Mihin ikään asti vanhempasi tekivät sinulle ruokaa?

Niin kauan kun asuin kotona.

Äitini on 77v ja tekee minulle edelleen ruuat.

16v. Silloin muutin pois kotoa ja piti itse kokata :)

Meillä äiti hoiti kokkaamisen pääasiassa, kun asuin kotona. Osasin itse kuitenkin laitella aamupalat ja välipalat varmaan 2.luokalta lähtien. Tykkäsin itse leipomisesta ja kokkaamisesta ja yläasteen aikoihin laitoin joskus ruokaa koko perheelle ja leipomiset hoidin minä, koska pidin siitä. Äiti alkoi taas leipoa enemmän, kun muutin pois.

Olin jotain 2-3 vuotias.

Alkoholi oli tärkeämpää kuin oma lapsi.

Usein kun isä tuli töistä kotiin hän huomasi että äiti oli taas hävinnyt omille teilleen.

Itse aion tehdä omille lapsilleni ruokaa niin kauan kun kotona asuvat. Usein kokataan lasten kanssa yhdessä.

Ja kun lapset muuttavat pois, aion kutsua muutaman viikon välein heidät meille syömään.

Aika erikoista että jo noin pienen käsketään tehdä joka päivä melkein itse ruoka. Meillä muistaakseni aloin joskus teini-iässä tekemään itse ruokia välillä, meilläkin syötiin usein erikseen vaikka tv:n ääressä eri huoneissa, mutta ei joka päivä. Halusin alkaa tekemään itse kun äidin tekemät eines ruuat alkoi tökkiä. Äiti tekee kyllä hyvääkin ruokaa, mutta meillä oli aina pari päivää viikossa sellaisia ettei äiti kokannut vaan oli vaikka pakastepizzaa tai valmispinaattilettuja.

No olen nyt 25v ja äiti tekee mulle joka viikko edelleen ruokaa. Ei mun kokkaukset vaan oo mitään verrattuna sen ruokiin <3

Mä oon nyt 42 ja kyllä äiti vieläkin laittaa ruokaa ja kattaa pöydän, jos sinne menen. 

Lukiossaollessani vielä äiti laittoi aamiaista pöytään ennen kouluun lähtöä. Kolmannella muutin pois kotoa. Minusta ei ole tullut erityisen uusavutonta, päinvastoin.

Olen joutunut tekekemään ruokaa ala-asteen loppupuolelta asti kotona. En tietenkään aina, sisarukseni tekivät myös joskus ruokaa. Ei ole kyllä koskaan haitannut, onpahan oppinut tekemään ruokaa.

19-vuotiaaksi asti (sit muutin pois kotoa)

niin kuan kun asuin kotona. meillä oli aina klo 17 ruoka ja kaikkien perheenjäsenten oletettiin osallistuvan. tosin kun oltiin n. lukioikäisiä veljen kanssa, niin mekin tehtiin sitä ruokaa jonkun verran, tai siis se teki joka ensimmäisenä oli kotona. mutta äiti tai isä huolehti kauppareissut ja suunniteli, mitä minäkin päivänä syödään.

Mun äiti kokkaa vieläkin kun käyn kylässä. Lapsena kokkailin itse joskus kun äiti oli töissä, muuten äiti kokkasi koko perheelle. Äiti on kokki ammatiltaan vielä tänäkin päivänä. Itse teen perheelleni ruokaa joka päivä. Teinitytär osallistuu kun on kotona, koska hän haluaa opetella. Hän on jo parempi leipuri kuin minä.

Kun olin 8-9 ja veljeni 11-12 aloimme tehdä vuoropäivin ruuat.

16 v asti, kunnes muutin pois kotoa. Silloin tällöin kävin äidin luona syömässä. Nyt olen 24 v ja äiti aina kokkaa minulle kun menen käymään.

Minä en oikein muista että mitä meillä oltaisiin syöty, muistan kyllä kaivelleeni itse jotain makkaranpätkää ja leipää ja kurkkusalaattia kaapista. Ja muistan että meillä oli joskus makaronivelliä, koska minä en sitä syönyt.

Mutta kaipa minä ruokaa sain jotain. Kai.

Mutta tapahtuuhan tuota ap:n kuvaamaa nykypäivänäkin, siinä kaappaus keittiössähän oli se opettajan perhe... äiskä veti leipää ja toinen lapsi laittoi itse mikrohampparia ja toinen kokkasi itselleen jotain kermapastaa.

Niin kauan kun asuin kotona eli 19v asti. Tosin ruokaa ei laittanut pelkkä äiti vaan myös isä silloin kun hän oli kotona. Me siskon kanssa auteltiin ruuanlaitossa jo alle kouluikäisinä, se oli kiva leikki. Yläasteella alettiin sitten itsekin laittaa jotain ruokia ja kun oltiin lukiossa niin laitettiin ruokaa siinä missä vanhempammekin. 

Niin kauan kuin asuin kotona ja edelleen, kun käyn kylässä. Aamu-, väli- ja iltapalat tosin koulun alkamisesta saakka "jouduin" ottamaan itse. 

Samalla tavalla minä toimin omieni kanssa, koululaiset kykenevät ottamaan ihan itse aamupalan, välipalan ja iltapalan, pienemmille laitan joko minä, mies tai joku koululaisista. Ruuat teen itse tai koululaiset auttaa, mutta samaa ruokaa koko porukalle. Eihän siinä ole mitään järkeä, että jokainen laittaa vain itselleen.

Yhtälailla koko porukan pyykki on mun vastuulla, ja kaikkien hommaa on auttaa siinä. Kenenkään ei tarvitse pestä omia vaatteitaan (eikä vain omia vaatteitaan saa missään tapauksessa pestä!)

-äitix5

Tuntui ensin hassulta kysymykseltä, mutta eipä enää kun olen lueskellut koko tarinan ja vastauksia. Kyllä äitini edelleen laittaa minulle ruoan, jos menemme kylään. Olen nyt 40 v, ja lapsia kolme, kaksi aikuista perheessä. Aina äiti tai isä lapsuuskodissa ovat lämpimän ruoan laittaneet perheelle, 18 vuotiaana muutin pois, mutta siis senkin jälkeen, jos kylässä käyn.

Äiti tekee vielä mulle 22 vuotiaana ruuat ;-) 

Kyllä äiti teki lähes joka päivä vielä lämpimän ruuan kun tulivat töistä isän kanssa, aina ei jaksanut ja syötiin vaan jotain voileipää, tai mitä nyt kukin halusi. Viikonloppuna tietysti teki ruokaa, ei sitä pelkillä voileivillä raavas mies ja kasvava poika pärjää, me naisväki varmaan oltaisiin pärjättykin. Mun mielestä oli aika luksusta kun kaverin äiti kattoi aamupalan pöytään perheelle, hän oli perhepäivähoitaja ammatiltaan, ja aina tykkäsi tehdä ruokaa. Meillä kotona kaikki sai ottaa mitä aamulla halusivat kaapista, vanhemmat kun menivät töihin jo seitsemäksi, pikkulapset varmaan söivät vasta perhepäivähoitajan luona tai päiväkodissa, saivat nukkua viimeisee hetkeen ennenkuin piti lähteä aamulla aikaisin.

Nyt on esikoiseni mennyt juuri avomiehensä kanssa käymään vanhempieni luona, ja äitini sanoi juuri FB:ssä että makaronivelliä ovat juuri syöneet (tyttären herkkua jota minä en ole koskaan tehnyt)

Minä teen myös joka päivä ruuan, mies on isoruokainen, eikä osaa itse tehdä ruokaa, joten mun on aika lailla pakko tehdä, muuten syötäisiin vaan eineksiä mikrossa lämmitettynä. Tässä on nyt kaksi poikaa vielä alle kouluikäisiä kasvamassa, joten mun ruuanlaitto ei ihan lähiaikoina lopu, toivon että pojat innostuisivat ruuanlaitosta, ainakin tykkäävät telkkarista katsoa ruokaohjelmia :)