseen asti lähiopetuksessa.
Tämä typerä hysteria voi kestää vaikka vuosikymmeniä, ellei sille laiteta pistettä. Valtiovallan reagointi on ollut täysin epästrategista. Nyt kiristetään taas rajoituksia pelkkien tartuntalukujen varjolla, vaikka taudista on tehty rokotteilla lähes vaaraton.