Opettaja: mihin ammattiin olet vaihtanut ja oletko tyytyväinen vaihtoon? (plussat ja miinukset verrattuna open työhön)

Vierailija kirjoitti:

Siis mä ymmärrän ton, että hoitajien itkut ärsyttää, koska vaka opena me ei saada mitään lisiä ikinä. Meillä tosiaan on vain se peruspalkka ja kuitenkin meitä usein verrataan sairaanhoitajiin, joilla on suht sama peruspalkka kuin meillä (heillä hieman isompi). Tilastoista voi katsoa, että meidän ammatissa on (ehkä) kaikkein vähiten vaihtelua ekan ja yhdeksännen desiilin välillä. Palkka on siis kaikilla käytännössä sama, vaikka mitä osaisi ja vaikka mitä lisää tekisi. Maksimi kokemuslisä on noin 250€. Aina jää palkka alle kolmen tonnin ihan jokaisessa kunnassa ja yksityisellä sektorilla vielä pari sataa huonommin. Meitä usein verrataan sairaanhoitajiin, jotka itse asiassa saavat huomattavasti parempaa palkkaa, kun lisät ottaa huomioon. Siksi itseäni ärsyttää, kun sairaanhoitajat haluavat puhua pelkästään peruspalkasta. MUTTA...olen vähän alkanut ymmärtää heitäkin. Argumentti on se, että heillä ei välttämättä ole valinnan varaa. Jos työskentelet sairaalassa, niin joudut tekemään komivuorotyötä. Yötyö on monille fyysisesti rankkaa, siis keho menee sekaisin. Lisäksi sosiaalinen elämä ja perhe-elämä kärsii. (No sitten taas toisaalta, toisaalta...olen viime aikoina tehnyt toisen alan töitä yötöinä ja minun keholleni se näyttää sopivan. Harmi kun ympärivuorokautisissa päiväkodeissa vain lastenhoitajat saavat tehdä myöhäisen illan vuoroja ja yövuoroja.)

Vakan puolella ei ole myöskään mahdollisuutta tehdä ylitöitä jotka korvattaisiin rahana. Ehkä jokus teet tunnin ekstraa ja saat siitä sitten vain tunnin jonka voit ehkä joskus ottaa pois.

Vierailija kirjoitti:

Opettajien eetokseen kuuluu jatkuva valitus kuormituksesta, kiireestä ja pienestä palkasta. Se on mielenkiintoista seurattavaa, kuinka tuoreet, vähäistä intoakin osoittavat opettajantaimet saadaan imaistua mukaan siihen joukkopsykoosiin ja jo joululoman alla vinkuvat samalla tavalla, kuinka ovat loman tarpeessa ja aivan loppu.

Tähän samaan käytöskoodiin kuuluu (ponneton) uhoaminen, kuinka pitäisi vaihtaa alaa, mutta vain erittäin harvoin joku oikeasti ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja oikeasti lähtee muihin hommiin.

Ja nekin harvat kananhampaat, jotka sitä yrittävät, palaavat yleen maitojunalla takaisin, kun koulukuplan ulkopuolinen työelämä osoittautuukin liian haastavaksi, eikä ole pitkiä lomia. (Tähän kuuluu nyt huutaa yhteiskuorossa ”opetuksetonta aikaa”)

Opettajien ammattiryhmä profiloituu kamalasti valittavana ihmis- ja ammattiryhmänä. Eli haku- ja koulutusprosessi ammattiin on ainakin onnistuttu hieromaan tuottamaan tasalaatuista tavaraa ulos katajaista kansaamme kasvattamaan ja sivistämään.

T: koulunkäynninohjaaja

Se on aina helppoa arvostella muiden työstä valittamista, kun ei itse tee kyseistä työtä. Yleensä tätä viisastelua saavat kuulla hoitoalalla työskentelevät.

Avustajilla on vuoden mittainen koulutus. Silti he kokevat viiteryhmäkseen opettajat, joihin vertaavat työolojaan, lomiaan ja palkkaustaan. Oikea viiteryhmä olisi siistijät ja keittäjät. Opejen viiteryhmä on muut yliopistokoulutuksen saaneet. Laiskasta ei opettajaa tule, kun pitää jaksaa opiskella. Lomailusta tykkäävälle jää open ammatti haaveeksi

Vierailija kirjoitti:

Avustajilla on vuoden mittainen koulutus. Silti he kokevat viiteryhmäkseen opettajat, joihin vertaavat työolojaan, lomiaan ja palkkaustaan. Oikea viiteryhmä olisi siistijät ja keittäjät. Opejen viiteryhmä on muut yliopistokoulutuksen saaneet. Laiskasta ei opettajaa tule, kun pitää jaksaa opiskella. Lomailusta tykkäävälle jää open ammatti haaveeksi

Ja kuitenkin opettajat lykkäävät koulunkäynninohjaajille ne kaikkein haastavimmat oppilaat pois tunneiltaan. Yliopistokoulutetut eivät viitsi antaa osaamistaan, vaan ohjaajat sitten viikosta ja kuukaudesta toiseen hoitavat näiden tulevien pudokkaiden opetuksen.

Helpommalla pääsee niiden helppojen oppilaiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Opettajien eetokseen kuuluu jatkuva valitus kuormituksesta, kiireestä ja pienestä palkasta. Se on mielenkiintoista seurattavaa, kuinka tuoreet, vähäistä intoakin osoittavat opettajantaimet saadaan imaistua mukaan siihen joukkopsykoosiin ja jo joululoman alla vinkuvat samalla tavalla, kuinka ovat loman tarpeessa ja aivan loppu.

Tähän samaan käytöskoodiin kuuluu (ponneton) uhoaminen, kuinka pitäisi vaihtaa alaa, mutta vain erittäin harvoin joku oikeasti ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja oikeasti lähtee muihin hommiin.

Ja nekin harvat kananhampaat, jotka sitä yrittävät, palaavat yleen maitojunalla takaisin, kun koulukuplan ulkopuolinen työelämä osoittautuukin liian haastavaksi, eikä ole pitkiä lomia. (Tähän kuuluu nyt huutaa yhteiskuorossa ”opetuksetonta aikaa”)

Opettajien ammattiryhmä profiloituu kamalasti valittavana ihmis- ja ammattiryhmänä. Eli haku- ja koulutusprosessi ammattiin on ainakin onnistuttu hieromaan tuottamaan tasalaatuista tavaraa ulos katajaista kansaamme kasvattamaan ja sivistämään.

T: koulunkäynninohjaaja

Tuo sikäli totta, että itse työskentelen isossa koulussa. Opettajia lie joku 70 + muu hlökunta päälle.

Opettajainhuoneessa kuuluu aina valittaa ja huokailla. Muunlaisia äänensävyjä ei haluta kuulla.

Esim miten raskasta on suunnitella ja pitää tunteja, miten raskasta on korjata kokeita ja miten koko ajan tulee vaan lisää töitä.

Vierailija kirjoitti:

Opettajien eetokseen kuuluu jatkuva valitus kuormituksesta, kiireestä ja pienestä palkasta. Se on mielenkiintoista seurattavaa, kuinka tuoreet, vähäistä intoakin osoittavat opettajantaimet saadaan imaistua mukaan siihen joukkopsykoosiin ja jo joululoman alla vinkuvat samalla tavalla, kuinka ovat loman tarpeessa ja aivan loppu.

Tähän samaan käytöskoodiin kuuluu (ponneton) uhoaminen, kuinka pitäisi vaihtaa alaa, mutta vain erittäin harvoin joku oikeasti ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja oikeasti lähtee muihin hommiin.

Ja nekin harvat kananhampaat, jotka sitä yrittävät, palaavat yleen maitojunalla takaisin, kun koulukuplan ulkopuolinen työelämä osoittautuukin liian haastavaksi, eikä ole pitkiä lomia. (Tähän kuuluu nyt huutaa yhteiskuorossa ”opetuksetonta aikaa”)

Opettajien ammattiryhmä profiloituu kamalasti valittavana ihmis- ja ammattiryhmänä. Eli haku- ja koulutusprosessi ammattiin on ainakin onnistuttu hieromaan tuottamaan tasalaatuista tavaraa ulos katajaista kansaamme kasvattamaan ja sivistämään.

T: koulunkäynninohjaaja

Molempia hommia tehneenä sanon vaan että opettajana työ oli oikeasti rankkaa, toisin kuin koulunkäynninohjaajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avustajilla on vuoden mittainen koulutus. Silti he kokevat viiteryhmäkseen opettajat, joihin vertaavat työolojaan, lomiaan ja palkkaustaan. Oikea viiteryhmä olisi siistijät ja keittäjät. Opejen viiteryhmä on muut yliopistokoulutuksen saaneet. Laiskasta ei opettajaa tule, kun pitää jaksaa opiskella. Lomailusta tykkäävälle jää open ammatti haaveeksi

Ja kuitenkin opettajat lykkäävät koulunkäynninohjaajille ne kaikkein haastavimmat oppilaat pois tunneiltaan. Yliopistokoulutetut eivät viitsi antaa osaamistaan, vaan ohjaajat sitten viikosta ja kuukaudesta toiseen hoitavat näiden tulevien pudokkaiden opetuksen.

Helpommalla pääsee niiden helppojen oppilaiden kanssa.

Eli sun mielestä koulunkäynnonohjaajan pitäisi jäädä opettamaan muuta luokkaa kun opettaja siirtyisi parin haastavamman tapauksen kanssa pois luokasta? Tykkäisiköhän rehtori?

Otin virkavapaata ja vaihdoin kääntäjäksi ja oikolukijaksi. Palasin lopulta vuoden jälkeen takaisin opettamaan. Alkoi käydä yksinäiseksi kököttää koneella kaikki päivät ja palkka oli aina epävarma. Teen nykyisin käännöksiä sivutoimisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avustajilla on vuoden mittainen koulutus. Silti he kokevat viiteryhmäkseen opettajat, joihin vertaavat työolojaan, lomiaan ja palkkaustaan. Oikea viiteryhmä olisi siistijät ja keittäjät. Opejen viiteryhmä on muut yliopistokoulutuksen saaneet. Laiskasta ei opettajaa tule, kun pitää jaksaa opiskella. Lomailusta tykkäävälle jää open ammatti haaveeksi

Ja kuitenkin opettajat lykkäävät koulunkäynninohjaajille ne kaikkein haastavimmat oppilaat pois tunneiltaan. Yliopistokoulutetut eivät viitsi antaa osaamistaan, vaan ohjaajat sitten viikosta ja kuukaudesta toiseen hoitavat näiden tulevien pudokkaiden opetuksen.

Helpommalla pääsee niiden helppojen oppilaiden kanssa.

Pitäisiköhän sun opiskella opettajaksi jotta pääsisit helpommalla ;) Oikeasti, juuri niiden haastavampien tapausten vuoksi sulla ylipäätään on töitä! Sitä varten sut on sinne palkattu ettei opettajan aika menisi vain niiden hankalimpien kanssa vaan ylipäätään ehtisi opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avustajilla on vuoden mittainen koulutus. Silti he kokevat viiteryhmäkseen opettajat, joihin vertaavat työolojaan, lomiaan ja palkkaustaan. Oikea viiteryhmä olisi siistijät ja keittäjät. Opejen viiteryhmä on muut yliopistokoulutuksen saaneet. Laiskasta ei opettajaa tule, kun pitää jaksaa opiskella. Lomailusta tykkäävälle jää open ammatti haaveeksi

Ja kuitenkin opettajat lykkäävät koulunkäynninohjaajille ne kaikkein haastavimmat oppilaat pois tunneiltaan. Yliopistokoulutetut eivät viitsi antaa osaamistaan, vaan ohjaajat sitten viikosta ja kuukaudesta toiseen hoitavat näiden tulevien pudokkaiden opetuksen.

Helpommalla pääsee niiden helppojen oppilaiden kanssa.

Hankalat kuuluvat erityisopelle. Ei ole open vika, jos ei erityisopea ole. Se nyt puuttuisi, että häiriköt veisivät luokasta muiden mahdollisuuden oppia. On järjestelmän vika, jos vääränlainen aines luokassa vie muilta mahdollisuuden oppia ja opiskella. Aiemmin oli tarkkailuluokat ja apukoulut. Kaikilla ei ole samoja edellytyksiä. Se on fakta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla juttu vaihtajasta https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008119795.html

Artikkelissa puhutaan itsensä elättämisestä, mutta kyseessä on jälleen yksi Hesarin ylistämistä ihmisistä, joilla on varaa harrastella vaikka rihkamakaupan pitämistä ilman suurempia riskejä.

"Puolisonsa kanssa Airamo oli sopinut, että toisen työuupumuksen jälkeen Airamo jäisi kotirouvaksi."

No niinpä tietysti. Yksi tuttavani on opettaja. Jatkuvasti erilaisilla vapailla (opinto-, harrastus-, tutkimus- jne.).

Joku kerta selvisi, että miehensä omistaa 20 vuokra-asuntoa. No, ehkä se selittää kaiken. Voi vähän harrastaa opettamista, mutta ei oo niin justiinsa, saako siitä palkkaa vaiko ei.

Opettajainhuoneessa on lukuisa määrä näitä kokoomus-rouvia, joille alan palkkaus ei ole olennaista. Tästä syystä  luokanopettajat ja lastentarhanopettajat  ovat OAJ:n kautta  Akavassa eikä esimerkiksi jossain  kunta-alan ammattiliitossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdoin koulunkäynninohjaajaksi. Vastuu väheni. Stressi väheni. Palkka väheni myös. Tyytyväinen.

Miksi mun on vähän vaikea uskoa tätä.. ?

Trollihan tämän täytyy olla!

Jos se olisi taloudellisesti mahdollista esim. lottovoiton myötä tms. niin voisin minäkin vaihtaa opesta koulunkäynninohjaajaksi. Työt ei seuraisi kotiin ja vastuun määrä olisi valtavasti pienempi. Saisi kuitenkin edelleen tehdä töitä lasten ja nuorten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritin vaihtaa vaikka mihin, satoihin paikkoihin, mutta eivät ottaneet. Nyt olen ollut työtön muutaman vuoden. Pännii lukea näitä onnistuneita alanvaihtajia eli sitä, että joillakin on jopa valinnanvaraa.

Tunnen sellaisiakin opettajia, jotka ovat ensin vaihtaneet pois opettajan hommista. Sitten palanneet takaisin, koska huomanneet että muualla joutuu tekemään töitäkin.

Ja päinvastoin. Opettajan hommiin on tullut porukkaa henkselit paukkuen, että kyllä he homman osaavat ja tulevat nuorten kanssa toimeen, kyseessähän ei ole laillistettu ammatti, mutta ovat palanneet, varsinkin pitempien sijaisuuksien, joissa pitää itse suunnitella opetus, jälkeen entisiin hommiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Lukion ope tässä. Yo-kokeiden korjaamisesta maksetaan, samoin tukiopetuksista, ryhmänohjauksesta, opiskelijakunnan ohjaamisesta, tutoreiden ohjaamisesta, ylitunneista, oto-tunneista, sähköisten yo-kirjoitusten systeemin rakentamisesta 2 kertaa vuodessa jne. Olen ihan tavislukiossa töissä. Ei meillä kukaan suostu ylimääräiseen työhön jos siitä ei makseta! Ehkä siksi vaihtuvuus on vähäistä ja teemme ”hyvää tulosta”, vaikka lukion sisäänpääsyyn oikeuttava keskiarvoraja on 7,3.

Olen aina välillä miettinyt alan vaihtoa, mutten ole keksinyt mihin haluaisin. Minulla on täydet ikälisät, joten saan 4000€/kk, vaikka opetusta olisi vain opetusvelvollisuus, ei yhtään mitään muuta. Käytännössä aina on jotain ekstraa, eli kk-palkka on vuosituloista laskettuna vähintään 5000€.

Pitäisi näköjään vaihtaa lukioon. Mä olen aineenope alakoulussa ja kuudella ekstratunnilla saan just ja just 3600e bruttona.

Kiitos tästä ketjusta. Tässä yksi aineenopen silpputyötä vuosia tehnyt ja nyt toisen hoitovapaan jälkeen uuden ammatin opiskelua harkitseva. Haluaisin kokeilla tehdä jotakin, missä ei tarvitse koko aikaa olla esillä vaan voisi kökkiä itsekseen rauhassa ilman hälinää. Pääsyy alanvaihtoon on kyllä töiden vähäisyys. Olen yrittänyt hakea muihin töihin aineenopen koulutuksella mutta en ole ikinä päässyt edes haastatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdoin koulunkäynninohjaajaksi. Vastuu väheni. Stressi väheni. Palkka väheni myös. Tyytyväinen.

Eikö ne ihmettele töissä????

Mun puolesta ihmiset voi ihmetellä ihan rauhassa. Itse olen myös vaihtanut helpompaan/stressittömämpään työpaikkaan ja ihmettelijöille todennut, että en halua olla koko ajan loppuunpalamisen partaalla ja haudassa ennenaikaisesti töiden takia.

Tässä maassa tuntuu olevan vain yksi oikea tapa elää elämää ja se on pyrkiä koko ajan eteenpäin, ylemmäs, vaativampiin tehtäviin ja parempiin palkkoihin. Kaikki eivät halua sitä, vaan vähempikin riittää.

Terv. ei ope

Itse 50- vuotiaana jatkokoulutaudun ns. ylöspäin. Valmistuttani valitsen silti työni niin, että stressitaso pysyy matalana. En ole siis kapuamassa työelämässä ylöspäin. Jos löytyy mieleinen työpaikka, voin mennä siihen ylikouluttautuneenakin.

Onko sulla sitä työpaikkaa tiedossa? Vai valitsetko sitten aikanaan avoimista paikoista sen parhaan paikan ja tulet tietenkin valituksi.

Kerran näin ilmoituksen yliopiston uraohjaajan/-neuvojan tms paikasta. Siihen olisi aineyhdistelmäni ollut oikein sopiva.

Kiinnostuin. Soitin.

Palkkani olisi pudonnut noin 500 e / kk, työaika olisi ollut uudessa hommassa 37 h viikko ja ne lomat lyhentyneet.

Päätin pysyä lukiossa opettajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdoin yliopiston tutkijapuolelta/lehtorilta lukion opettajaksi. Että näinkin päin.

Lukion opettajat pääsee todella paljon, paljon helpommalla kuin yliopistonlehtorit.

Palkka sama, lukion opettajilla lyhyemmät työpäivät, pidemmät lomat ja oppikirjojen avulla paljon helpompi suunnitella tunnit. Kaikesta ylimääräisestä myös maksetaan lisäkorvaus, eikä tarvitse vääntää kesälomilla tutkimusta ja raportteja.

Mä en usko tuota, että lukion opettajille maksetaan kaikesta ylimääräisestä lisäkorvaus. Olen itse töissä yläkoulussa, ja meillehän ei makseta mistään ylimääräisestä, vain opetustunneista. Jos olet tuntiopettaja ja sinulla sattuu olemaan vaikka vain kaksi opetustuntia päivänä, jolloin joudut lähtemään oppilaiden kanssa vaikka reissulle toiseen kaupunkiin, missä menee kymmenen tuntia, saat palkan sinä päivänä vain kahdesta tunnista, ylimääräistä on turha kysellä. Tai entäs leirikoulu, jossa olet vastuussa 24 tuntia vuorokaudessa, palkkaa ei tule, mutta vastuuta kyllä. Miten muistan olleen keskustelua siitä, että lukio-opettajat joutuvat korjaamaan ylioppilaskirjoituksetkin vapaapäivinä ja pääsiäisenä, eikä siitä tule sentin senttiä, vaikka työ on ylimääräinen ja se tehdään lomalla.

Minäkin joudun tekemään kaikki työni lomalla, kyllä ärsyttää. Aina kun saan ylimääräisen homman tehtyä niin pomo soittaa ja nakittaa lisää.

(Olen etätöitä tekevä koodari.)

Yo-kokeiden korjaamisesta maksetaan ylimääräistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion ope tässä. Yo-kokeiden korjaamisesta maksetaan, samoin tukiopetuksista, ryhmänohjauksesta, opiskelijakunnan ohjaamisesta, tutoreiden ohjaamisesta, ylitunneista, oto-tunneista, sähköisten yo-kirjoitusten systeemin rakentamisesta 2 kertaa vuodessa jne. Olen ihan tavislukiossa töissä. Ei meillä kukaan suostu ylimääräiseen työhön jos siitä ei makseta! Ehkä siksi vaihtuvuus on vähäistä ja teemme ”hyvää tulosta”, vaikka lukion sisäänpääsyyn oikeuttava keskiarvoraja on 7,3.

Olen aina välillä miettinyt alan vaihtoa, mutten ole keksinyt mihin haluaisin. Minulla on täydet ikälisät, joten saan 4000€/kk, vaikka opetusta olisi vain opetusvelvollisuus, ei yhtään mitään muuta. Käytännössä aina on jotain ekstraa, eli kk-palkka on vuosituloista laskettuna vähintään 5000€.

Tässä syy, miksi alanvaihto on harvinaista ainakin viran saaneiden joukossa.

Eihän juuri kukaan pois vaihda, jos saa viran lukiosta.

Työpäiviä noin puolet vuodesta (190), opiskelija-aines valikoitunutta, palkka 4000-5000 e/kk, oppikirjat käytössä tunteja varten jne. Mukavaa ja helppoa hommailua, sillä sen jälkeen kun pari vuotta takana, ei tartte paljoa stressata tuntien suunnitteluilla.

Mitenköhän tuo tulee muuttumaan, kun oppivelvollisuusikää nostetaan 18 ikävuoteen? Lukioonkin tulee varmaan paljon porukkaa, jotka voivat perustella häiriökäyttäytymistänsä sillä, että koulunkäynti on pakollista.

Sehän on nyt jo peruskoulun jatke. Valikoitunutta oppilasainesta on vain isojen kaupunkien ”paremmissa” lukioissa. ”Mukavasta hommailusta” ja oppituntien suunnittelemisen tarpeettomuudesta kirjoittamisesta huomaa, ettet ole tehnyt päivääkään opetustyötä, ainakaan lukiossa tai sitten kirjoituksesi oli sarkasminen. Voihan muidenkin työntekijöiden osalta kirjoittaa, että vapaata reilu kolmannes vuodesta.