äidit jotka ette pärjää ilman omaa aikaa

[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 23:38"]

Joka päivä ainakin pari tuntia. Lapset 4- ja 6-vuotta, mies on kotona kylläkin ja hoitaa paljon. Lapset kotihoidossa, paitsi esikoinen oli eskarissa viime talven, nyt aloittaa koulun. Haluaisin omaa aikaa koko ajan, viikonloppuisin ainakin 5 tuntia päivässä.

[/quote]

Ja kyllä mieskin saa sitten mennä, kun haluaa. Käykin juoksuharrastuksessa.

39

Marttyyrikruunuja ei ole jaettu eikä haettu. Pointtina vaan kaikkiaan se että nyky-yhteiskunnassa tuntuu olevan valloillaan tämä "oma aika " -ajatus. En ymmärrä miksi tehdä lapsia jos sitten valitetaan että ei jakseta.

Toki, onhan se ihanaa jos saa hetken hengähdystauon mutta näköjään oletetaan automaattisesti että on omaa aikaa. Miksi? Ja jokaisen lapsen läsnäolosta olen sydämestäni nauttinut. Mun mielestä asennekysymys...

T. 28

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 00:10"]Marttyyrikruunuja ei ole jaettu eikä haettu. Pointtina vaan kaikkiaan se että nyky-yhteiskunnassa tuntuu olevan valloillaan tämä "oma aika " -ajatus. En ymmärrä miksi tehdä lapsia jos sitten valitetaan että ei jakseta.

Toki, onhan se ihanaa jos saa hetken hengähdystauon mutta näköjään oletetaan automaattisesti että on omaa aikaa. Miksi? Ja jokaisen lapsen läsnäolosta olen sydämestäni nauttinut. Mun mielestä asennekysymys...

T. 28

[/quote]

No minä oletan että on omaa-aikaa siksi että vanhempia on kaksi ja siksi että elämän pitää pysyä mielekkäänä lapsenkin kanssa. Minulle se on sitä että edelleen on omaa-aikaa. En osaa kuvitella tilannetta elämässäni ettenkö kaipaisi yksin oloa/tyttöystävien seuraa.

Niin ja lapset ovat olleet paljonkin muiden ihmisten kanssa tekemisissä, niinkuin minäkin. En mielestäni sanonut että heidät on hoidettu vain kotona ollessa. Lomamatkoillakin ovat päässeet käymään ;) Ovat erittäin sosiaalisia kaikki.

T28

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 00:13"][quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 00:10"]Marttyyrikruunuja ei ole jaettu eikä haettu. Pointtina vaan kaikkiaan se että nyky-yhteiskunnassa tuntuu olevan valloillaan tämä "oma aika " -ajatus. En ymmärrä miksi tehdä lapsia jos sitten valitetaan että ei jakseta.

Toki, onhan se ihanaa jos saa hetken hengähdystauon mutta näköjään oletetaan automaattisesti että on omaa aikaa. Miksi? Ja jokaisen lapsen läsnäolosta olen sydämestäni nauttinut. Mun mielestä asennekysymys...

T. 28

[/quote]

No minä oletan että on omaa-aikaa siksi että vanhempia on kaksi ja siksi että elämän pitää pysyä mielekkäänä lapsenkin kanssa. Minulle se on sitä että edelleen on omaa-aikaa. En osaa kuvitella tilannetta elämässäni ettenkö kaipaisi yksin oloa/tyttöystävien seuraa.

[/quote]

Ja kyllä. Nautin myös lapsen kanssa olosta. Kaksin ja myös niin että koko perhe on koolla. Nämä asiat eivät sulje toisiaan pois.

Koska suurin osa on äitejä voinen kai näin isänä kertoa, että olen näemmä samassa tilanteessa kuin monet äidit täällä. Minulla ei ole koskaan vapaa-aikaa vaan katson yksin lapsen perään aamusta iltaan ja puolisoni toivoo itselleen illalla aikaa lapsen kanssa ja venyttää monesti nukkumista (vaatii kuitenkin, että olen jatkuvasti paikalla) vielä niin pitkään, ettei edes illalla ole tarjolla vapaa-aikaa. En edes muista koska viimeksi olisin saanut viettää aikaa ilman lasta: käyn kaupassa, laitan ruokaa, siivoan, kuntoilen -- kaikki lapsen kanssa samalla kun puolisoni tuossa potee ahdistusta ja masennusta.

Välillä tuntuu, etten jaksaisi enää yhtään hetkeä, mutta ei toista sairaudesta oikein voi soimata. Toivon vaan, että tämä loppuisi joskus ja voisin joko itse päättää lapsen arjesta tai sitten saisin joskus lomaa edes tunnin tästä kaikesta. Nytkin kirjoitan samalla kun odottelen, että viimeinen koneellinen pyykkiä tulee pestyksi kun huomenna tarvitsee lähteä kyläilemään eikä puolisoni lupauksistaan huolimatta pessyt pyykkejä.