Lue keskustelun säännöt.
IS: Professori arvostelee kovin sanoin Suomen koulujärjestelmää amerikkalaislehdessä
24.07.2021 |
Hän nostaa esiin sen, että enemmistö suomalaisista pojista hakee peruskoulun jälkeen ammattikouluun. Savolaisen mukaan tämä tehokkaasti karsii heidän mahdollisuuksiaan edetä yliopistotasolle.
Savolaisen mielestä on liian ankaraa sulkea nuorelta pois mahdollisuuksia yliopistokoulutukseen vain siksi, että tämä ei sattunut olemaan akateemisesti orientoitunut 15-vuotiaana.
Tämä on niin totta. Suomessa kaikki mahdollinen on tehty sen eteen, että korkeakouluissa olisi tyttöenemmistö. Viimeinen niitti on sitten miehille pakollinen varusmiespalvelus. Tyttö voi käyttää sen ajan minkä poika viettää armeijassa pääsykokeisiin valmistumiseen. On se kumma, että nämä muka feministit eivät tee mitään sen eteen, että sukupuolten välinen tasavertaisuus toteutuisi tässäkään asiassa.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa voi hakea yliopistoon kuka tahansa minkä ikäisenä tahansa, pohjakoulutuksesta riippumatta. Töitä se toki vaatii päästää, mutta kyllä minä tiedän useammankin amispohjaisen maisterin, kaikki kylläkin tekniikan alalta. En tiedä miten muilla aloilla menee.
Aika monella alalla on vaikeaa, vaikkei mahdotonta päästä yliopistoon amis pohjalta. Ihan siis siksi, että lukiolaisilla on yleensä opiskeltavaan alaan parempi pohjatieto ja jo hallussa tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Lisäksi vielä yo-kokeista saatavat lähtöpisteet, mitä amis tutkinnolla ei edes saa.
Eli siis käytännössä on aloja, joille ei pääse pelkällä amistutkinnolla, vaikka kokeeseen saa mennä yrittämään.
Ja ne pääsykoekiintiöt on joillain aloilla todella pienet. Itse olin 1/3 opiskelijasta joka sai aikanaan opiskelupaikan pääsykoekiintiön kautta. Noita kolmea paikkaa tavoitteli siis sekä ylioppilaat että ammattikoulun suorittaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pääsee kuka vaan matemaattisesti lahjakas alalle kuin alalle yliopistoon.
Kirjoittaa pitkästä matikasta laudaturin niin tie on auki. Tosi on.
Ei pidä paikkaansa. Top aloille: oikis- lääkis- kauppatieteet - pitää olla laudatur myös muista aineista, ja tämä pätee vain todistusvalinnalla pyrkiville. Osa hakee aina pääsykpkeitten kautta, ja siinä kiintiössä merkkaa vain pääsykoemenestys eli lukeminen, lukeminen ja vielä kerran lukeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksestakin pääsee yliopistoon jos näkee hieman vaivaa lukemisen eteen. Proffa on hieman ulkopuolella Suomen nykymenosta.
Ja nämä on taas yleisellä tasolla niin yksittäistapauksia ettei niitä juurikaan kannata edes nostaa keskusteluun esiin. Täysin mahdollista toki, mutta erittäin harva noin tekee ja mitään järkeähän tuollaisessa urapolussa ei tietenkään ole.
Ammattikoulu kun ei valmista yliopistoa varten käytännössä ollenkaan vaan kouluttaa johonkin tiettyyn ammattiin. Lukio on taas juurikin se yleissivistävä oppilaitos jossa on tarkoituksena saada vankka pohja esimerkiksi yliopisto-opintoja varten.
Sitten on tietysti vielä tämä välimuoto - AMK, joka taas on suunnattu lähinnä amiksen kautta tuleville jotka haluaa kouluttautua lisää, täälläkin on monenlaista koulutusta ja alaa joista väkisin tehty "korkeakoulu" tutkinto ja pidennetty opiskelua tarpeettomasti kun ollaan olevinaan niin akateemisia, vaikka taso ei oikeasti ole sitä nähnytkään.
Ongelmana suomessa tuntuu olevan lähinnä se, ettei lapsilla ole vanhempia jotka osaisivat ohjata lasta koulunkäynnin suhteen. Kenenkään kyvyt ei kolmessa vuodessa maagisesti muutu amistasolta yliopistoon vaan on tehty 15 vuotiaana väärä valinta, mahdollisesti jollain täysin järjettömällä perusteella kuten esim. mihin sen hetkinen paras kaveri on mennyt opiskelemaan tms., vailla järjen häivää.
Tai sitten on per ilty koko peruskoulu läpi paljon heikommilla arvosanoilla kuin mihin olisi mahdollisuuksia. Kaikki nämä hölmöilyt maksaa yhteiskunnalle pitkän pennin ja minusta tähän epäkohtaan pitäisi oikeasti puuttua kovalla kädellä, jos vanhemmat ei kykene niin sitten muut keinot käyttöön pakotetusti.
Suomessa moni tosiaan tuhoaa mahdollisuutensa siksi, että tärkeitä valintoja pitää tehdä liian nuorena. Ei 15v osaa ajatella asiaa riittävän pitkälle. Parempi olisi, että kaikki kävisivät yliopiston ja yo-tutkinnosta luovuttaisiin. Tämän jälkeen voisi 18v valita meneekö vuodeksi amikseen, 3v amk vai 5v yliopistoon. Kaikilla olisi näin pohja jokaiselle kouluasteelle.
Aika moni tuntemani amis on jumissa, kun 18v toteaa, ettei haluakaan olla kokki, lähihoitaja tai raksaukko loppuikäänsä. Onneksi amk on monelle väylä toisiin hommiin.
Väylä on olemassa. Toisin omi ennen, kun jos et lukiota käynyt, niin väylä yliopistoon oli torpattu siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksestakin pääsee yliopistoon jos näkee hieman vaivaa lukemisen eteen. Proffa on hieman ulkopuolella Suomen nykymenosta.
Ja nämä on taas yleisellä tasolla niin yksittäistapauksia ettei niitä juurikaan kannata edes nostaa keskusteluun esiin. Täysin mahdollista toki, mutta erittäin harva noin tekee ja mitään järkeähän tuollaisessa urapolussa ei tietenkään ole.
Ammattikoulu kun ei valmista yliopistoa varten käytännössä ollenkaan vaan kouluttaa johonkin tiettyyn ammattiin. Lukio on taas juurikin se yleissivistävä oppilaitos jossa on tarkoituksena saada vankka pohja esimerkiksi yliopisto-opintoja varten.
Sitten on tietysti vielä tämä välimuoto - AMK, joka taas on suunnattu lähinnä amiksen kautta tuleville jotka haluaa kouluttautua lisää, täälläkin on monenlaista koulutusta ja alaa joista väkisin tehty "korkeakoulu" tutkinto ja pidennetty opiskelua tarpeettomasti kun ollaan olevinaan niin akateemisia, vaikka taso ei oikeasti ole sitä nähnytkään.
Ongelmana suomessa tuntuu olevan lähinnä se, ettei lapsilla ole vanhempia jotka osaisivat ohjata lasta koulunkäynnin suhteen. Kenenkään kyvyt ei kolmessa vuodessa maagisesti muutu amistasolta yliopistoon vaan on tehty 15 vuotiaana väärä valinta, mahdollisesti jollain täysin järjettömällä perusteella kuten esim. mihin sen hetkinen paras kaveri on mennyt opiskelemaan tms., vailla järjen häivää.
Tai sitten on per ilty koko peruskoulu läpi paljon heikommilla arvosanoilla kuin mihin olisi mahdollisuuksia. Kaikki nämä hölmöilyt maksaa yhteiskunnalle pitkän pennin ja minusta tähän epäkohtaan pitäisi oikeasti puuttua kovalla kädellä, jos vanhemmat ei kykene niin sitten muut keinot käyttöön pakotetusti.
Suomi tuli päinvastoin ammattikorkeakouluilla muiden länsimaiden rinnalle. Ei muilla ollut opistotasoa ja korkeakoulututkinnon ne sairaanhoitajat Jenkeissäkin suorittaa.
Kummallista väheksyä muita kuin ylipistotutkintoja. Yhteiskunta ei pyörisi päivääkään ilman lähihoitajia, sähköasentajia ja monia muita amiksen käyneitä ammattilaisia.
Ammattikorkeakouluista valmistuu mm. kätilöitä, optikkoja, fysioterapeutteja, insinöörejä jne. Eiköhän kaikki nämä ole tarpeellisia koulutuksia.
Taitavat kaikki olla myös sellaisia, että suurin osa opiskelijoista tulee lukiosta tai on tehnyt kaksoistutkinnon.
Mielestäni proffa ei suinkaan kritisoi amis-tai amk - koulutuksia, vaan sitä että Suomen koulutusjärjestelmä ei aidosti tarjoa kaikille samaa mahdollisuutta, vaan nuoruuden valinta (amis vai lukio) määrittää liikaa mitä jatkossa voi tehdä. Ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että amiksen on hyvin vaikea päästä yliopistoon, jos 18v toteaa ettei haluakaan olla maalari, niinkuin paras kaveri, vaan oikeasti haluaisi olla lakimies. Ei oikikseen niin vain mennä, jos pohjalla on vain amis-tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Nauratti koko artikkeli, äijä kertoo poikansa opiskeluiden kustantavan 130 000 e, mikä ”on toki liian kallista keskivertoamerikkalaiselle”, mutta silti hän valitsisi ”koska tahansa” mieluummin jenkkilän systeemin kuin Suomen.
No niin kai, kun hänellä sattuu olemaan se ylimääräiset 130 tonnia takataskussa! Silloinhan sitä voikin valita vaikka mitä. Se, jolla EI ole tuota rahaa, saa samassa Savolaisen hehkuttamassa systeemissä valita joko burgereiden flippailun nälkäpalkalla tai jonkun paskan community collegen jonne kuljetaan metallinpaljastinten läpi.
Yhteiskunnan tulisi nääs olla toimiva kaikkien kannalta, ei vain näiden Savolaisten joilla on varaa maksaa koulutuksesta sata tonnia.
Juuri sama itseänikin nauratti. En tiedä oikein kenen piikkiin tuo proffa turautteli, mutta kovin on kaukana hänen mielipiteensä ainakin keskivertoamerikkalaisen näkövinkkelistä. Nimittäin jos tavan jenkiltä kysyttäisiin, että kumman ottaisit mieluummin, 130 000 taalaa. vai nolla taalaa maksavan yliopistokoulutksen, niin veikkaisin, että aika vähän saisi Savolainen hengenheimolaisiaan siinä kyselyssä.
Ihan pokalla höpisee proffa tasa-arvosta vertaillessaan Suomen ja Yhdysvaltojen opiskeluja, kun eihän niistä voi tasa-arvon näkövinkkelistä puhua edes samana päivänä. Jenkeissä isonrikkaan lahjaton kultamussukka saa valita eliittiyliopistonsa, kunhan isukki vaan riittävästi raottaa lompuukiaan, kun taas köyhälistön mukulan tarvii olla superlahjakas, että hänellä on mitään mahdollisuuksia mihinkään yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksestakin pääsee yliopistoon jos näkee hieman vaivaa lukemisen eteen. Proffa on hieman ulkopuolella Suomen nykymenosta.
Ja nämä on taas yleisellä tasolla niin yksittäistapauksia ettei niitä juurikaan kannata edes nostaa keskusteluun esiin. Täysin mahdollista toki, mutta erittäin harva noin tekee ja mitään järkeähän tuollaisessa urapolussa ei tietenkään ole.
Ammattikoulu kun ei valmista yliopistoa varten käytännössä ollenkaan vaan kouluttaa johonkin tiettyyn ammattiin. Lukio on taas juurikin se yleissivistävä oppilaitos jossa on tarkoituksena saada vankka pohja esimerkiksi yliopisto-opintoja varten.
Sitten on tietysti vielä tämä välimuoto - AMK, joka taas on suunnattu lähinnä amiksen kautta tuleville jotka haluaa kouluttautua lisää, täälläkin on monenlaista koulutusta ja alaa joista väkisin tehty "korkeakoulu" tutkinto ja pidennetty opiskelua tarpeettomasti kun ollaan olevinaan niin akateemisia, vaikka taso ei oikeasti ole sitä nähnytkään.
Ongelmana suomessa tuntuu olevan lähinnä se, ettei lapsilla ole vanhempia jotka osaisivat ohjata lasta koulunkäynnin suhteen. Kenenkään kyvyt ei kolmessa vuodessa maagisesti muutu amistasolta yliopistoon vaan on tehty 15 vuotiaana väärä valinta, mahdollisesti jollain täysin järjettömällä perusteella kuten esim. mihin sen hetkinen paras kaveri on mennyt opiskelemaan tms., vailla järjen häivää.
Tai sitten on per ilty koko peruskoulu läpi paljon heikommilla arvosanoilla kuin mihin olisi mahdollisuuksia. Kaikki nämä hölmöilyt maksaa yhteiskunnalle pitkän pennin ja minusta tähän epäkohtaan pitäisi oikeasti puuttua kovalla kädellä, jos vanhemmat ei kykene niin sitten muut keinot käyttöön pakotetusti.
Suomessa moni tosiaan tuhoaa mahdollisuutensa siksi, että tärkeitä valintoja pitää tehdä liian nuorena. Ei 15v osaa ajatella asiaa riittävän pitkälle. Parempi olisi, että kaikki kävisivät yliopiston ja yo-tutkinnosta luovuttaisiin. Tämän jälkeen voisi 18v valita meneekö vuodeksi amikseen, 3v amk vai 5v yliopistoon. Kaikilla olisi näin pohja jokaiselle kouluasteelle.
Aika moni tuntemani amis on jumissa, kun 18v toteaa, ettei haluakaan olla kokki, lähihoitaja tai raksaukko loppuikäänsä. Onneksi amk on monelle väylä toisiin hommiin.
Amistutkinto antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin joten ei ne sinun tuntemat kokit ja muut ole jumissa jos opinhalua löytyy.
Yleensä palstalla vaan haukutaan kolmen vuoden amistutkintoa kun vähempi muka riittäisi. Oikeasti koulutuksen pidentäminen oli merkittävä parannus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksestakin pääsee yliopistoon jos näkee hieman vaivaa lukemisen eteen. Proffa on hieman ulkopuolella Suomen nykymenosta.
Ja nämä on taas yleisellä tasolla niin yksittäistapauksia ettei niitä juurikaan kannata edes nostaa keskusteluun esiin. Täysin mahdollista toki, mutta erittäin harva noin tekee ja mitään järkeähän tuollaisessa urapolussa ei tietenkään ole.
Ammattikoulu kun ei valmista yliopistoa varten käytännössä ollenkaan vaan kouluttaa johonkin tiettyyn ammattiin. Lukio on taas juurikin se yleissivistävä oppilaitos jossa on tarkoituksena saada vankka pohja esimerkiksi yliopisto-opintoja varten.
Sitten on tietysti vielä tämä välimuoto - AMK, joka taas on suunnattu lähinnä amiksen kautta tuleville jotka haluaa kouluttautua lisää, täälläkin on monenlaista koulutusta ja alaa joista väkisin tehty "korkeakoulu" tutkinto ja pidennetty opiskelua tarpeettomasti kun ollaan olevinaan niin akateemisia, vaikka taso ei oikeasti ole sitä nähnytkään.
Ongelmana suomessa tuntuu olevan lähinnä se, ettei lapsilla ole vanhempia jotka osaisivat ohjata lasta koulunkäynnin suhteen. Kenenkään kyvyt ei kolmessa vuodessa maagisesti muutu amistasolta yliopistoon vaan on tehty 15 vuotiaana väärä valinta, mahdollisesti jollain täysin järjettömällä perusteella kuten esim. mihin sen hetkinen paras kaveri on mennyt opiskelemaan tms., vailla järjen häivää.
Tai sitten on per ilty koko peruskoulu läpi paljon heikommilla arvosanoilla kuin mihin olisi mahdollisuuksia. Kaikki nämä hölmöilyt maksaa yhteiskunnalle pitkän pennin ja minusta tähän epäkohtaan pitäisi oikeasti puuttua kovalla kädellä, jos vanhemmat ei kykene niin sitten muut keinot käyttöön pakotetusti.
Suomessa moni tosiaan tuhoaa mahdollisuutensa siksi, että tärkeitä valintoja pitää tehdä liian nuorena. Ei 15v osaa ajatella asiaa riittävän pitkälle. Parempi olisi, että kaikki kävisivät yliopiston ja yo-tutkinnosta luovuttaisiin. Tämän jälkeen voisi 18v valita meneekö vuodeksi amikseen, 3v amk vai 5v yliopistoon. Kaikilla olisi näin pohja jokaiselle kouluasteelle.
Aika moni tuntemani amis on jumissa, kun 18v toteaa, ettei haluakaan olla kokki, lähihoitaja tai raksaukko loppuikäänsä. Onneksi amk on monelle väylä toisiin hommiin.
Hups. Ei tietenkään kaikkia yliopistoon, vaan lukioon ja luovuttaisiin yo-kokeista. Koska vaikeaa olisi maailmassa, jossa kaikki olisivat lääkäreitä, mutta eivät voisi asua missään tai käydä kaupassa kun puuttuisivat kassat ja talonrakentajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tyypillinen mies kun odotat jonkun muun tekevän asiat puolestasi? Nyt mainitsit ainakin feministit.
Kansanedustajista 54% on miehiä.
Mikähän on prosenttiluku hallituksessa?
Ensimmäinen naisenemmistöinen hallitus? Miksi miesenemmistöiset hallitukset eivät ole tehneet asialle mitään? Tyypillisiä miehiä vissiin, odottivat, että naiset tekisivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksestakin pääsee yliopistoon jos näkee hieman vaivaa lukemisen eteen. Proffa on hieman ulkopuolella Suomen nykymenosta.
Ja nämä on taas yleisellä tasolla niin yksittäistapauksia ettei niitä juurikaan kannata edes nostaa keskusteluun esiin. Täysin mahdollista toki, mutta erittäin harva noin tekee ja mitään järkeähän tuollaisessa urapolussa ei tietenkään ole.
Ammattikoulu kun ei valmista yliopistoa varten käytännössä ollenkaan vaan kouluttaa johonkin tiettyyn ammattiin. Lukio on taas juurikin se yleissivistävä oppilaitos jossa on tarkoituksena saada vankka pohja esimerkiksi yliopisto-opintoja varten.
Sitten on tietysti vielä tämä välimuoto - AMK, joka taas on suunnattu lähinnä amiksen kautta tuleville jotka haluaa kouluttautua lisää, täälläkin on monenlaista koulutusta ja alaa joista väkisin tehty "korkeakoulu" tutkinto ja pidennetty opiskelua tarpeettomasti kun ollaan olevinaan niin akateemisia, vaikka taso ei oikeasti ole sitä nähnytkään.
Ongelmana suomessa tuntuu olevan lähinnä se, ettei lapsilla ole vanhempia jotka osaisivat ohjata lasta koulunkäynnin suhteen. Kenenkään kyvyt ei kolmessa vuodessa maagisesti muutu amistasolta yliopistoon vaan on tehty 15 vuotiaana väärä valinta, mahdollisesti jollain täysin järjettömällä perusteella kuten esim. mihin sen hetkinen paras kaveri on mennyt opiskelemaan tms., vailla järjen häivää.
Tai sitten on per ilty koko peruskoulu läpi paljon heikommilla arvosanoilla kuin mihin olisi mahdollisuuksia. Kaikki nämä hölmöilyt maksaa yhteiskunnalle pitkän pennin ja minusta tähän epäkohtaan pitäisi oikeasti puuttua kovalla kädellä, jos vanhemmat ei kykene niin sitten muut keinot käyttöön pakotetusti.
Suomi tuli päinvastoin ammattikorkeakouluilla muiden länsimaiden rinnalle. Ei muilla ollut opistotasoa ja korkeakoulututkinnon ne sairaanhoitajat Jenkeissäkin suorittaa.
Kummallista väheksyä muita kuin ylipistotutkintoja. Yhteiskunta ei pyörisi päivääkään ilman lähihoitajia, sähköasentajia ja monia muita amiksen käyneitä ammattilaisia.
Ammattikorkeakouluista valmistuu mm. kätilöitä, optikkoja, fysioterapeutteja, insinöörejä jne. Eiköhän kaikki nämä ole tarpeellisia koulutuksia.
Taitavat kaikki olla myös sellaisia, että suurin osa opiskelijoista tulee lukiosta tai on tehnyt kaksoistutkinnon.
Mielestäni proffa ei suinkaan kritisoi amis-tai amk - koulutuksia, vaan sitä että Suomen koulutusjärjestelmä ei aidosti tarjoa kaikille samaa mahdollisuutta, vaan nuoruuden valinta (amis vai lukio) määrittää liikaa mitä jatkossa voi tehdä. Ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että amiksen on hyvin vaikea päästä yliopistoon, jos 18v toteaa ettei haluakaan olla maalari, niinkuin paras kaveri, vaan oikeasti haluaisi olla lakimies. Ei oikikseen niin vain mennä, jos pohjalla on vain amis-tutkinto.
Kyllä mennään, jos lukee pääsykokeeseen ja pääsee sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksestakin pääsee yliopistoon jos näkee hieman vaivaa lukemisen eteen. Proffa on hieman ulkopuolella Suomen nykymenosta.
Ja nämä on taas yleisellä tasolla niin yksittäistapauksia ettei niitä juurikaan kannata edes nostaa keskusteluun esiin. Täysin mahdollista toki, mutta erittäin harva noin tekee ja mitään järkeähän tuollaisessa urapolussa ei tietenkään ole.
Ammattikoulu kun ei valmista yliopistoa varten käytännössä ollenkaan vaan kouluttaa johonkin tiettyyn ammattiin. Lukio on taas juurikin se yleissivistävä oppilaitos jossa on tarkoituksena saada vankka pohja esimerkiksi yliopisto-opintoja varten.
Sitten on tietysti vielä tämä välimuoto - AMK, joka taas on suunnattu lähinnä amiksen kautta tuleville jotka haluaa kouluttautua lisää, täälläkin on monenlaista koulutusta ja alaa joista väkisin tehty "korkeakoulu" tutkinto ja pidennetty opiskelua tarpeettomasti kun ollaan olevinaan niin akateemisia, vaikka taso ei oikeasti ole sitä nähnytkään.
Ongelmana suomessa tuntuu olevan lähinnä se, ettei lapsilla ole vanhempia jotka osaisivat ohjata lasta koulunkäynnin suhteen. Kenenkään kyvyt ei kolmessa vuodessa maagisesti muutu amistasolta yliopistoon vaan on tehty 15 vuotiaana väärä valinta, mahdollisesti jollain täysin järjettömällä perusteella kuten esim. mihin sen hetkinen paras kaveri on mennyt opiskelemaan tms., vailla järjen häivää.
Tai sitten on per ilty koko peruskoulu läpi paljon heikommilla arvosanoilla kuin mihin olisi mahdollisuuksia. Kaikki nämä hölmöilyt maksaa yhteiskunnalle pitkän pennin ja minusta tähän epäkohtaan pitäisi oikeasti puuttua kovalla kädellä, jos vanhemmat ei kykene niin sitten muut keinot käyttöön pakotetusti.
Suomi tuli päinvastoin ammattikorkeakouluilla muiden länsimaiden rinnalle. Ei muilla ollut opistotasoa ja korkeakoulututkinnon ne sairaanhoitajat Jenkeissäkin suorittaa.
Kummallista väheksyä muita kuin ylipistotutkintoja. Yhteiskunta ei pyörisi päivääkään ilman lähihoitajia, sähköasentajia ja monia muita amiksen käyneitä ammattilaisia.
Ammattikorkeakouluista valmistuu mm. kätilöitä, optikkoja, fysioterapeutteja, insinöörejä jne. Eiköhän kaikki nämä ole tarpeellisia koulutuksia.
Taitavat kaikki olla myös sellaisia, että suurin osa opiskelijoista tulee lukiosta tai on tehnyt kaksoistutkinnon.
Mielestäni proffa ei suinkaan kritisoi amis-tai amk - koulutuksia, vaan sitä että Suomen koulutusjärjestelmä ei aidosti tarjoa kaikille samaa mahdollisuutta, vaan nuoruuden valinta (amis vai lukio) määrittää liikaa mitä jatkossa voi tehdä. Ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että amiksen on hyvin vaikea päästä yliopistoon, jos 18v toteaa ettei haluakaan olla maalari, niinkuin paras kaveri, vaan oikeasti haluaisi olla lakimies. Ei oikikseen niin vain mennä, jos pohjalla on vain amis-tutkinto.
Pskat. Kyllä mennään. Vähän alle puolet valitaan pääsykokeilla, ja sinne mennään lukemalla. Siinä pääsykokeessa ei auta lukion käyminen mitään. Ne jotka sinne menee pääsykokeilla on motivoituneita ja lukevat. Siinä on kaikki samalla kalkkiviivalla. Lukio ei auta oikiksen pääsykokeissa yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksestakin pääsee yliopistoon jos näkee hieman vaivaa lukemisen eteen. Proffa on hieman ulkopuolella Suomen nykymenosta.
Ja nämä on taas yleisellä tasolla niin yksittäistapauksia ettei niitä juurikaan kannata edes nostaa keskusteluun esiin. Täysin mahdollista toki, mutta erittäin harva noin tekee ja mitään järkeähän tuollaisessa urapolussa ei tietenkään ole.
Ammattikoulu kun ei valmista yliopistoa varten käytännössä ollenkaan vaan kouluttaa johonkin tiettyyn ammattiin. Lukio on taas juurikin se yleissivistävä oppilaitos jossa on tarkoituksena saada vankka pohja esimerkiksi yliopisto-opintoja varten.
Sitten on tietysti vielä tämä välimuoto - AMK, joka taas on suunnattu lähinnä amiksen kautta tuleville jotka haluaa kouluttautua lisää, täälläkin on monenlaista koulutusta ja alaa joista väkisin tehty "korkeakoulu" tutkinto ja pidennetty opiskelua tarpeettomasti kun ollaan olevinaan niin akateemisia, vaikka taso ei oikeasti ole sitä nähnytkään.
Ongelmana suomessa tuntuu olevan lähinnä se, ettei lapsilla ole vanhempia jotka osaisivat ohjata lasta koulunkäynnin suhteen. Kenenkään kyvyt ei kolmessa vuodessa maagisesti muutu amistasolta yliopistoon vaan on tehty 15 vuotiaana väärä valinta, mahdollisesti jollain täysin järjettömällä perusteella kuten esim. mihin sen hetkinen paras kaveri on mennyt opiskelemaan tms., vailla järjen häivää.
Tai sitten on per ilty koko peruskoulu läpi paljon heikommilla arvosanoilla kuin mihin olisi mahdollisuuksia. Kaikki nämä hölmöilyt maksaa yhteiskunnalle pitkän pennin ja minusta tähän epäkohtaan pitäisi oikeasti puuttua kovalla kädellä, jos vanhemmat ei kykene niin sitten muut keinot käyttöön pakotetusti.
Suomessa moni tosiaan tuhoaa mahdollisuutensa siksi, että tärkeitä valintoja pitää tehdä liian nuorena. Ei 15v osaa ajatella asiaa riittävän pitkälle. Parempi olisi, että kaikki kävisivät yliopiston ja yo-tutkinnosta luovuttaisiin. Tämän jälkeen voisi 18v valita meneekö vuodeksi amikseen, 3v amk vai 5v yliopistoon. Kaikilla olisi näin pohja jokaiselle kouluasteelle.
Aika moni tuntemani amis on jumissa, kun 18v toteaa, ettei haluakaan olla kokki, lähihoitaja tai raksaukko loppuikäänsä. Onneksi amk on monelle väylä toisiin hommiin.
Hups. Ei tietenkään kaikkia yliopistoon, vaan lukioon ja luovuttaisiin yo-kokeista. Koska vaikeaa olisi maailmassa, jossa kaikki olisivat lääkäreitä, mutta eivät voisi asua missään tai käydä kaupassa kun puuttuisivat kassat ja talonrakentajat.
Jos olet ikinä käynyt yläkoulussa, huomaat että on paljon oppilaita jotka ei halua lukioon ja joille käytännöllinen amistutkinto antaa paremmat eväät kuin pakkopullalukio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tyypillinen mies kun odotat jonkun muun tekevän asiat puolestasi? Nyt mainitsit ainakin feministit.
Kansanedustajista 54% on miehiä.
Mikähän on prosenttiluku hallituksessa?
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/na…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksestakin pääsee yliopistoon jos näkee hieman vaivaa lukemisen eteen. Proffa on hieman ulkopuolella Suomen nykymenosta.
Ja nämä on taas yleisellä tasolla niin yksittäistapauksia ettei niitä juurikaan kannata edes nostaa keskusteluun esiin. Täysin mahdollista toki, mutta erittäin harva noin tekee ja mitään järkeähän tuollaisessa urapolussa ei tietenkään ole.
Ammattikoulu kun ei valmista yliopistoa varten käytännössä ollenkaan vaan kouluttaa johonkin tiettyyn ammattiin. Lukio on taas juurikin se yleissivistävä oppilaitos jossa on tarkoituksena saada vankka pohja esimerkiksi yliopisto-opintoja varten.
Sitten on tietysti vielä tämä välimuoto - AMK, joka taas on suunnattu lähinnä amiksen kautta tuleville jotka haluaa kouluttautua lisää, täälläkin on monenlaista koulutusta ja alaa joista väkisin tehty "korkeakoulu" tutkinto ja pidennetty opiskelua tarpeettomasti kun ollaan olevinaan niin akateemisia, vaikka taso ei oikeasti ole sitä nähnytkään.
Ongelmana suomessa tuntuu olevan lähinnä se, ettei lapsilla ole vanhempia jotka osaisivat ohjata lasta koulunkäynnin suhteen. Kenenkään kyvyt ei kolmessa vuodessa maagisesti muutu amistasolta yliopistoon vaan on tehty 15 vuotiaana väärä valinta, mahdollisesti jollain täysin järjettömällä perusteella kuten esim. mihin sen hetkinen paras kaveri on mennyt opiskelemaan tms., vailla järjen häivää.
Tai sitten on per ilty koko peruskoulu läpi paljon heikommilla arvosanoilla kuin mihin olisi mahdollisuuksia. Kaikki nämä hölmöilyt maksaa yhteiskunnalle pitkän pennin ja minusta tähän epäkohtaan pitäisi oikeasti puuttua kovalla kädellä, jos vanhemmat ei kykene niin sitten muut keinot käyttöön pakotetusti.
Suomessa moni tosiaan tuhoaa mahdollisuutensa siksi, että tärkeitä valintoja pitää tehdä liian nuorena. Ei 15v osaa ajatella asiaa riittävän pitkälle. Parempi olisi, että kaikki kävisivät yliopiston ja yo-tutkinnosta luovuttaisiin. Tämän jälkeen voisi 18v valita meneekö vuodeksi amikseen, 3v amk vai 5v yliopistoon. Kaikilla olisi näin pohja jokaiselle kouluasteelle.
Aika moni tuntemani amis on jumissa, kun 18v toteaa, ettei haluakaan olla kokki, lähihoitaja tai raksaukko loppuikäänsä. Onneksi amk on monelle väylä toisiin hommiin.
Amistutkinto antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin joten ei ne sinun tuntemat kokit ja muut ole jumissa jos opinhalua löytyy.
Yleensä palstalla vaan haukutaan kolmen vuoden amistutkintoa kun vähempi muka riittäisi. Oikeasti koulutuksen pidentäminen oli merkittävä parannus.
Kyllä moni amistitkinnon suorittanut jatkaa AMKhon, lähäreillä ja raksa- alalla tyypillistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Savolainen on ilmeisesti muuttanut Suomesta niin kauan sitten, ettei hän ole tietoinen kaksoistutkinnon olemassalosta saati siitä, että ammattitutkinto on toisen asteen tutkinto siinä missä ylioppilastutkintokin. Kumpikin tuottaa hakuoikeuden yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Hän pohjaa kirjoituksensa kauan sitten vanhentuneeseen käsitykseen suomalaisesta koulujärjestelmästä.
Juuri oli Hesarissa juttua lääketieteen tohtorista joka oli lähihoitajapuolelta mennyt yliopistoon opiskelemaan lääkäriksi. Siis aiheena ei ollut tämä koulutus vaan hänen työ helikopterilääkärinä mutta koulutustausta mainittiin myös jutussa.
Vierailija kirjoitti:
Savolainen on ilmeisesti muuttanut Suomesta niin kauan sitten, ettei hän ole tietoinen kaksoistutkinnon olemassalosta saati siitä, että ammattitutkinto on toisen asteen tutkinto siinä missä ylioppilastutkintokin. Kumpikin tuottaa hakuoikeuden yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Hän pohjaa kirjoituksensa kauan sitten vanhentuneeseen käsitykseen suomalaisesta koulujärjestelmästä.
Tilastot kertoo kyllä totuuden. Korkeakoulun käyneistä on naisia 60%. Mikä tässä on epäselvää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja USAssa yliopistot maksaa kuusinumeroisen summan, ja velkaa maksetaan melkein eläkeikään asti.
Hyvin harva hyvä yliopisto Yhdysvalloissa maksaa kuusinumeroista summaa opiskelijalle. ne jotka maksavat takaavat siellä opiskelleille kuusinumeroiset alkupalkat työelämään siirtyessä. Ja Yhdysvalloissa ei jäädä työttömiksi yliopistosta valmistuttaessa kuten Suomessa.
Siihen on syynsä miksi moni meistä suomalaisista mieluummin maksaa Yhdysvalloissa lasten opiskelut kuin lähettää Suomeen. Suomalaisilla on hyvin alkukantainen, sanoisinko kivikautinen tapa olla näkemättä mitään hyvää suomen ulkopuolella. Ja suomalainen koulutus, varsinkaan korkeakoulutus ei ole hyvälaatuista eikä maailmalla arvostettua. Mikä on toki yllättävää. Katsoimme omien juuri yliopiston aloittaneiden lastemme kanssa suomalaisten yliopistojen sivuja ihan mielenkiinnosta. Ne oli surkeasti tehtyjä, ammattitaidottomasti kotikutoiset ja sekavat. Joku siellä Suomessa mättää kovasti.
Hear, hear!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tyypillinen mies kun odotat jonkun muun tekevän asiat puolestasi? Nyt mainitsit ainakin feministit.
Kansanedustajista 54% on miehiä.
Mikähän on prosenttiluku hallituksessa?
Ensimmäinen naisenemmistöinen hallitus? Miksi miesenemmistöiset hallitukset eivät ole tehneet asialle mitään? Tyypillisiä miehiä vissiin, odottivat, että naiset tekisivät.
Lupaan syödä tutkintopaperini (yo +2 muuta) jos tää hallitus tekee jotain merkittävää ja hyödyllistä tuolle asialle.
Suomessa moni tosiaan tuhoaa mahdollisuutensa siksi, että tärkeitä valintoja pitää tehdä liian nuorena. Ei 15v osaa ajatella asiaa riittävän pitkälle. Parempi olisi, että kaikki kävisivät yliopiston ja yo-tutkinnosta luovuttaisiin. Tämän jälkeen voisi 18v valita meneekö vuodeksi amikseen, 3v amk vai 5v yliopistoon. Kaikilla olisi näin pohja jokaiselle kouluasteelle.
Aika moni tuntemani amis on jumissa, kun 18v toteaa, ettei haluakaan olla kokki, lähihoitaja tai raksaukko loppuikäänsä. Onneksi amk on monelle väylä toisiin hommiin.