On se nyt ihan p*erseestä, että pankista ei saa käteistä rahaa!

Euroopan Uniosta on kovasti tulossa rahastusinstituutio: muovivero, digivero, hiilitullit jne. jne. Virkamiesten ja -naisten korkeat palkat on saatava kustannettua keinolla millä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan huvittavia nämäkin firmat (mm. Saunalahti, DNA), jotka muuttivat paperilaskunsa maksullisiksi, kun laskuttaminen on kuulemma niin hiton kallista. No, sitten pitää lopettaa laskuttaminen kokonaan, jos se muka on niin hiton arvokasta.

Toisaalta, ketään ei pakoteta käyttämään heidän palveluitaan, vaan se on oma asiakkaan valinta.

En ymmärrä, miksi muiden asiakkauden pitäisi maksaa sinun paperilaskusi?

Meillä 50 vesiosuuskunnassa paperilaskusta veloitetaan 15€ ja ne ovat ne kulut, mitä siitä aiheutuu ja ne jotka haluaa sähköisesti ei maksa mitään. Ja laskutus tapahtuu kokonaisuudessaan kulujen mukaan, ei voittoa tule.

Miksi sitten ennen ei puhuttu halaistua sanaa paperilaskujen maksullisuudesta? No tietenkään siksi ei puhuttu, koska kalliit tietojärjestelmät otettiin tilalle, joiden hinnoista ei muuten koskaan nosteta sen suurempaa äläkkää, vaikka niitä pitää päivittää ja uusia tuon tuostakin.

Aina paperilaskut ovat maksaneet esim. postitus, lomakkeet, reskontra ja ennen ne lisättiin tuotteen hintaan.

Kun 80-luvulla tuli käyttöön sähköpostit, e-laskut, pankin suoraveloitukset jne. niin laskutuksesta ei juuri kuluja syntynyt, koska tiedot siirtyivät sähköisesti ja vaati vähemmän työvoimaa ja säästö tuli suoraan asiakkaan hyväksi, koska laskutuksesta ei syntynyt kuluja, toisin kuin siitä paperilaskusta.

Sama rahtien ja toimitusmaksujen kanssa. Ne maksavat jotka palvelua käyttävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan huvittavia nämäkin firmat (mm. Saunalahti, DNA), jotka muuttivat paperilaskunsa maksullisiksi, kun laskuttaminen on kuulemma niin hiton kallista. No, sitten pitää lopettaa laskuttaminen kokonaan, jos se muka on niin hiton arvokasta.

Toisaalta, ketään ei pakoteta käyttämään heidän palveluitaan, vaan se on oma asiakkaan valinta.

En ymmärrä, miksi muiden asiakkauden pitäisi maksaa sinun paperilaskusi?

Meillä 50 vesiosuuskunnassa paperilaskusta veloitetaan 15€ ja ne ovat ne kulut, mitä siitä aiheutuu ja ne jotka haluaa sähköisesti ei maksa mitään. Ja laskutus tapahtuu kokonaisuudessaan kulujen mukaan, ei voittoa tule.

Miksi sitten ennen ei puhuttu halaistua sanaa paperilaskujen maksullisuudesta? No tietenkään siksi ei puhuttu, koska kalliit tietojärjestelmät otettiin tilalle, joiden hinnoista ei muuten koskaan nosteta sen suurempaa äläkkää, vaikka niitä pitää päivittää ja uusia tuon tuostakin.

Aina paperilaskut ovat maksaneet esim. postitus, lomakkeet, reskontra ja ennen ne lisättiin tuotteen hintaan.

Kun 80-luvulla tuli käyttöön sähköpostit, e-laskut, pankin suoraveloitukset jne. niin laskutuksesta ei juuri kuluja syntynyt, koska tiedot siirtyivät sähköisesti ja vaati vähemmän työvoimaa ja säästö tuli suoraan asiakkaan hyväksi, koska laskutuksesta ei syntynyt kuluja, toisin kuin siitä paperilaskusta.

Sama rahtien ja toimitusmaksujen kanssa. Ne maksavat jotka palvelua käyttävät.

80-luvulla? Äläpäs omiasi pistä, ne tulivat kylläkin 90-luvulla.

Niin, käteistä ei saa monesta konttorista siksi, että sitä saa vieressä olevasta automaatista.

Isoäitini on DNA:n asiakas. Hänelle tuli joskus ehkä 2014 paperisen laskun lisä (ei tietokonetta eikä verkkopankkia). Taisi olla alkuun 1.90 e/lasku, nyt se on jo 3.90 e/lasku. Samalla myös liittymän kuukausimaksu on tasaisesti noussut, vaikka sekin firma tekee varmasti erittäin hyvää tulosta. Ja kyse on kuitenkin perustavaa laatua olevasta välttämättömyyshyödykkeestä.

Vierailija kirjoitti:

Verottaja puuhaa arvonlisäveron raportoinnin laajentamista lasku- ja kuittitietoihin (transaktiokohtainen data) eli pankkitapahtuma - sähköinen selvitys ostotapahtumasta.

Käteisen käyttö olisi tässä järjestelmässä rikollista, voidaan antaa kädestä toiseen.

Kaipa se rahan siirtäminen lahjana/lainana yms. on edelleen sallittua sähköisessäkin muodossa eli sinne selvityksiin voi satuilla mitä tahansa vaikka olisikin huumerahaa toiselle antamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en käytä käteistä. En edes tiedä, miltä nykyiset setelit näyttää. Kolikoita löytyy maasta, ne otan talteen.

Ja löysinhän mä kadulta kolme kaksikymppistä. Niissä ei ollut omistajan nimeä, joten pidin ne.

Miksi pidit setelit, jos et edes käytä käteistä?

Mistä tiesit että ne oli seteleitä? Kun et kerran tiedä miltä ne näyttää. 

Jos vertaa suomalaisten ostovoimaa, niin koskaan aikaisemmin maksaminen ei ole ollut näin edullista ja helppoa, maksoi sitten rahalla tai kortilla kuin nykyään, kun pankit ja kaupat kilpailu on kiristynyt. Ja sitä rahaa saa myös kaupoista, lähes yötä päivää.

Pankkikirja aikaan maksettiin erikseen jokaisesta nostosta, oli se sitten 10mk tai 1000mk.

Ja kun 60-70-luvulla tuli maksuvälineeksi shekit, jokaisesta shekistä asiakas maksoi erikseen, minkä käytti ja ne olivat kalliita.

Samoin laskujen maksaminen ja rahan nostamisesta automaatista maksoi joka kerta erikseen ja nostoraja oli n. 300 mk eli 50€.

Nyt pankkien kuukausi maksut ovat reilusti alle kympin ja pankkikortti maksaa satasen kolmen vuoden ajalta ja sitä saa vinkuttaa päivittäin vaikka tuhat kertaa, miten pieniä summia tahansa ja korttiin on yhdistetty usein vielä luoton mahdollisuus, jota voi vapaasti käyttää, kun se on kerran sopinut, toisin kuin ennen, mentiin pankkiin ja tehtiin vekseli, johon piti olla takaajat..

Vaikea ymmärtää, kuka enää haikailee käteisenrahan ja entisaikaan, kun pankissa asioiminen oli todella työllästä, kun pankit oli auki 10-16.00 ja siellä saatettiin jonottaa tunti pari ja työstä joutui ottamaan palkatonta vapaata.

Vierailija kirjoitti:

Jos vertaa suomalaisten ostovoimaa, niin koskaan aikaisemmin maksaminen ei ole ollut näin edullista ja helppoa, maksoi sitten rahalla tai kortilla kuin nykyään, kun pankit ja kaupat kilpailu on kiristynyt. Ja sitä rahaa saa myös kaupoista, lähes yötä päivää.

Pankkikirja aikaan maksettiin erikseen jokaisesta nostosta, oli se sitten 10mk tai 1000mk.

Ja kun 60-70-luvulla tuli maksuvälineeksi shekit, jokaisesta shekistä asiakas maksoi erikseen, minkä käytti ja ne olivat kalliita.

Samoin laskujen maksaminen ja rahan nostamisesta automaatista maksoi joka kerta erikseen ja nostoraja oli n. 300 mk eli 50€.

Nyt pankkien kuukausi maksut ovat reilusti alle kympin ja pankkikortti maksaa satasen kolmen vuoden ajalta ja sitä saa vinkuttaa päivittäin vaikka tuhat kertaa, miten pieniä summia tahansa ja korttiin on yhdistetty usein vielä luoton mahdollisuus, jota voi vapaasti käyttää, kun se on kerran sopinut, toisin kuin ennen, mentiin pankkiin ja tehtiin vekseli, johon piti olla takaajat..

Vaikea ymmärtää, kuka enää haikailee käteisenrahan ja entisaikaan, kun pankissa asioiminen oli todella työllästä, kun pankit oli auki 10-16.00 ja siellä saatettiin jonottaa tunti pari ja työstä joutui ottamaan palkatonta vapaata.

Mitä, mitä?! Ei pankista nostettaessa mennyt mitään "nostolisää". Shekkejä ei oikeasti käyttänyt juuri kukaan (valmistujaislahjaksi saatiin rahashekki hienon kortin välissä). Pankkeihin tuli laskunmaksuautomaatit (jotka olivat ilmaisia, se oli se juju), myöhemmin nämä tulivat maksullisiksi, kun pankit halusivat siirtää asiakkaitaan nettiin enemmän. Ennen näitä automaatteja laskut laitettiin kaikki yhteen kuoreen ja pankin seinässä olevaan kirjeluukkuun. Tästä maksettiin joku könttämaksu pankille. Jos konttorissa maksoit, meni joku lisä per lasku. Tätä lisää sitten ruvettiin korottamaan, että saadaan asiakkaat maksamaan laskunsa itse niillä automaateilla. Laskuja pystyi kuitenkin maksamaan myös käteisellä, esim. Hesarin konttorissa ym. Eikä kyllä automaatissa ollut mitään nostomaksuja, uudemman ajan konstailuja ovat tuollaiset. Olet vissiin syntynyt vasta 80-luvun jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

tytti_tuppu kirjoitti:

ihme itkemistä, tervetuloa nykypäivään. Käteinen on vaikeaa käyttää, säilyttää ja siirtää. En ole vuosiin enää käyttänyt käteistä kuin ulkomailla reissatessa. Jos pankin siirtyminen digitaalisuuteen rassaa niin menkää omasäästöpankin asiakkaiksi, se tarjoaa premium hintaista kasvokasta asiakaspalvelua ja perinteisiä asiakaskohtaamisia. Yksinkertainen fakta on, että suurin osa ihmisistä ei halua maksaa kasvokkain tapahtuvista asiakaskohtaamisista niiden aiheuttamia kustannuksia. Halutaan hyvää asiakaspalvelu, mutta silti lainan marginaali ja palvelumaksut mahdollisemman alas.

Private bankin puolelta löytyy hyviä henkilökohtaisia pankkipalveluita ja käteistä kun haluat jos tästä huvista haluaa maksaa.

-Pankkivirkailija.

Onko voittoa tuottavan yrityksen työntekijälle yllätys, että yksittäiset ihmisetkin haluavat mahdollisimman hyvän palvelun mahdollisimman pienellä hinnalla? Mietipä itse haluaako yritys sinulta mahdollisimman hyvän työpanoksen mahdollisimman pienellä palkalla? Ja tuleeko yllätyksenä myös se, että liiketoiminnassa (myös pankkien kohdalla) kilpaillaan asiakkaista laadulla ja hinnalla?

Mitenpä meinaa pankki palvella asiakastaan, jos käteistä ei enää ole lainkaan käytössä, ja kyberhyökkäys tuhoaa tietoliikenneyhteydet? Nostaa kädet pystyyn ja huutaa force majorea? Kyllä kannattaa maalata itsensä nurkkaan, ja poistaa se back-up plan, joka tällä hetkellä on käteinen raha.

Nuo persaukiset jotka nostaa käteistä rahaa pankkien tiskiltä ei tuo muuta kuin hiekkaan kenkiensä mukana sisään. Täysin kannattamattomia asiakkaita joista pankkien kannattaa hankkiutua kokonaan eroon jos vain suinkin mahdollista. Etenkään ei kannata palkata kallista henkilökuntaa heitä palvelemaan.

Pankeille oikeasti hyvät asiakkaat ei ole kiinnostuneita muutaman sadan euron käteisnostoista. Heille täysin merkityksetön palvelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vertaa suomalaisten ostovoimaa, niin koskaan aikaisemmin maksaminen ei ole ollut näin edullista ja helppoa, maksoi sitten rahalla tai kortilla kuin nykyään, kun pankit ja kaupat kilpailu on kiristynyt. Ja sitä rahaa saa myös kaupoista, lähes yötä päivää.

Pankkikirja aikaan maksettiin erikseen jokaisesta nostosta, oli se sitten 10mk tai 1000mk.

Ja kun 60-70-luvulla tuli maksuvälineeksi shekit, jokaisesta shekistä asiakas maksoi erikseen, minkä käytti ja ne olivat kalliita.

Samoin laskujen maksaminen ja rahan nostamisesta automaatista maksoi joka kerta erikseen ja nostoraja oli n. 300 mk eli 50€.

Nyt pankkien kuukausi maksut ovat reilusti alle kympin ja pankkikortti maksaa satasen kolmen vuoden ajalta ja sitä saa vinkuttaa päivittäin vaikka tuhat kertaa, miten pieniä summia tahansa ja korttiin on yhdistetty usein vielä luoton mahdollisuus, jota voi vapaasti käyttää, kun se on kerran sopinut, toisin kuin ennen, mentiin pankkiin ja tehtiin vekseli, johon piti olla takaajat..

Vaikea ymmärtää, kuka enää haikailee käteisenrahan ja entisaikaan, kun pankissa asioiminen oli todella työllästä, kun pankit oli auki 10-16.00 ja siellä saatettiin jonottaa tunti pari ja työstä joutui ottamaan palkatonta vapaata.

Mitä, mitä?! Ei pankista nostettaessa mennyt mitään "nostolisää". Shekkejä ei oikeasti käyttänyt juuri kukaan (valmistujaislahjaksi saatiin rahashekki hienon kortin välissä). Pankkeihin tuli laskunmaksuautomaatit (jotka olivat ilmaisia, se oli se juju), myöhemmin nämä tulivat maksullisiksi, kun pankit halusivat siirtää asiakkaitaan nettiin enemmän. Ennen näitä automaatteja laskut laitettiin kaikki yhteen kuoreen ja pankin seinässä olevaan kirjeluukkuun. Tästä maksettiin joku könttämaksu pankille. Jos konttorissa maksoit, meni joku lisä per lasku. Tätä lisää sitten ruvettiin korottamaan, että saadaan asiakkaat maksamaan laskunsa itse niillä automaateilla. Laskuja pystyi kuitenkin maksamaan myös käteisellä, esim. Hesarin konttorissa ym. Eikä kyllä automaatissa ollut mitään nostomaksuja, uudemman ajan konstailuja ovat tuollaiset. Olet vissiin syntynyt vasta 80-luvun jälkeen?

Nyt sekoitat pankin lahja- ja maksushekin keskenään.

Ennen pankkikorttia, kaikki työssäkäyvät käyttivät shekkejä ostoksien maksamiseen. Pankit antoivat 20kpl nipun kerralla asiakkaalle, joilla maksettiin kaupassa. Pankkikortit tulivat joskus 80-luvulla.

Ja yhä edelleen yritykset käyttävät shekkejä, samoin asuntokaupoissa, jos maksu tapahtuu kaupanteko hetkellä.

Omassa pankissa automaatilla maksaminen ei ollut ilmaista, vaan kuukauden välein tuli eritelty lasku.

Muistatteko ajan, kun pankkitalletuksille (määräaikainen) saattoi saada jopa 13 % verottoman tuoton? (Tosin asuntolainojenkin korot olivat silloin paljon suuremmat kuin nykyään.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vertaa suomalaisten ostovoimaa, niin koskaan aikaisemmin maksaminen ei ole ollut näin edullista ja helppoa, maksoi sitten rahalla tai kortilla kuin nykyään, kun pankit ja kaupat kilpailu on kiristynyt. Ja sitä rahaa saa myös kaupoista, lähes yötä päivää.

Pankkikirja aikaan maksettiin erikseen jokaisesta nostosta, oli se sitten 10mk tai 1000mk.

Ja kun 60-70-luvulla tuli maksuvälineeksi shekit, jokaisesta shekistä asiakas maksoi erikseen, minkä käytti ja ne olivat kalliita.

Samoin laskujen maksaminen ja rahan nostamisesta automaatista maksoi joka kerta erikseen ja nostoraja oli n. 300 mk eli 50€.

Nyt pankkien kuukausi maksut ovat reilusti alle kympin ja pankkikortti maksaa satasen kolmen vuoden ajalta ja sitä saa vinkuttaa päivittäin vaikka tuhat kertaa, miten pieniä summia tahansa ja korttiin on yhdistetty usein vielä luoton mahdollisuus, jota voi vapaasti käyttää, kun se on kerran sopinut, toisin kuin ennen, mentiin pankkiin ja tehtiin vekseli, johon piti olla takaajat..

Vaikea ymmärtää, kuka enää haikailee käteisenrahan ja entisaikaan, kun pankissa asioiminen oli todella työllästä, kun pankit oli auki 10-16.00 ja siellä saatettiin jonottaa tunti pari ja työstä joutui ottamaan palkatonta vapaata.

Mitä, mitä?! Ei pankista nostettaessa mennyt mitään "nostolisää". Shekkejä ei oikeasti käyttänyt juuri kukaan (valmistujaislahjaksi saatiin rahashekki hienon kortin välissä). Pankkeihin tuli laskunmaksuautomaatit (jotka olivat ilmaisia, se oli se juju), myöhemmin nämä tulivat maksullisiksi, kun pankit halusivat siirtää asiakkaitaan nettiin enemmän. Ennen näitä automaatteja laskut laitettiin kaikki yhteen kuoreen ja pankin seinässä olevaan kirjeluukkuun. Tästä maksettiin joku könttämaksu pankille. Jos konttorissa maksoit, meni joku lisä per lasku. Tätä lisää sitten ruvettiin korottamaan, että saadaan asiakkaat maksamaan laskunsa itse niillä automaateilla. Laskuja pystyi kuitenkin maksamaan myös käteisellä, esim. Hesarin konttorissa ym. Eikä kyllä automaatissa ollut mitään nostomaksuja, uudemman ajan konstailuja ovat tuollaiset. Olet vissiin syntynyt vasta 80-luvun jälkeen?

Nyt sekoitat pankin lahja- ja maksushekin keskenään.

Ennen pankkikorttia, kaikki työssäkäyvät käyttivät shekkejä ostoksien maksamiseen. Pankit antoivat 20kpl nipun kerralla asiakkaalle, joilla maksettiin kaupassa. Pankkikortit tulivat joskus 80-luvulla.

Ja yhä edelleen yritykset käyttävät shekkejä, samoin asuntokaupoissa, jos maksu tapahtuu kaupanteko hetkellä.

Omassa pankissa automaatilla maksaminen ei ollut ilmaista, vaan kuukauden välein tuli eritelty lasku.

Tiedän mikä shekkivihko on ja miten sitä käytetään. Sitä ei vain oikeasti juuri käytetty, kuin hyvin harvoin. Esim. minun perheessäni ei juuri koskaan. Olisiko joskus joku auto ostettu shekillä. Tarkoitin lahjashekillä sitä, että se oli käytännössä ainoa tilanne, kun nähtiin "shekki". Ihmiset "ostoksia tehdessään" käyttivät käteistä. Jossain Stockalla joku matami joskus saattoi maksaa shekillä. Oikeasti jokapäiväisessä elämässä ei shekkejä juuri näkynyt. Minä esimerkiksi olin kaupassa töissä ja hyvä, jos kerran kuussa joku maksoi shekillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vertaa suomalaisten ostovoimaa, niin koskaan aikaisemmin maksaminen ei ole ollut näin edullista ja helppoa, maksoi sitten rahalla tai kortilla kuin nykyään, kun pankit ja kaupat kilpailu on kiristynyt. Ja sitä rahaa saa myös kaupoista, lähes yötä päivää.

Pankkikirja aikaan maksettiin erikseen jokaisesta nostosta, oli se sitten 10mk tai 1000mk.

Ja kun 60-70-luvulla tuli maksuvälineeksi shekit, jokaisesta shekistä asiakas maksoi erikseen, minkä käytti ja ne olivat kalliita.

Samoin laskujen maksaminen ja rahan nostamisesta automaatista maksoi joka kerta erikseen ja nostoraja oli n. 300 mk eli 50€.

Nyt pankkien kuukausi maksut ovat reilusti alle kympin ja pankkikortti maksaa satasen kolmen vuoden ajalta ja sitä saa vinkuttaa päivittäin vaikka tuhat kertaa, miten pieniä summia tahansa ja korttiin on yhdistetty usein vielä luoton mahdollisuus, jota voi vapaasti käyttää, kun se on kerran sopinut, toisin kuin ennen, mentiin pankkiin ja tehtiin vekseli, johon piti olla takaajat..

Vaikea ymmärtää, kuka enää haikailee käteisenrahan ja entisaikaan, kun pankissa asioiminen oli todella työllästä, kun pankit oli auki 10-16.00 ja siellä saatettiin jonottaa tunti pari ja työstä joutui ottamaan palkatonta vapaata.

Mitä, mitä?! Ei pankista nostettaessa mennyt mitään "nostolisää". Shekkejä ei oikeasti käyttänyt juuri kukaan (valmistujaislahjaksi saatiin rahashekki hienon kortin välissä). Pankkeihin tuli laskunmaksuautomaatit (jotka olivat ilmaisia, se oli se juju), myöhemmin nämä tulivat maksullisiksi, kun pankit halusivat siirtää asiakkaitaan nettiin enemmän. Ennen näitä automaatteja laskut laitettiin kaikki yhteen kuoreen ja pankin seinässä olevaan kirjeluukkuun. Tästä maksettiin joku könttämaksu pankille. Jos konttorissa maksoit, meni joku lisä per lasku. Tätä lisää sitten ruvettiin korottamaan, että saadaan asiakkaat maksamaan laskunsa itse niillä automaateilla. Laskuja pystyi kuitenkin maksamaan myös käteisellä, esim. Hesarin konttorissa ym. Eikä kyllä automaatissa ollut mitään nostomaksuja, uudemman ajan konstailuja ovat tuollaiset. Olet vissiin syntynyt vasta 80-luvun jälkeen?

Nyt sekoitat pankin lahja- ja maksushekin keskenään.

Ennen pankkikorttia, kaikki työssäkäyvät käyttivät shekkejä ostoksien maksamiseen. Pankit antoivat 20kpl nipun kerralla asiakkaalle, joilla maksettiin kaupassa. Pankkikortit tulivat joskus 80-luvulla.

Ja yhä edelleen yritykset käyttävät shekkejä, samoin asuntokaupoissa, jos maksu tapahtuu kaupanteko hetkellä.

Omassa pankissa automaatilla maksaminen ei ollut ilmaista, vaan kuukauden välein tuli eritelty lasku.

Tiedän mikä shekkivihko on ja miten sitä käytetään. Sitä ei vain oikeasti juuri käytetty, kuin hyvin harvoin. Esim. minun perheessäni ei juuri koskaan. Olisiko joskus joku auto ostettu shekillä. Tarkoitin lahjashekillä sitä, että se oli käytännössä ainoa tilanne, kun nähtiin "shekki". Ihmiset "ostoksia tehdessään" käyttivät käteistä. Jossain Stockalla joku matami joskus saattoi maksaa shekillä. Oikeasti jokapäiväisessä elämässä ei shekkejä juuri näkynyt. Minä esimerkiksi olin kaupassa töissä ja hyvä, jos kerran kuussa joku maksoi shekillä.

Omsssa ystäväpiirissä 70-luvulla shekit oli yleisesti käytössä ja niillä maksettiin päivittäisostokset kaupassa ja saatiin myös käteistä rahaa, jos kirjoitti suuremman summan. Niitä voi siirtää myös toiselle henkillölle allekirjoituksin.

Shekillä maksaminen oli yleistä 70-luvulla, kunnes pankkikortit tuli 80-luvulla.

Ettet vain ollut töissä kaupassa 80-luvulla tai sen jälkeen, silloin ei enää käytetty shekkejä, kun oli pankkikortit ja pankkiautomaatteja joka nurkalla.

Vierailija kirjoitti:

Isoäitini on DNA:n asiakas. Hänelle tuli joskus ehkä 2014 paperisen laskun lisä (ei tietokonetta eikä verkkopankkia). Taisi olla alkuun 1.90 e/lasku, nyt se on jo 3.90 e/lasku. Samalla myös liittymän kuukausimaksu on tasaisesti noussut, vaikka sekin firma tekee varmasti erittäin hyvää tulosta. Ja kyse on kuitenkin perustavaa laatua olevasta välttämättömyyshyödykkeestä.

Irtisanokaa dna ja hankkikaa isoäidille pre paid liittymä. Siinä tarvitsee maksaa vain käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vertaa suomalaisten ostovoimaa, niin koskaan aikaisemmin maksaminen ei ole ollut näin edullista ja helppoa, maksoi sitten rahalla tai kortilla kuin nykyään, kun pankit ja kaupat kilpailu on kiristynyt. Ja sitä rahaa saa myös kaupoista, lähes yötä päivää.

Pankkikirja aikaan maksettiin erikseen jokaisesta nostosta, oli se sitten 10mk tai 1000mk.

Ja kun 60-70-luvulla tuli maksuvälineeksi shekit, jokaisesta shekistä asiakas maksoi erikseen, minkä käytti ja ne olivat kalliita.

Samoin laskujen maksaminen ja rahan nostamisesta automaatista maksoi joka kerta erikseen ja nostoraja oli n. 300 mk eli 50€.

Nyt pankkien kuukausi maksut ovat reilusti alle kympin ja pankkikortti maksaa satasen kolmen vuoden ajalta ja sitä saa vinkuttaa päivittäin vaikka tuhat kertaa, miten pieniä summia tahansa ja korttiin on yhdistetty usein vielä luoton mahdollisuus, jota voi vapaasti käyttää, kun se on kerran sopinut, toisin kuin ennen, mentiin pankkiin ja tehtiin vekseli, johon piti olla takaajat..

Vaikea ymmärtää, kuka enää haikailee käteisenrahan ja entisaikaan, kun pankissa asioiminen oli todella työllästä, kun pankit oli auki 10-16.00 ja siellä saatettiin jonottaa tunti pari ja työstä joutui ottamaan palkatonta vapaata.

Mitä, mitä?! Ei pankista nostettaessa mennyt mitään "nostolisää". Shekkejä ei oikeasti käyttänyt juuri kukaan (valmistujaislahjaksi saatiin rahashekki hienon kortin välissä). Pankkeihin tuli laskunmaksuautomaatit (jotka olivat ilmaisia, se oli se juju), myöhemmin nämä tulivat maksullisiksi, kun pankit halusivat siirtää asiakkaitaan nettiin enemmän. Ennen näitä automaatteja laskut laitettiin kaikki yhteen kuoreen ja pankin seinässä olevaan kirjeluukkuun. Tästä maksettiin joku könttämaksu pankille. Jos konttorissa maksoit, meni joku lisä per lasku. Tätä lisää sitten ruvettiin korottamaan, että saadaan asiakkaat maksamaan laskunsa itse niillä automaateilla. Laskuja pystyi kuitenkin maksamaan myös käteisellä, esim. Hesarin konttorissa ym. Eikä kyllä automaatissa ollut mitään nostomaksuja, uudemman ajan konstailuja ovat tuollaiset. Olet vissiin syntynyt vasta 80-luvun jälkeen?

Nyt sekoitat pankin lahja- ja maksushekin keskenään.

Ennen pankkikorttia, kaikki työssäkäyvät käyttivät shekkejä ostoksien maksamiseen. Pankit antoivat 20kpl nipun kerralla asiakkaalle, joilla maksettiin kaupassa. Pankkikortit tulivat joskus 80-luvulla.

Ja yhä edelleen yritykset käyttävät shekkejä, samoin asuntokaupoissa, jos maksu tapahtuu kaupanteko hetkellä.

Omassa pankissa automaatilla maksaminen ei ollut ilmaista, vaan kuukauden välein tuli eritelty lasku.

Tiedän mikä shekkivihko on ja miten sitä käytetään. Sitä ei vain oikeasti juuri käytetty, kuin hyvin harvoin. Esim. minun perheessäni ei juuri koskaan. Olisiko joskus joku auto ostettu shekillä. Tarkoitin lahjashekillä sitä, että se oli käytännössä ainoa tilanne, kun nähtiin "shekki". Ihmiset "ostoksia tehdessään" käyttivät käteistä. Jossain Stockalla joku matami joskus saattoi maksaa shekillä. Oikeasti jokapäiväisessä elämässä ei shekkejä juuri näkynyt. Minä esimerkiksi olin kaupassa töissä ja hyvä, jos kerran kuussa joku maksoi shekillä.

Omsssa ystäväpiirissä 70-luvulla shekit oli yleisesti käytössä ja niillä maksettiin päivittäisostokset kaupassa ja saatiin myös käteistä rahaa, jos kirjoitti suuremman summan. Niitä voi siirtää myös toiselle henkillölle allekirjoituksin.

Shekillä maksaminen oli yleistä 70-luvulla, kunnes pankkikortit tuli 80-luvulla.

Ettet vain ollut töissä kaupassa 80-luvulla tai sen jälkeen, silloin ei enää käytetty shekkejä, kun oli pankkikortit ja pankkiautomaatteja joka nurkalla.

Ehkä oltiin sitten eri piireissä :) Ihan 70-luvun puolella olin siis tuossa työssä. Omilla kavereilla alkoi myös olla pankkikortteja kun ne yleistyivät ja aikamoista räknäämistä oli elämä niiden kanssa, koska kaupat veloitti tilejä kuka milloinkin, pienet kaupat harvemmin ja isot tiheämmin. Vähän väliä ihmisten tilit oli ylitetty. Itsellä ei koskaan pankkikorttia ollut, otin Visa electronin heti kun ne tuli (en mitenkään aktiivisesti, pankki sitä tarjosi). Se oli järkevän tuntuinen, koska tili ei voinut mennä miinukselle.

Nostin juuri käteistä Oma Säästöpankin tiskiltä. Sain haluamani 200 E:n setelin. Nyt ei muuta kuin jotakin pikku kauppaa ¨kiusaamaan'.

Onks viel 500 egen seteleitä saatavil?

Vierailija kirjoitti:

Minusta on kiva maksaa pienemmät ostokset käteisellä, pysyy päässälaskutaitokin edes jotensakin yllä.

MItä se maksutapaan kuuluu? En käteisaikana laskenu yhtään mitään kuten en nytkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on kiva maksaa pienemmät ostokset käteisellä, pysyy päässälaskutaitokin edes jotensakin yllä.

MItä se maksutapaan kuuluu? En käteisaikana laskenu yhtään mitään kuten en nytkään.

Kyllähän se nyt vaan kuuluu, jos maksaa esim. kolikoilla, ladot kolikoita tiskiin niin kauan, kunnes tulee tasaraha.