Miksi lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja huostaanotot lisääntyvät koko ajan?
Kommentit (88)
Yle ja vihervasurien harjoittama aivopesu.
Vanhemmuudesta ja perhe-elämästä on tehty luonnotonta suorittamista, josta ei loppupeleissä nauti tai hyödy kukaan, vähiten lapset. Lastensuojelusta on tehty miljoonaluokan bisnes. Apuja ei saa kotiin, vaan lapsi lähtee huostaan pienimmästäkin huolesta. Nepsylapset ovat Suomessa varsinaisessa vaarassa, sillä huostaanotto on heidän kohdallaan oikeasti suuri riski. Oman lapseni onnistuin onneksi tältä pelastamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus sekä ryhmäkokojen kasvatus viime hallituskaudella. Ei tuonut säästöä edes, vaikka sen muka piti tarkoitus olla. Aina myös huudetaan kurkku suorana, miten kotihoito on lapselle paras eikä työttömillä ole oikeutta lapsiaan hoidattaa päiväkodissa, jos itse ovat kotona, samoin äitiyslomalla olevat, töistä lomalla olevat jne. Koti ei ole aina se paras paikka lapsille.
Jos koti on huono paikka lapselle, niin silloin ei pitäisi lisääntyä.
Toki. Jälkiviisaus on aina paras viisaus. Tosielämässä vaan ei ole kristallipalloa, josta näkisi mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Voi tulla sairauksia tai tapaturmia, jotka muuttavat aikaisemmin täysin kyvykkäät vanhemmat ainakin väliaikaisesti kyvyttömiksi ta ainakin alentuneesti kykeneviksi huolehtimaan lapsistaan. Ei aina tarvitse olla päihde- tai mielenterveysongelmaa, vaan ihan fyysinen sairaus/rajoitus miksi ei jaksa tai kykene.
Vierailija kirjoitti:
Pahoinvoinnin lisääntyminen tuntuu myös korreloivan aivan suoraan somen käytön lisääntymisen kanssa. Somea seuraamalla syntyy aikuisillekin fiilis, että muiden elämä on hohdokasta ja omani täysin mitätöntä, miten sitten ei lapselle ja nuorelle?
Niin ja puhumattakaan siitä, että nykylasten ja nuorten keskittymiskyky on täysin olematon, "tylsyyttä" ei siedetä hetkeäkään. Some on kyllä ollut aikamoinen susi lampaan vaatteissa, vaikka alunperin idea oli varmasti jalo. Mutta kaupallisuus on pilannut senkin ja somesta, kuten koko elämästä, eli koulutuksesta, työelämästä, parisuhteista ja kasvatuksesta on tehty kilpailua.
Katsoin tässä yhtenä päivänä lastetarhan pihaan kun olin koirani kanssa ulkona. Pieni tyttö itki lohduttomasti. Tarhan hoitaja karjaisi enkö minä monta kertaa ole sanonut ettei siihen penkille saa nousta. Jatkoi vielä ulvo ihan rauhassa. Lapsi jäi maahan itkemään. Näinkö annetaan lapselle esimerkkiä miten toimitaan kun toinen loukkaantuu tai sattuu. Missä oli hoitajan empaattisuus huutaa lapselle. Lapsi parka illalla kotiin jossa pahimmassa tapauksessa huuto jatkuu kotona. Vanhemmat vetävät viinaa ja karjuvat taas lapselle. Kuulen tätä joka päivä kerrostalon pihamaalla. Huudetaan kirotaan revitään lapsia. Sitten ihmetellään miksi lapsilla on mielenterveys ongelmia. Ei ole mikään ihme tuollaista on kestettävä 18 vuotta. Järkyttävää. Lapsille ei tarvitse huutaa puhumalla selviää. Tarhan hoitajan olisi pitänyt mennä tytön luo lohduttaa ja sanoa ethän enää nouse penkille kun siitä voi pudota. Nyt opit tämän. Eikö lasta voi ohjata huutamatta
Suurin syy lasten ongelmiin on vanhemmat. Kyvyttömyys kohdata uhmaikä murrosikä. AJos lapsi kiukuttelee nykyvanhemmilta palaa pinna välittömästi. Lapselle kirotaan ja huudetaan. Sen sijaan että lasta autettasi kohtaamaan tämän tunnetilan. Kiroaminen ja huutaminen ei ole oikea tapa. Turvattomuus lapsi ei tunne olevansa tärkeä. Lapsen kädestä revitään kielletty tavara sen sijaan että toimittaisi vaihdon sijaan Kaksi vuotias ottaa kielletyn tavaran vaihdoin lapsen kanssa sen sallittuun Monelta huudolta vältyttiin. Lastakin pitää kunnioittaa eihän me aikuisetkaan revi tavaroita toistemme kädestä. Puhuminen lapselle kertominen miksi jokin asia on kielletty. Tarpeeksi virikkeita tekemistä lapselle välttyy turhautumiselta. Rajat on luotava mutta se kjaikkein tärkein on rakkaus rakastakaa mitä pieniä ihmisiä
Nykyään lapsia kasvatetaan vihalla huudolla ei ihme jos on mielenterveysongelmia. Nykyvanhemmat kyvyttömiä kasvattamaan
Pahoinvoinnin lisääntyminen tuntuu myös korreloivan aivan suoraan somen käytön lisääntymisen kanssa. Somea seuraamalla syntyy aikuisillekin fiilis, että muiden elämä on hohdokasta ja omani täysin mitätöntä, miten sitten ei lapselle ja nuorelle?