Englantilaista filologiaa opiskelevat englanninkieliset

Mihin tämä kirjailija kuoli? HS:n mukaan kai tapaturmaisesti. Hohoi Lahteen!

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 09:50"]

Amerikkalainen kirjailija James Thompson joka kuoli hiljattain oli opiskellut englantilaista filologiaa Helsingin yliopistossa. Kuinka yleistä tällainen on. Suomalainen hakija kilpailee sitten äidinkielenään englantia puhuvien kanssa opiskelijapaikasta. Lainaus Helsingin yliopiston sivulta:

 – opiskelijan jo erinomaista englannin kielen taitoa kehitetään opintojen edetessä mahdollisimman lähelle englantia äidinkielenään puhuvan, koulutetun henkilön kielenkäyttöä

[/quote]

no eiköhän tämä ole hyvin harvinaista

Niin? Olen minäkin suomea äidinkielenä opiskellut suomesta syventävät. Eihän yliopisto mitään puhekieltä opeta.

No ei varmaan kovin yleistä. Ja eihän filologia ole mitään kielen opiskelua niin että jotain sanoja ja lauserakenteita päntättäisiin, vaan myös kulttuuria, kielen historiallista kehitystä jne. Opiskelevathan suomenkielisetkin suome pääaineena. Pääsykokeessa toki varmasti on etua siitä, että puhuu kieltä äidinkielenään, mutta ei kieltenkään pääsykokeet mitään sanakokeita tai ainekirjoitusta ole, vaan pääsykoekirjana saattaa olla esim. kielitieteen kirja, mikä edellyttää erilaisten termien ja käsitteiden hallintaa, eikä siis ole sidonnainen mihinkään tiettyyn kieleen.

Filologia ei ole kieltenopiskelua siinä mielessä kuin vaikka lukiossa opiskellaan kieltä. Filologiassa opiskellaan fonetiikkaa, morfologiaa, syntaksia, lingvistiikkaa, kielen historiaa (esimerkiksi englantilaisessa filologiassa muinais- ja keskienglantia) ja kehitystä ja niin edelleen. Toki siitä vähän etua on, jos englanti on äidinkieli, mutta ei paljon. Joskus voi olla jopa päinvastoin.

Samalla lailla suomenkieliset opiskelevat yliopistossa suomea, eikä siinäkään ole tarkoitus kielen oppiminen.

Itse asiassa se on aika yleistä kaikkien kielten kohdalla, yleisintä skandinaavisten kielten (jotka ei edes kiinnosta muita kuin natiiveja) ja tietty suomen kielen kohdalla. Kokonaan eri asia on, että se, että kielitaitoa kehitetään mahdollidimman lähelle natiivia on vain yksi tavoite, eikä ollenkaan päätavoite, kun kerran kyse on yliopisto-opinnoista, jotka tähtäävät siihen, että pitäisi osata tutkia k.o. kieltä. 

Mä olen kaksikielinen ja opiskelen toista äidinkieltäni venäjää yliopistolla. Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että haluan tulevaisuudessa opettaa kieltä, tutustua sen kulttuuriin ja historiaan sekä tehdä tulkkaustöitä. Tulkin työhön tarvitsen korkeakoulututkinnon, jotta saan siitä asianmukaista palkkaa ja minut palkataan alalla hyväksi tiedettyyn tulkkaustoimistoon.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 10:10"]Itse asiassa se on aika yleistä kaikkien kielten kohdalla, yleisintä skandinaavisten kielten (jotka ei edes kiinnosta muita kuin natiiveja) ja tietty suomen kielen kohdalla. Kokonaan eri asia on, että se, että kielitaitoa kehitetään mahdollidimman lähelle natiivia on vain yksi tavoite, eikä ollenkaan päätavoite, kun kerran kyse on yliopisto-opinnoista, jotka tähtäävät siihen, että pitäisi osata tutkia k.o. kieltä. 

[/quote]

Turun yliopistossa tämä on ainakin melko yleistä varsinkin venäjän kielen kohdalla. Kun itse aloitin venäjän kielen sivuaineopinnot kahden vuoden kielen opiskelun jälkeen, oli samaan aikaan aloittaneissa pääaineopiskelijoissa vain yksi täysin suomenkielinen opiskelija. Muut olivat kaksikielisiä. Tämä tietysti aiheuttaa ongelmia, koska meille suomenkielisille (vain vähän venäjää lukeneille) opetuksen taso on liian korkea, ja vastaavasti äidinkielisille taso on liian matala. Todella moni pää- ja sivuaineopiskelija keskeyttikin kieliopintonsa tämän takia, itse vielä yritän roikkua mukana.

On Helsingissäkin ihan yleistä, enkä näe siinä mitään ongelmaa. Filologian opiskelu on kuitenkin täysin eri asia kuin kielen opiskelu ja englannin ollessa kyseessä kaikki suomenkieliset opiskelijatkin osaavat sitä sujuvasti.