Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Aupair päätös ahdistaa :(

Vierailija
04.08.2014 |

Aupairiksi lähteminen alkaa tuntua elämäni suurimmalta virheeltä. 

Ensinnäkin tajusin että en ole valmis muuttamaan pois kotoa, etenkään toiseen maahan. Pahinta on kuitenkin se että tajusin valinneeni ihan väärän perheen. Perhe antoi alkuun itsestään  vähän erilaisen kuvan, ja nyt he joskus puhelimessa puhuttaessa laittavat luurit ja muutenkin vaikuttavat kireiltä ja tylyiltä. Kiireisenä perheenä tulen ilmeisesti ottamaan aika ison vastuun sekä monesta lapsesta että kodinhoidosta, mikä ei ole ongelma mutta pelkään että jos teen virheen tai en heti osaa niin ymmärrystä ei löydy. Täytän siis loppuvuodesta 19. Eniten pelottaa autolla ajaminen vieraassa kulttuurissa, kun en koe oloani hyväksi Suomen liikenteessäkään. Inhoan autolla ajamista muutenkin, enkä ole hyvä kuski. Ajatus lasten kuljettamisesta autolla esimerkiksi liukkaissa olosuhteissa on todella pelottava. Ja autolla ajaminen on välttämättömyys siellä.

Vaikka en voi syyttää muita kuin itseäni, tunsin tulevani vähän painostetuksi sillä tuo perhe vaati heti kirjallisen sopimuksen tekemistä ja diilin lukkoon lyömistä heti. Tavallaan ymmärrettävää, mutta jälkikäteen ymmärrän että olisi pitänyt miettiä kauemmin eikä uskoa niitä mairitteluita, nyt kun virallisen sopimuksen jälkeen ääni kellossa muuttui. Miten voisin yrittää koota itseni? Olen ihan poikki, en ole nukkunut moneen viikkoon kunnolla ja olen todella ahdistunut kokoajan. Avauduin tänne kun en keksinyt muutakaan paikkaa mihin voisi anonyymina avautua. 

Kommentit (116)

Vierailija
61/116 |
04.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Peru se oikeasti, tuossa on monta hälytysmerkkiä, oikeasti.

Ei sillä ole mitään väliä pahoittaako se perheen isä mielensä, huolehdi omasta turvallisuudesta ja olosta ennen kaikkea.

Vierailija
62/116 |
05.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No haloo mieti nyt vähän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/116 |
04.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä mene! Kuulostaa jopa pelottavalta perheeltä, mistä tiedät kuinka täysjärkinen se mies on? Mitä äidille on tapahtunut?

Vierailija
64/116 |
04.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Erikoiselta ja pelottavaltakin kuulostaa. En uskaltaisi lähteä maaseudulle perheeseen, jossa on mies ilman vaimoa... Ties mitä likaisia ajatuksia miehellä on mielessä.Peru ihmeessä! Olemassa on niin paljon tasapainoisia ja ihania, tavallisiakin perheitä! Terv. 19-vuotiaana 9 kk au pairina Euroopassa ollut ja yhä muistelen tuota aikaa lämmöllä

Vierailija
65/116 |
04.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Auts...

Ensin ajattelin, että sua vaan jännittää, mutta tuo isän käytös ikävä kyllä arveluttaa ja pahasti :(

Tuota tuota...

Sopimuksessa ei varmaankaan sitten ole peruutusehtoja? Onko jonkun firman kautta, josta voisit pyytää apua?

PS. Haluisin Losiin aupairiksi!

Vierailija
66/116 |
04.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 21:41"]Ap, peru toi paikka! Ei todellakaan kuulosta hyvältä [/quote]

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/116 |
04.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 21:41"]Ap, peru toi paikka! Ei todellakaan kuulosta hyvältä [/quote]

Vierailija
68/116 |
06.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiköhän se 2 viikon irtisanomisaika päde nytkin. Eli jos olet lähdössä yli 2viikon päästä, niin ei hätää. Mutta laillisesti sopimuksella ei ole mitään virkaa, joten voit ihan hyvin ilmoittaa, ettet ole tulossa. Ilmoita pian, niin ehtivät etsiä uuden aupairin. 

Etsi sinäkin samasta maasta uusi paikka, niin voit käyttä matkaliput, jos niistä ei saa enää rahoja takaisin. Tuskin ovat kovin kalliit liput, joten ei ole väliä vaikket niitä käyttäisi. Koita ostaa uudet liput itse, jos päätät lähteä muualle aupairiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/116 |
06.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 21:22"]

"No siinä sopimuksessa varmaan lukee mitä siitä seuraa - jos kirjallista sopimusta ei ole aupair-firman eikä perheen kanssa, niin tuskin seuraa yhtään mitään. Usko pois. Terkuin, lakimies."

Sopimus on osapuolen kesken tehty, mutta joku virallinen pohja ilmeisesti. Tällaisen tilanteen varalta ei ole mainintaa, vain että paikanpäällä kumpi tahansa osapuoli voi sopimuksen irtisanoa ja se aika on 2vko. 

t: ap

 

[/quote]

 

10 aupairin isäntäperheen äiti taas vastaa: Sinulle ei tule mitään seuraamuksia siitä, kun nyt perut lähtösi. Sopimukseenhan on kirjattu sen alkamispäivä? Ennen alkamispäivää voit perua ihan huoletta. Ja jos sen miehen yhteydenotot ahdistaa, niin sähköpostit suoraan spämmiin ja kännykkään et vastaa jos hän soittaa. Muista ettet ole tuolle miehelle mitään velkaa, et edes selitystä miksi perut. 

Suomalaiset au pairit ovat kysyttyjä, löydät kyllä kivan perheen vaikka vuoden 2015 alusta. Au paireja etsitään jatkuvasti. Nyt vaan rohkeasti lähetät sähköpostin jossa perut koko jutun. Vaikka näin: " henk.koht. syistä joudun valitettavasti perumaan tuloni teille au pairiksi. Pahoittelen tästä aiheutuvaa vaivaa, mutta tilanteeni on muuttunut siten että lähteminen on mahdotonta. Toivon, että löydätte pian uuden au pairin. Ystävällisin terveisin x." 

Peru jo tänään, niin saat mielenrauhan ja voit alkaa suunnittelemanan au pair - vuottasi puhtaalta pöydältä, yhtä kokemusta rikkaampana. Tule kertomaan miten kävi :D

Vierailija
70/116 |
06.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei ap, ei kannata hävetä vaikka suunnitelmat menis uusiks. Mä olin 90-luvulla kesä-aupairina Keski-Euroopassa. Diili oli lyhyt ja oli tarkotus mennä loppukesäksi isäntäperheen tuttavaperheesen etelämmäs. Eka perhe kuitenkin suositteli perumaan sen, kun näkivät etten mä ollu niin hyvä lasten kanssa (myönnetään) ja koska heidän mielestään arkana ja hiljasena tyttönä en olis pärjänny välimerellisen mentaliteetin omaavassa perheesä. Varmaan olivatkin oikeassa, peruin etelään menon. En vaan halunnu luovuttaa ja menin kokeeks yhteen yksilapsiseen perheeseen, mutta sielläkään mua ei haluttu pitää kauan. Vielä kolmatta perhettä kokeilin samalla reissulla, ja se oli katastrofi, perheen isä huusi mulle ja ajoi mut pihalle kimpsuineni kampsuineni. Siinä vaiheessa luovutin ja pyysin vanhempiani ostamaan paluulennon. Olin ihan hajalla saamani kohtelun takia ja koska nolotti palata ns. maitojunalla kotiin. Nuo kaikki paikat oli yksityisiltä eikä minkään järjestön kautta. Ei siis ollut järjestön tukea yllättävissä tilanteissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/116 |
06.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 20:37"]

[/quote] Miten ihmeessä aiot kommunikoida niiden ranskalaisten lasten kanssa kun ei ne osaa englantia?

Korjaus: pitää olla: kun ei ne opi englantia.

Vierailija
72/116 |
06.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitää oikeasti olla vain itsekäs. Itse olen kanssa tehnyt suullisen työsopimuksen, kun menin ihan lukkoon kun haastattelun lopuksi oltiinkin sitä mieltä, että sovin pestiin loistavasti ja kehuttiin maasta tavaisiin, otettiin kuvat kortteihin jne, vaikka teki mieli jo silloin juosta karkuun. Itse olin kanssa etten voi perua, mutta siitä oikeasti pääsi eroon yhdellä puhelinsoitolla, jota stressasin viikonlopun yli paniikissa ja oli ohi vajaassa minuutissa. Tosiasiassa aina ne voivat "peloitella" seuraamuksista, mutta tosiasiassa kukaan ei halua työntekijää, jolla ei ole motivaatiota. Mies vaihtoi työpaikkaa alkoi katumaan sitä samalla viikolla, meni irtisanomaan itsensä ja kuuntelemaan huudot. Eivät ne sielläkään lopulta halunneet pitää edes sopimusta loppuun (jota alussa olivat vaatimassa), kun ymmärsivät, että työntekijän motivaatio oli miinuksella. Aikuisuuteen ja kasvamiseen vaan oikeasti kuuluu aika paljon ikäviä asioita. Ne mielessä kasvaa kamalan suuriksi ja joskus toinen osapuoli voi myös suuttua, mutta se helpotuksen tunne sitten lopussa on aika mahtava :) 

Ja missään nimessä ei pidä lähteä matkaan jos jo nyt valmiiksi noin paljon ahdistaa. Se syö motivaatiota eikä mikään oikeasti tule toimimaan. Sitä paitsi tuo "perhe" kuullostaa oikeasti ihan kamalalta. Ja jatkossa kannattaa laittaa siihen ilmoitukseen, että yh-äidit ok, yh-isät ei. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/116 |
06.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja muuten jos lähtö au pairiksi ei ole vielä ajankohtainen ja töitäkään ei ole tarjolla, mm. päiväkoteihin pääsee harjoittelmaan työmarkkinatuella. Itse olin aikoinaan tuolla ja vaikka olinkin päiväkodille ilmaista työvoimaa (ei minua siellä riistetty :)), tosi kivaa oli ja sitten senkin voi lätkäistä cv:n. 

Vierailija
74/116 |
06.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt perut sen oikeesti! Kyllä löydät vielä toisen kivemman paikan. Mutta etsi rauhassa.. vaikka ei ihan heti löytyisikään, älä tyydy perheeseen, johon et sovi. 

Mieluummin perut sen nyt ennen lähtöä kuin paikan päällä.. puhun kokemuksesta. Oma aupairvuoteni oli elämäni rankin ja sinä aikana kun olin ensimmäisessä perheessä kotiorjana, sairastuin masennukseen ja lihoin 10kg alle kahdessa kuukaudessa. Olin liian kiltti ja uskoin heitä kun asioiden piti parantua, mutta loppujen lopuksi tilanne meni niin ahdistavaksi, että "karkasin" perheen ollessa pois kotoa ja menin kaverin nurkkiin. Sain olla siellä viikon, jona aikana etsin häthätää uuden perheen, joka ei myöskään ollut minulle paras "match", mutta sinnittelin kesän alkuun itsepäisyyttäni. Masennuksesta pääsin vasta, kun palasin Suomeen. 

Eli peru nyt eikä vasta sitten paikan päällä!! Luota intuitioosi! 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/116 |
18.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 11:05"]

Hei ap, ei kannata hävetä vaikka suunnitelmat menis uusiks. Mä olin 90-luvulla kesä-aupairina Keski-Euroopassa. Diili oli lyhyt ja oli tarkotus mennä loppukesäksi isäntäperheen tuttavaperheesen etelämmäs. Eka perhe kuitenkin suositteli perumaan sen, kun näkivät etten mä ollu niin hyvä lasten kanssa (myönnetään) ja koska heidän mielestään arkana ja hiljasena tyttönä en olis pärjänny välimerellisen mentaliteetin omaavassa perheesä. Varmaan olivatkin oikeassa, peruin etelään menon. En vaan halunnu luovuttaa ja menin kokeeks yhteen yksilapsiseen perheeseen, mutta sielläkään mua ei haluttu pitää kauan. Vielä kolmatta perhettä kokeilin samalla reissulla, ja se oli katastrofi, perheen isä huusi mulle ja ajoi mut pihalle kimpsuineni kampsuineni. Siinä vaiheessa luovutin ja pyysin vanhempiani ostamaan paluulennon. Olin ihan hajalla saamani kohtelun takia ja koska nolotti palata ns. maitojunalla kotiin. Nuo kaikki paikat oli yksityisiltä eikä minkään järjestön kautta. Ei siis ollut järjestön tukea yllättävissä tilanteissa.

[/quote]

Myönnät että olet huono lasten kanssa, ujo ja arka = täysin kelvoton au pair hommaan, silti yritit vielä 2 kertaa!?! Eka perhe kertoi siitä sinulle nätistä, viimeinen rumasti. Jos joku järjestö olis ollut taustalla, olisit jo ekan perheen jälkeen matkannut maitojunalla kotiin. Kaikista nyt vaan ei ole au paireiksi.

Vierailija
76/116 |
18.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heippa aloittaja. Lähdin itse 19-vuotiaana Lontooseen au pairiksi ja sen kokemuksen pohjalta kehottaisin ehdottomasti perumaan tuon perheen. Kuulostaa todella pahalta ja pelottavalta. Jos kuitenkin tuntuu, että haluaisit kokeilla auppariksi lähtöä, suosittelen esim. Nordi Nanniesia (www.nordicnannies.com), joka oli ainakin minun aikaani ilmainen ja suomalainen firma. He hoitivat muutaman asia, joista tule perheeni kanssa kränää ja aina oli jonkin järjestön tuki ja turva takana. He myös käyvät valitut perheet lävitse.

Ehdottomasti paikkaan, jossa myös äiti perheessä. Samoin älä lähde maalle, siellä on vaikea tavata ja tutustua ihmisiin, käydä kielikurssilla tai muutakaan. Mieti maa tarkkaan. Töitä löytyy kyllä aina. Omakohtainen kokemus Englannista oli se, että rakastuin maahan, Lontooseen ja kieleen, mutta itse työ on rankkaa. On raskasta asua perheen luona, ellei perhe ota sinua todella omakseen ja Englannissa luokkayhteiskunta on vielä niin voimakas, että palkollinen on palkollinen, ei todellakaan perheenjäsen. Toisaalta itse pääsin tuon rikkaan perheen kanssa matkustamaan Provenceen ja Pohjois-Italiaan ja sain kullanarvoista kokemusta, itseluottamusta, edun CV:seni ja äärettömän hyvän englannin taidon.

Tuon kokemuksen jälkeen olen tehnyt paljonkin hommia ja töitä ulkomailla ja vaikka olen jo 25-vuotias, olen yhä sellainen, että ennen lähtöä kaduttaa, ahdistaa ja jännittää ihan hirveästi ja tekisi mieli perua, mutta jälkikäteen olen ollut kiitollinen ja onnellinen jokaisesta kokemuksesta.

Vierailija
77/116 |
05.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 15:58"]

Peru toi juttu. Omiin tuntemuksiin kannattaa luottaa! Ja kertomasi sisältää muutenkin niin paljon asioita, etten ainakaan omaa nuortani päästäisi. Ei etenkään kahden jonnekin maaseudulle pelkästään isän kanssa!

Ulkomailta löytyy muitakin kuin aupairin paikkoja. Mikset kysele töitä ravintoloista tai hotelleista?

[/quote] Suomessa koitin hakea töitä, en hakemuksista huolimatta saanut. Siitä syntyi ajatus aupairiksi lähtemisestä. En usko että ulkomaille kukaan yhtään mieluummin ottaa kouluttamatonta ja ei-natiivia töihin, valitettavasti. 

Onko oikeasti varma että jos perun tuon diilin niin siitä ei tule minulle mitään seurauksia vaikka virallinen sopimus on jo tehty? Rehellisesti sanottuna ei tekisi mieli olla missään yhteyksissä siihen henkilöön, mutta en tietenkään voi tehdä niinkään. Lisäksi ongelmia aiheuttaa kotopuolen tilanne, eli se että lähtö on jo etukäteen varmistettu ja järjestelyitä sitä varten tehty. Perheelleni en ole koko totuutta oikeasti edes kehdannut kertoa, koska he ovat jo varautuneet siihen että muutan kotoa ja maksaneet lennot. Vastaanotto ei ole hyvä jos perunkin koko jutun.

T: ap, joka taas linjoilla

Vierailija
78/116 |
05.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä seuraamuksia siitä muka voisi tulla? Siis haukkuja lukuunottamatta.

Vierailija
79/116 |
05.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 20:40"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 15:58"]

Peru toi juttu. Omiin tuntemuksiin kannattaa luottaa! Ja kertomasi sisältää muutenkin niin paljon asioita, etten ainakaan omaa nuortani päästäisi. Ei etenkään kahden jonnekin maaseudulle pelkästään isän kanssa!

Ulkomailta löytyy muitakin kuin aupairin paikkoja. Mikset kysele töitä ravintoloista tai hotelleista?

[/quote] Suomessa koitin hakea töitä, en hakemuksista huolimatta saanut. Siitä syntyi ajatus aupairiksi lähtemisestä. En usko että ulkomaille kukaan yhtään mieluummin ottaa kouluttamatonta ja ei-natiivia töihin, valitettavasti. 

Onko oikeasti varma että jos perun tuon diilin niin siitä ei tule minulle mitään seurauksia vaikka virallinen sopimus on jo tehty? Rehellisesti sanottuna ei tekisi mieli olla missään yhteyksissä siihen henkilöön, mutta en tietenkään voi tehdä niinkään. Lisäksi ongelmia aiheuttaa kotopuolen tilanne, eli se että lähtö on jo etukäteen varmistettu ja järjestelyitä sitä varten tehty. Perheelleni en ole koko totuutta oikeasti edes kehdannut kertoa, koska he ovat jo varautuneet siihen että muutan kotoa ja maksaneet lennot. Vastaanotto ei ole hyvä jos perunkin koko jutun.

T: ap, joka taas linjoilla

[/quote]

 

No siinä sopimuksessa varmaan lukee mitä siitä seuraa - jos kirjallista sopimusta ei ole aupair-firman eikä perheen kanssa, niin tuskin seuraa yhtään mitään. Usko pois. Terkuin, lakimies.

Vierailija
80/116 |
05.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

"No siinä sopimuksessa varmaan lukee mitä siitä seuraa - jos kirjallista sopimusta ei ole aupair-firman eikä perheen kanssa, niin tuskin seuraa yhtään mitään. Usko pois. Terkuin, lakimies."

Sopimus on osapuolen kesken tehty, mutta joku virallinen pohja ilmeisesti. Tällaisen tilanteen varalta ei ole mainintaa, vain että paikanpäällä kumpi tahansa osapuoli voi sopimuksen irtisanoa ja se aika on 2vko. 

t: ap

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän yhdeksän