Sain äsken niin pahan paniikkikohtauksen ja tajusin..
..että minun on haettava apua.
Saan joka päivä viimeistään nukkumaan mennessä lievän paniikkikohtauksen. Sydän hakkaa, hengitys kiihtyy ja en saa nukuttua koska ahdistaa.
Joskus saan hieman pahempia paniikkikohtauksia, jossa ahdistun pahasti, en kykene tekemään mitään ja hengitys kiihtyy. En voi syödä, juoda, nukkua saati keskittyä mihinkään.
Tänään kohtaus oli pahimmasta päästä. Hyperventiloin, itketti mutta en kyennyt itkemään, oksentelin, tärisin. Olin ihan sekaisin ja en tiennyt mitä voisin tehdä.
Miten hakeudun "hoitoon"? Olen YTHS terveydenhuollon piirissä. Soitanko vain ajanvaraukseen ja sanon, että saan päivittäin paniikkikohtauksia?
En jaksa kirjoittaa tarinaani tähän, kysyä kyllä saa ja lupaan vastata.
Kommentit (65)
[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 23:09"]Sori kun täytyy tämä kertoa, mutta jos se on paniikkikohtauksia tai ahdistuneisuushäiriötä, se ei ikinä lähde mihinkään. Asia jonka kanssa täytyy vain pystyä elämään
[/quote]
Samaa mieltä. Ei ne lääkärit sitä pysty parantamaan. Se on vaan ominaisuus jota on siedettävä. Oma sairaus on kestänyt kohta 20 vuotta. Seitsemäs lääkäri oli sellainen että ymmärsi mistä puhun ja sain lääkkeet jotka selättää pahimman tuskan tarvittaessa. Eli ihan turha puhua mitään "hae apua se auttaa" koska se ei ole totta. Kannattaa tehdä ainakin 10-vuotissuunnitelma.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 23:14"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 23:09"]
Sori kun täytyy tämä kertoa, mutta jos se on paniikkikohtauksia tai ahdistuneisuushäiriötä, se ei ikinä lähde mihinkään. Asia jonka kanssa täytyy vain pystyä elämään
[/quote]
Tarkoitin siis että lääkkeillä ja terapialla sitä voi saada kuriin. Mutta aina se kumminkin taustalla kummittelee. Positiivinen asenne on kaiken a ja o. T: syömishäiriö 10 vuotta, selvisikin paniikkihäiriöksi kun muut oireet paheni..
[/quote]
Onkohan mitään sellaisia lääkkeitä olemassa, mitä ei popsita koko ajan? Jos mulla nyt joku paniikkihäiriö on. Mä tunnen itteni sen verran hyvin, että mihinkään jatkuvaan lääkitykseen mä en tuu suostumaan vaan kärsin sit mieluummin.
-Ap
Sen lääkityksen tarkoitus on viedä se huippu siltä kohtaukselta pois, mitään kokonaan parantavaa lääkitystä ei ole olemassakaan. Sen lääkityksen avulla voi sitten itse miettiä mistä ne kohtaukset johtuu, ja ennaltaehkäistä niitä, ettei ne pääse kehittymään siihen paniikkiin tai vastaavaan "isoon" kohtaukseen.
Mä sain eilen ekan paniikkikohtauksen ja mä en osaa lopettaa sen ajattelemista. Kävin koulun terkkarilla ja meen pian psykologille mut en tiiä mitä teen koska siinä menee aikaa ja mä stressaan kaikkea ja en vaan jaksa tehä mitää. Ainakaa mennä kouluu. Mä taputtelen itteeni koko ajan ja en vaa pysty mennä kouluu mut ei mun vanhemmat ymmärrä. Oon yrittäny tosi monia asioita mut mikää ei auta. Mä oon sillee väsyny et en jaksa tehä mitää ei sillee et oisin vaa sohvaperuna vaa et en jaksa mennä kouluu tai tehä mitää ns ylimäärästä. Voisin tehä KAIKEN kotona mut en vaa voi ja pelkään niitä. Tää koko teksti on tosi epäselvä...
[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 23:09"]
Sori kun täytyy tämä kertoa, mutta jos se on paniikkikohtauksia tai ahdistuneisuushäiriötä, se ei ikinä lähde mihinkään. Asia jonka kanssa täytyy vain pystyä elämään
[/quote]
Tarkoitin siis että lääkkeillä ja terapialla sitä voi saada kuriin. Mutta aina se kumminkin taustalla kummittelee. Positiivinen asenne on kaiken a ja o. T: syömishäiriö 10 vuotta, selvisikin paniikkihäiriöksi kun muut oireet paheni..