Opettaja: mihin ammattiin olet vaihtanut ja oletko tyytyväinen vaihtoon? (plussat ja miinukset verrattuna open työhön)
Itse olen aineenopettaja ja harkitsen ajoittain alanvaihtoa. En ole mitenkään loppupalanut ja tykkään valtaosin työstäni mutta en ehkä jaksaisi tehdä tätä samaa työtä eläkepäiviin asti, kaipaan vaihtelua.
Kesälomia tulisi kyllä kova ikävä! En myöskään missään nimessä haluaisi päätetyötä, jossa istutaan koneen ääressä koko päivä.
Ajatuksia aiheesta?
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Ap. Tämä koulutus …. Koulutetaan myös kesäyliopistossa…
Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja (Nepsy) -koulutus 30 op
https://www.koulutus.fi/koulutukset/step-by-step-oy/ratkaisukeskeinen-n…
Tuo on huuhaakoulutus, eikä tieteellisesti pätevä.
Minä vaihdoin toiseen suuntaan eli opettajaksi yksityisen asiantuntijatöistä. Tässä havaintoni
Opettajan::
+ Työpäivät urakkaluonteisimpia, ei kellokortin tuijottamista. Ihanat lomat.
+ Teinit on mahtavia, tuntee elävänsä. Vanhemmatkin pääosin mukavia.
+ Rankkaa työtä ja tietää tehneensä töitä joka pennin edestä palkkapäivänä, työn intesiivisyys ja kuormittavuus yllätti!
+ Nopearytmistä, nopeita tilanteita ja ratkaisuja, vauhtia,. Työpäivät menee hurjan nopeasti.
- Ainainen opekateus on yllättänyt. Helppo työ, lyhyet päivät ja pitkät lomat. Jessus, ne ihmiset ei tajua tän työn kuormittavuutta.
- Sosiaalisesti olen usein uupunut työpäivän jälkeen ja en jaksaisi oman perheen kanssa seurustelua.
- Sitten se kaikista raskain osa. Järkeä ei saa käyttää, työnantaja harrastaa naurettavaa simputusta. Meidät laitettiin kikyn nimissä istumaan iltaa ja katsomaan jotain höpövideoita, koska kiky. Siis videot ei liittyneet edes meidän töihin. Joka asia niin hankalaa ja koen johdon eli kaupungin pään (en rehtorin) vihaavan meitä suorastaa. Koko ajan ketunhäntä kainalossa, miten "laiskat opet" laitetaan ruotuun. Ja kun tämä ei mene oppilaiden hyväksi vaan juuri sellaista simputusta. Meidät voitaisiin laittaa istumaan kaksi iltaa viikossa tuijottamaan seinässä pistettä, jos se olisi mahdollista vain sen takia, että saadaanpa kiusata opettajia ja sen jälkeen nämä opekateelliset taputtaisi karvaisia käsiään, että siitäs saivat. Tämä on siis se fiilis, joka tulee välillä.
- Työajanrajaaminen on hankalaa. "Lyhyet päivät" -> tottahan tekee koska vaan töitä, kun kerran palkka juoksee puolipäivätyöstä.
- Työtehtävät laajenee koko ajan. Koulussa on hurjasti sellaista harmaaan alueen työtä ja se on automaattisesti opettajien hommaa. Muut ryhmät vaan kieltäytyy ja opettajat ei voi, joten sitten sen tekee opettajat.
Edellisen työn osalta:
+ hallittava työtahti, mahdollisuus säädellä työaikoja, käydä vaikka kesken päivän kampaajalla jne. Aamulla ei ollut minuutin tarkkaa, koska lähtee. Meneekö klo 8:10 vai 8:30 töihin. Meni, kun ehti. Aina mahdollisuus pitää tauko, kun ajatus ei juokse.
+ palkka ja muut edut
+ työssä sai käyttää tervettä järkeä ja luovia ratkaisuja
+ työympäristönä mukavampi pomoja myöten
- Työ oli tylsää, usein epämääräistä. Liian asiakeskeistä.
- Vähäiset vuosilomat
- Ainainen stressi yt-kierroksista
- Tietynlainen kupla, jossa kaikki teeskentelee kiireistä ja tärkeää, jonkin verran selkään puukottamista juuri noiden jatkuvien yt-neuvotteluiden takia.
Välillä olen miettinyt alanvaihtoa, mutta en vain keksi mitään muuta työtä joka olisi niin monipuolista kuin luokanopettajan työ eikä vaatisi uutta yliopistotutkintoa. Ennemminkin tekisi mieli tehdä open hommia 4 päivää viikossa ja sitten ehkä saada lisäpennosia ompelusta. Olen myös hyvä tekemään uniikkeja kakkuja joten ehkä sellainenkin kiinnostaa. Keramiikan opiskelu kiinnostaisi myös ihan ammatiksi asti, työllistyminen tosin taitaa olla sillä alalla lähes mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin yliopiston tutkijapuolelta/lehtorilta lukion opettajaksi. Että näinkin päin.
Lukion opettajat pääsee todella paljon, paljon helpommalla kuin yliopistonlehtorit.
Palkka sama, lukion opettajilla lyhyemmät työpäivät, pidemmät lomat ja oppikirjojen avulla paljon helpompi suunnitella tunnit. Kaikesta ylimääräisestä myös maksetaan lisäkorvaus, eikä tarvitse vääntää kesälomilla tutkimusta ja raportteja.
Äskettäin oli auki yksi tutkijan paikka.
Vaadittiin tohtorin tutkintoa. Osa palkasta pitää hankkia itse rahoituksella ja se palkka olisi noin 3500 e/kk, henkilökohtainen osuus palkasta, joka tulisi peruspalkan päälle, lähtee sieltä käytännössä nollasta. Että ei vielä opetttajien tarvitse itse hankkia palkkarahoja, mutta ehkä sekin päivä tulee.
Tutkijaksi ei siis kannata lähteä open hommista.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla juttu vaihtajasta https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008119795.html
Artikkelissa puhutaan itsensä elättämisestä, mutta kyseessä on jälleen yksi Hesarin ylistämistä ihmisistä, joilla on varaa harrastella vaikka rihkamakaupan pitämistä ilman suurempia riskejä.
"Puolisonsa kanssa Airamo oli sopinut, että toisen työuupumuksen jälkeen Airamo jäisi kotirouvaksi."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla juttu vaihtajasta https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000008119795.html
Artikkelissa puhutaan itsensä elättämisestä, mutta kyseessä on jälleen yksi Hesarin ylistämistä ihmisistä, joilla on varaa harrastella vaikka rihkamakaupan pitämistä ilman suurempia riskejä.
"Puolisonsa kanssa Airamo oli sopinut, että toisen työuupumuksen jälkeen Airamo jäisi kotirouvaksi."
No niinpä tietysti. Yksi tuttavani on opettaja. Jatkuvasti erilaisilla vapailla (opinto-, harrastus-, tutkimus- jne.).
Joku kerta selvisi, että miehensä omistaa 20 vuokra-asuntoa. No, ehkä se selittää kaiken. Voi vähän harrastaa opettamista, mutta ei oo niin justiinsa, saako siitä palkkaa vaiko ei.
Onpas tullut kivasti vastauksia, kiitos! Suurin osa vaihtajista vaikuttaa kuitenkin pysyneetn koulutusalala, ymmärrettävää toki, varsinkin jos se ei vaadi uutta tutkintoa.
Asiantuntijatöistä vaihtanut (keskustelija nro 23) eritteli kattavasti plussia ja miinuksia, kiitos! Oli tosi mielenkiintoista lukea ne ja olen samaa mieltä monista hyvistä ja huonoista puolista. Sosiaalisesti on tosiaan aika kuormittavaa välillä, etenkin jos on ns. hankalia keissejä. Ja tää koronavuosi on tuonut ihan omat haasteensa työhön...
Toisaalta työn hyvät puolet on kiistattomat ja monien muiden plussien lisäksi mulla on lisäksi todella mahtava työyhteisö ja oppilaat on myös suurimmaksi osaksi todella ihania.
Eli ehkä jatkan vaan haaveilua ;). Suurin kimmoke näille uranvaihtohaaveille on just tuo ajoittainen tylsistyminen mutta kyllästyminen tulisi eittämättä tietysti vastaan aika monessa muussakin työssä.
Terv. ap
Vaihdoin melkein heti valmistumisen jälkeen aineenopesta kustannustoimittajaksi. Vaikka tässäkin työssä on välillä kiire ja rankkaa, koen silti että teen luonteelleni paremmin sopivaa samalla palkalla ja paremmilla työsuhde-eduilla.
Nykyisessä työssä parasta:
- Joustavat työ- ja loma-ajat. Vaikka aina sanotaan niistä open pitkistä lomista, niin arvostan enemmän sitä, että voin vaikuttaa työaikoihini, tauottaa työtä tarpeen mukaan ja pitää lomapäiviä silloin kun haluan. Tässä työssä neljän viikon kesäloma riittää palautumiseen, opetyössä tuntui, ettei koko kesäkään aina riitä.
- Mahdollisuus hiljaiseen työhön. Jos ei ole kokouksia, voin hyvin keskittyä useamman tunnin ajan yhteen projektiin ja laittaa vaikka kalenteriin, että ei kokouksia tänään. Opena ei voi sanoa oppilaalle, että sori, en ehdi nyt selvittämään, kuka kiusasi sinua välkällä, vaikka olisi monta tärkeää asiaa kesken.
- Liittyy edelliseen: minulle sopiva määrä sosiaalisuutta ja ääntä. Tiimi- ja itsenäinen työ vaihtelee, ja aikuisten kesken melutaso on aika matala. Jaksan työpäivän jälkeen nähdä kavereita ja harrastaa, opepäivän jälkeen olin ihan puhki ja halusin vain maata hiljaisuudessa.
- Minulla on enemmän intoa kehittää itseäni ja työtäni ja työpanokseni oikeasti huomataan. Jos koulussa halusin kokeilla jotain uutta juttua, sain harvoin kollegoilta tai reksiltä tukea ja eipä sitä ollut aikaa tai varaa mihinkään. Nyt jos keksin tavan parantaa toimintaamme, minua kyllä kuunnellaan ja monesti ideoita myös toteutetaan.
- Etenemismahdollisuudet. Opettajan palkka- ja urakehitys on aika hidasta. Ainakin isoissa kustantamoissa mahdollisuuksia on enemmän: voi edetä kustannuspäälliköksi, vaihtaa markkinointiin tai viestintään tai siirtyä yhdestä kirjallisuudenlajista toiseen. Jos opena haluaisi reksiksi tai toisen aineen päteväksi opeksi, pitäisi opiskella lisää.
- Rehellisesti sanottuna voin paremmin, kun minun ei tarvitse perjantaina miettiä, että saako oppilas X viikonloppuna ruokaa tai tuleekohan oppilas Y maanantaina kouluun vai onko kolmatta viikkoa ilman syytä poissa. Nykyiset työt eivät jää vaivaamaan sen jälkeen kun olen sulkenut läppärin.
Miinuksia:
- Välillä työ on sellaista abstraktia sillisalaattia, jossa oman työn tuloksen näkee kunnolla vasta silloin kun kirja tulee painosta. Opena sai nähdä joka päivä, kun joku oppilas iloitsi uuden asian oppimisesta.
- Aikuisten kesken voi olla vähän vakavaa ja tylsää. Koulussa oli monesti todella hauskaa esimerkiksi juhlapäivinä ja kun pelattiin ja leikittiin tunneilla.
- Joskus työpäivä menee samperin hitaasti, jos on paljon puuduttavia kokouksia ja sähköposteihin vastaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin yliopiston tutkijapuolelta/lehtorilta lukion opettajaksi. Että näinkin päin.
Lukion opettajat pääsee todella paljon, paljon helpommalla kuin yliopistonlehtorit.
Palkka sama, lukion opettajilla lyhyemmät työpäivät, pidemmät lomat ja oppikirjojen avulla paljon helpompi suunnitella tunnit. Kaikesta ylimääräisestä myös maksetaan lisäkorvaus, eikä tarvitse vääntää kesälomilla tutkimusta ja raportteja.
Mä en usko tuota, että lukion opettajille maksetaan kaikesta ylimääräisestä lisäkorvaus. Olen itse töissä yläkoulussa, ja meillehän ei makseta mistään ylimääräisestä, vain opetustunneista. Jos olet tuntiopettaja ja sinulla sattuu olemaan vaikka vain kaksi opetustuntia päivänä, jolloin joudut lähtemään oppilaiden kanssa vaikka reissulle toiseen kaupunkiin, missä menee kymmenen tuntia, saat palkan sinä päivänä vain kahdesta tunnista, ylimääräistä on turha kysellä. Tai entäs leirikoulu, jossa olet vastuussa 24 tuntia vuorokaudessa, palkkaa ei tule, mutta vastuuta kyllä. Miten muistan olleen keskustelua siitä, että lukio-opettajat joutuvat korjaamaan ylioppilaskirjoituksetkin vapaapäivinä ja pääsiäisenä, eikä siitä tule sentin senttiä, vaikka työ on ylimääräinen ja se tehdään lomalla.
Kaksi ja puoli syytä on sellainen plussa, että minä en ainakaan vaihda opesta mihinkään muuhun hommaan. Ah niin pitkällä ja kadehditulla lomalla kirjoitan tämän nytkin... PS: Kateus pitää ansaita...
Vaihdoin ruotsinopen hommista Escort -seuralaiseksi. En ole katunut päivääkään.
Tavallaan vaihdoin kiljuvat kakarat ja huonopalkkaisen työn reissaamiseen, uusien ihmisten tapaamiseen ja mikä parasta, vapaisiin työaikoihin.
Nautinto uudessa työssäni on täysin eri tasolla kuin open hommissa.
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin ruotsinopen hommista Escort -seuralaiseksi. En ole katunut päivääkään.
Tavallaan vaihdoin kiljuvat kakarat ja huonopalkkaisen työn reissaamiseen, uusien ihmisten tapaamiseen ja mikä parasta, vapaisiin työaikoihin.
Nautinto uudessa työssäni on täysin eri tasolla kuin open hommissa.
Eikös tossa uudessa hommassa tarvita myös kielitaitoa? Suullinen osaaminen eduksi myös
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin ruotsinopen hommista Escort -seuralaiseksi. En ole katunut päivääkään.
Tavallaan vaihdoin kiljuvat kakarat ja huonopalkkaisen työn reissaamiseen, uusien ihmisten tapaamiseen ja mikä parasta, vapaisiin työaikoihin.
Nautinto uudessa työssäni on täysin eri tasolla kuin open hommissa.
Oletko tehtävään muodollisesti pätevä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin yliopiston tutkijapuolelta/lehtorilta lukion opettajaksi. Että näinkin päin.
Lukion opettajat pääsee todella paljon, paljon helpommalla kuin yliopistonlehtorit.
Palkka sama, lukion opettajilla lyhyemmät työpäivät, pidemmät lomat ja oppikirjojen avulla paljon helpompi suunnitella tunnit. Kaikesta ylimääräisestä myös maksetaan lisäkorvaus, eikä tarvitse vääntää kesälomilla tutkimusta ja raportteja.Mä en usko tuota, että lukion opettajille maksetaan kaikesta ylimääräisestä lisäkorvaus. Olen itse töissä yläkoulussa, ja meillehän ei makseta mistään ylimääräisestä, vain opetustunneista. Jos olet tuntiopettaja ja sinulla sattuu olemaan vaikka vain kaksi opetustuntia päivänä, jolloin joudut lähtemään oppilaiden kanssa vaikka reissulle toiseen kaupunkiin, missä menee kymmenen tuntia, saat palkan sinä päivänä vain kahdesta tunnista, ylimääräistä on turha kysellä. Tai entäs leirikoulu, jossa olet vastuussa 24 tuntia vuorokaudessa, palkkaa ei tule, mutta vastuuta kyllä. Miten muistan olleen keskustelua siitä, että lukio-opettajat joutuvat korjaamaan ylioppilaskirjoituksetkin vapaapäivinä ja pääsiäisenä, eikä siitä tule sentin senttiä, vaikka työ on ylimääräinen ja se tehdään lomalla.
Varmaan riippuu kunnasta ja sopimuksesta? Meidän lukiossa maksetaan ainakin korvauksia yo-kokeiden korjaamisesta, mutta emme olekaan tavallisen TES piirissä.
Maksetaan ylitunneista, tukiopetuksesta, ryhmänohjauksesta 12 kk palkkio vuodessa ja opiskelijakunnan ohjaamisesta jne. jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin koulunkäynninohjaajaksi. Vastuu väheni. Stressi väheni. Palkka väheni myös. Tyytyväinen.
Eikö ne ihmettele töissä????
Mun puolesta ihmiset voi ihmetellä ihan rauhassa. Itse olen myös vaihtanut helpompaan/stressittömämpään työpaikkaan ja ihmettelijöille todennut, että en halua olla koko ajan loppuunpalamisen partaalla ja haudassa ennenaikaisesti töiden takia.
Tässä maassa tuntuu olevan vain yksi oikea tapa elää elämää ja se on pyrkiä koko ajan eteenpäin, ylemmäs, vaativampiin tehtäviin ja parempiin palkkoihin. Kaikki eivät halua sitä, vaan vähempikin riittää.
Terv. ei ope
Tämä hyvin tiivistetty. Koko ajan pitäisi vaan edetä ja yletä. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin yliopiston tutkijapuolelta/lehtorilta lukion opettajaksi. Että näinkin päin.
Lukion opettajat pääsee todella paljon, paljon helpommalla kuin yliopistonlehtorit.
Palkka sama, lukion opettajilla lyhyemmät työpäivät, pidemmät lomat ja oppikirjojen avulla paljon helpompi suunnitella tunnit. Kaikesta ylimääräisestä myös maksetaan lisäkorvaus, eikä tarvitse vääntää kesälomilla tutkimusta ja raportteja.Mä en usko tuota, että lukion opettajille maksetaan kaikesta ylimääräisestä lisäkorvaus. Olen itse töissä yläkoulussa, ja meillehän ei makseta mistään ylimääräisestä, vain opetustunneista. Jos olet tuntiopettaja ja sinulla sattuu olemaan vaikka vain kaksi opetustuntia päivänä, jolloin joudut lähtemään oppilaiden kanssa vaikka reissulle toiseen kaupunkiin, missä menee kymmenen tuntia, saat palkan sinä päivänä vain kahdesta tunnista, ylimääräistä on turha kysellä. Tai entäs leirikoulu, jossa olet vastuussa 24 tuntia vuorokaudessa, palkkaa ei tule, mutta vastuuta kyllä. Miten muistan olleen keskustelua siitä, että lukio-opettajat joutuvat korjaamaan ylioppilaskirjoituksetkin vapaapäivinä ja pääsiäisenä, eikä siitä tule sentin senttiä, vaikka työ on ylimääräinen ja se tehdään lomalla.
Varmaan riippuu kunnasta ja sopimuksesta? Meidän lukiossa maksetaan ainakin korvauksia yo-kokeiden korjaamisesta, mutta emme olekaan tavallisen TES piirissä.
Maksetaan ylitunneista, tukiopetuksesta, ryhmänohjauksesta 12 kk palkkio vuodessa ja opiskelijakunnan ohjaamisesta jne. jne.
Peruspalkkani on jotain 3600 e / kk, mutta nuo kaikki säännölliset lisät mukaan lukien se on ollut viime aikoina noin 4300 e / kk. Joskus jos on paljon ylimääräistä niin menee yli 4500 e / kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin koulunkäynninohjaajaksi. Vastuu väheni. Stressi väheni. Palkka väheni myös. Tyytyväinen.
Eikö ne ihmettele töissä????
Mun puolesta ihmiset voi ihmetellä ihan rauhassa. Itse olen myös vaihtanut helpompaan/stressittömämpään työpaikkaan ja ihmettelijöille todennut, että en halua olla koko ajan loppuunpalamisen partaalla ja haudassa ennenaikaisesti töiden takia.
Tässä maassa tuntuu olevan vain yksi oikea tapa elää elämää ja se on pyrkiä koko ajan eteenpäin, ylemmäs, vaativampiin tehtäviin ja parempiin palkkoihin. Kaikki eivät halua sitä, vaan vähempikin riittää.
Terv. ei ope
Itse 50- vuotiaana jatkokoulutaudun ns. ylöspäin. Valmistuttani valitsen silti työni niin, että stressitaso pysyy matalana. En ole siis kapuamassa työelämässä ylöspäin. Jos löytyy mieleinen työpaikka, voin mennä siihen ylikouluttautuneenakin.
Vierailija kirjoitti:
Onpas tullut kivasti vastauksia, kiitos! Suurin osa vaihtajista vaikuttaa kuitenkin pysyneetn koulutusalala, ymmärrettävää toki, varsinkin jos se ei vaadi uutta tutkintoa.
Asiantuntijatöistä vaihtanut (keskustelija nro 23) eritteli kattavasti plussia ja miinuksia, kiitos! Oli tosi mielenkiintoista lukea ne ja olen samaa mieltä monista hyvistä ja huonoista puolista. Sosiaalisesti on tosiaan aika kuormittavaa välillä, etenkin jos on ns. hankalia keissejä. Ja tää koronavuosi on tuonut ihan omat haasteensa työhön...
Toisaalta työn hyvät puolet on kiistattomat ja monien muiden plussien lisäksi mulla on lisäksi todella mahtava työyhteisö ja oppilaat on myös suurimmaksi osaksi todella ihania.
Eli ehkä jatkan vaan haaveilua ;). Suurin kimmoke näille uranvaihtohaaveille on just tuo ajoittainen tylsistyminen mutta kyllästyminen tulisi eittämättä tietysti vastaan aika monessa muussakin työssä.
Terv. ap
No jos kerran olet niin hienossa asemassa että työyhteisösi on ”todella mahtava” ja oppilaatkin ”aivan ihania”, lisäksi ruhtinaalliset lomat niin sinulla on varmaan asiat paremmin kuin suurella osalla suomalaisia. Ja mietit alanvaihtoa? Miksi?
Mä tunnen luokanopen joka vaihtoi perustoimistotöihin, kanslia/sihteerityylisiin hommiin. Väsyi luokanopena huonosti käyttäytyviin lapsiin ja oli tuolloin tyytyväinen alanvaihtoonsa. Myöhemmin tosin palasi taas opeksi.