Mitä mieltä olette "vapaasta synnytyksestä" eli raskaus ja synnytys ilman nykylääketieteen apuja?

Tilastot kertovat varmaan hyvän vastauksen tähän.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole intuitiivisesta seurannasta yhtään sen enempää apua kuin lääketieteellistä seurannasta jos lapsi esim kuolee kohtuun. Mutta mieluummin otin ne mömmöt kuin sen kammottavan epäuskon kun liikkeitä ei enää tuntunut.

Kaikkia kohtukuolemia ei ikävä kyllä voida millään seurannan määrällä estää, mutta jos kohtukuoleman syy olisi ollut etukäteen huomattavissa (esim. istukan vajaatoiminta, raskaushepatoosi) saatetaan se pystyä ehkäisemään tarkalla seurannalla ja aikaistetulla synnytyksellä. Toki juuri nuo istukan vajaatoiminta ja raskaushepatoosikin voivat jäädä huomaamatta, vaikka normaaliseurannassa olisikin.

Olen todella pahoillani menetyksestäsi. Kenenkään ei pitäisi joutua käymään läpi sitä, minkä sinä olet joutunut kokemaan.

Voisi harkita Darwin-palkintoa tälle liikeelle.

Ottakaa kaikki apu vastaan, mitä tarjotaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole intuitiivisesta seurannasta yhtään sen enempää apua kuin lääketieteellistä seurannasta jos lapsi esim kuolee kohtuun. Mutta mieluummin otin ne mömmöt kuin sen kammottavan epäuskon kun liikkeitä ei enää tuntunut.

Kaikkia kohtukuolemia ei ikävä kyllä voida millään seurannan määrällä estää, mutta jos kohtukuoleman syy olisi ollut etukäteen huomattavissa (esim. istukan vajaatoiminta, raskaushepatoosi) saatetaan se pystyä ehkäisemään tarkalla seurannalla ja aikaistetulla synnytyksellä. Toki juuri nuo istukan vajaatoiminta ja raskaushepatoosikin voivat jäädä huomaamatta, vaikka normaaliseurannassa olisikin.

Olen todella pahoillani menetyksestäsi. Kenenkään ei pitäisi joutua käymään läpi sitä, minkä sinä olet joutunut kokemaan.

Sama kommentoija lisää vielä: huomasin, että kirjoittamani viestin voi lukea väärin. Missään nimessä en tarkoita väittää, että juuri sinun tapauksessasi olisi voitu/olisi pitänyt toimia toisin. Kommentoin vain yleisellä tasolla.

Tällaisen ajatuksen kannattajat onneksi karsiutuu aika nopeaan tahtiin pois tältä pallon päältä. Juuri sillä tavalla kuin haluavatkin: luonto hoitelee.

Vierailija kirjoitti:

Monet varmaan muistaa sen yhden tällaisen pariskunnan, jotka olivat jossain TV-ohjelmassakin. Kauheasti uhosivat kuinka eivät anna lääketieteen tappaa lastaan ja kuinka synnytyksen voi ihan hyvin hoitaa kotona kun on katsonut pari Youtube-videota synnytyksestä.

Jossain vaiheessa tuli julkisuuteen, että heille oli joitakin vuosia ohjelman jälkeen syntynyt kaksoset, joista toinen syntyi kuolleena. Yrittivät pitkään peitellä tapausta, olivat pitäneet kuollutta vauvaa pakastimessa ja lopulta haudanneet pihalleen, mutta jotenkin se tuli ilmi.

Tosi surullista, kun kaksosraskaushan on aina lähtökohtaisesti riskiraskaus ja sen takia niitä seurataan tosi tarkkaan ja käsittääkseni yleensä synnytys käynnistetäänkin hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa.

Jep, nää hörhöt muistetaan. Mies myös kertoo netissä kunka kannabisöljyä kannattaa käyttää syövön hoitoon ennemmin kuin sytostaatteja..

Tuossa mennään mielestäni vähän liian pitkälle, ihan toiseen ääripäähän.

Tavallaan ymmärrän sen että halutaan pyrkiä luonnollisempaan suuntaan, ja jollain tavalla tuo ajatus naiseuden voimasta ja viisaudesta on kaunis, mutta muuten keskustelu on kamalan negatiivista, ja sektioihin ja sairaalasynnytyksiin ja lääkkeisiin/lääketieteeseen suhtaudutaan vihamielisesti.

Suomessa äiti- ja vauvakuolleisuus synnytyksissä on nykyään hyvin pientä, juuri raskausajan seurannan ja synnytyksessä käytettävien apukeinojen ansiosta. Onhan sitä synnytetty ennenkin kotona, ja monissa maissa synnytetään vieläkin, mutta onhan ne kuolleisuusluvutkin jotain muuta. Ja vammautuneet (esim. hapenpuutteesta aiheutunut aivovaurio) vielä erikseen.

Instagramissa tuli vastaan yhteen tällaiseen tiliin liittyvä kohu, en nähnyt alkuperäistä postausta kun oli jo poistettu silloin, mutta liittyi aiheeseen että sektio on ryöstö, äidiltä ryöstetään synnytyskokemus, ja vauvalta luonnollinen syntymä, ja lääkärit haluavat väkisin pakottaa turhiin sektioihin, etc..

Päädyin sitä kautta lukemaan paria tällaista tiliä, ja onpahan aikamoista tekstiä 😳 on mielestäni vastuutonta kannustaa villiin raskauteen (eli ei neuvolaseurantaa, ultria, ei mitään), kotisynnytykseen ilman kätilöä, ja rokottamattomuuteen.

Tai sitten tulisi olla joku vastuu heilläkin. Jos muita kiinnostaa lukea aiheesta, nämä ko. tilit olivat vapaasynnytyssuomi ja juurimama.

Riskialtista. Kaikki voi mennä hyvin, mutta myös hyvin huonosti, mikä olisi voitu nykylääketieteellä estää.

Hullua.

Tileistä poistetaan  asiallinenkin kommentointi jos näkemys on eri eikä heitellä pelkkiä sydämiä.  Kun on itse ollut tilanteessa jossa kiireellinen lääketieteellinen apu on välttämätöntä vähintäänkin vauvan terveyden turvaamiseksi, niin tietää että mitä tahansa voi sattua vaikka synnytys olisi mennyt kotona mahdollisimman pitkään viipyen hyvin viime metreille. Nuo todellakin haluavat vain olla omassa kuplassaan ja kieltävän tämän mahdollisuuden ajatuksissaan. Siihen kukaan ei ole oikein vastannut hyväksyvätkö he mukisematta lapsensa vammautumisen tai kuoleman jos niin sattuisi omien valintojen takia käymään?

Vierailija kirjoitti:

Tuossa mennään mielestäni vähän liian pitkälle, ihan toiseen ääripäähän.

Tavallaan ymmärrän sen että halutaan pyrkiä luonnollisempaan suuntaan, ja jollain tavalla tuo ajatus naiseuden voimasta ja viisaudesta on kaunis, mutta muuten keskustelu on kamalan negatiivista, ja sektioihin ja sairaalasynnytyksiin ja lääkkeisiin/lääketieteeseen suhtaudutaan vihamielisesti.

Suomessa äiti- ja vauvakuolleisuus synnytyksissä on nykyään hyvin pientä, juuri raskausajan seurannan ja synnytyksessä käytettävien apukeinojen ansiosta. Onhan sitä synnytetty ennenkin kotona, ja monissa maissa synnytetään vieläkin, mutta onhan ne kuolleisuusluvutkin jotain muuta. Ja vammautuneet (esim. hapenpuutteesta aiheutunut aivovaurio) vielä erikseen.

Instagramissa tuli vastaan yhteen tällaiseen tiliin liittyvä kohu, en nähnyt alkuperäistä postausta kun oli jo poistettu silloin, mutta liittyi aiheeseen että sektio on ryöstö, äidiltä ryöstetään synnytyskokemus, ja vauvalta luonnollinen syntymä, ja lääkärit haluavat väkisin pakottaa turhiin sektioihin, etc..

Päädyin sitä kautta lukemaan paria tällaista tiliä, ja onpahan aikamoista tekstiä 😳 on mielestäni vastuutonta kannustaa villiin raskauteen (eli ei neuvolaseurantaa, ultria, ei mitään), kotisynnytykseen ilman kätilöä, ja rokottamattomuuteen.

Tai sitten tulisi olla joku vastuu heilläkin. Jos muita kiinnostaa lukea aiheesta, nämä ko. tilit olivat vapaasynnytyssuomi ja juurimama.

Näillä ihmisillä on usein se ongelma, että he ovat lukeneet netistä englanninkielisiä juttuja, jotka käsittelevät sairaalasynnytyksiä Yhdysvalloissa. Siellä turhat sektiot ja/tai turha lääketieteellinen puuttuminen synnytykseen onkin jonkin asteinen ongelma. Tämä johtuu mm. Jenkkien oma lääkäri -käytännöstä, jossa gynekologi valitaan raskauden alussa ja tämä gynekologi hoitaa sitten synnytyksenkin, kun sen aika on.

Toisin kuin Suomessa, jossa synnytyksen hoitaa vuorossa oleva kätilö tai mahdollisesti lääkäri, saattaa USA:ssa toimivalla gynellä olla kiire kotiin tai muuten vaan motivaatio hukassa ja esim. sektioon voidaan päätyä liian kevyin perustein. Suomessa lienee ennemmin toisin päin, että sektioon päädytään vähän liian harvoin tai turhan myöhään.

Nykylääketiede pelastaa satoja tai tuhansia vauvoja ja äitejä joka päivä, pidän jokseenkin sekopäänä tyyppiä, joka ei tätä tajua. Kotisynnytyksen ja toiveen lääkkeettömyydestä ymmärrän, äidin ja lapsen parhaaksi tehtävästä raskausajan seurannasta kieltäytymistä en. Ja kotisynnytykseenkin ammattitaitoinen, aiheeseen perehtynyt kätilö mukaan ja varautuminen siihen että hätätapauksessa joutuu soittamaan ambulanssin.

Jos tykkää elää vaarallisesti ja leikkiä omalla ja lapsensa hengellä niin mikäs siinä.

Oma ensiraskauteni meni oikein mallikkaasti ja vauva voi hyvin koko raskauden. Helposti olisin voinut raskausaikana kuvitella pystyväni kotisynnytykseen.

No onneksi menin osastolle, sillä vauvan sydänäänet laski supistusten aikana joka kerta jos en ollut tietyssä asennossa, ja vauva oli myös virheasennossa minkä takia en avautunut millään loppuun. Yli vuorokauden yritin saada lasta syntymään alateitse tuloksetta ja lopulta päädyttiin kiireelliseen sektioon.

Luomumammana olisin varmaan synnyttänyt kuolleen lapsen, koska ties kuinka kauan olisin saanut lasta ulos pusertaa sydänäänten heiketessä joka supistuksella. Että voi se oppikirjaraskaus päättyä kauhusynnytykseen.

Vierailija kirjoitti:

Nykylääketiede pelastaa satoja tai tuhansia vauvoja ja äitejä joka päivä, pidän jokseenkin sekopäänä tyyppiä, joka ei tätä tajua. Kotisynnytyksen ja toiveen lääkkeettömyydestä ymmärrän, äidin ja lapsen parhaaksi tehtävästä raskausajan seurannasta kieltäytymistä en. Ja kotisynnytykseenkin ammattitaitoinen, aiheeseen perehtynyt kätilö mukaan ja varautuminen siihen että hätätapauksessa joutuu soittamaan ambulanssin.

Mä ymmärrän kyllä, että jotkut haluaa mieluummin synnyttää kotona, koska kokevat sairaalaympäristön stressaavana (tai mistä nyt vaan muusta syystä). Mutta mä en ikinä uskaltaisi juuri sen takia, että kotoa ei ehdi ajoissa sairaalaan edes ambulanssilla, jos sydänäänet äkillisesti romahtaa.

Tässäkään ei lapsen oikeus toteudu. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus neuvolakäynteihin, joilla seurataan lapsen kehityksen etenemistä. Neuvolakäyntien laiminlyönnit tulisi kriminalisoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauvan vaarantaminen on lähinnä rikollista. Millainen tyyppi ei käy neuvolassa ja synnytä sairaalassa?

Itselläni herää tämän keskustelun myötä vielä suuremmin silmät siitä, kuinka takapajuista menoa Suomessa on, vaikka niin ollaan matkustelevia, avoimia ihmisiä. Oksettaa. Eipä tarvitse mennä kovinkaan kauas etelään kun kotisynnytys ilman neuvoloita on täysin normaalia. Miten helve*issä sitä on ennen synnytetty ja selvitty tai maalta lähdetty pyöräillen lähimpään sairaalaan (joka saattoi olla 100km päässä)? Miten nuoria ihmisiä tällä palstalla oikein on jos ei pystytä näkemään kuin oma pieni laatikko…

Nimenomaan nähdään muutakin kuin se oma pieni laatikko, esimerkiksi se ero äitien ja vauvojen kuolleisuudessa nykyään vs. silloin kun synnytettiin kotona. Uskoisin, että 99% äideistä ihan missä vaan menisi riemusta kiljuen neuvolaan ja sairaalaan synnyttämään jos siihen olisi mahdollisuus. Valitettavasti kaikilla ei ole, ja äitejä ja vauvoja kuolee synnytyksiin tietyissä maissa hirveän paljon edelleen. En usko, että se savimajassa ilman kätilön apua synnyttävä äiti on oikeasti osaansa kovin tyytyväinen.

Up

Kyllä mä ymmärrän, että pyritään tietynlaiseen luonnollisuuteen; luontevampaan synnytysasentoon, luonnonmukaiseen kivunlievitykseen, rentoutukseen ja kipulääkityksen välttämiseen.

Mutta täytyy olla myös valmiudet muuttaa suunnitelmaa jos kaikki ei mene hyvin.

Neuvolaseurannasta kieltäytyminen (siis toki sen voi tehdä vaikka yksityisellä jos ei halua perusneuvolaan) ja intuitiolla meneminen on vaan suoraan sanottuna typerää.

Mulla olis jäänyt kaikki huolet huomaamatta ilman neuvolaa. Sekä minä, että vauva oltaisiin kuoltu, olin itse teholla viikon synnytyksen jälkeen,mm suuri verenhukka, munuaiset lakkasivat toimimasta.. joten en todellakaan ymmärrä, miksi joku kieltäytyisi seurannasta ja ottaisi niin suuren riskin omalle ja vauvan hengelle.

Ensinnäkin, olen sitä mieltä, että pelkästään aloituksessa olevien termien käyttäjän lisääntyminen on kyseenalaista. Ne ovat "juosten kustu," mutta aloituksessa muuten kyllä ilmeni idea.

Olen sitä mieltä, että sikiön (käytit sanaa vauva, mutta syntymättömästä ihmisestä käytetään nimitystä sikiö) "intuitiivinen seuranta" on melko hyödytöntä, jos se tarkoittaa, että apua ei haeta, vaikka siihen tuntuisi olevan aihetta.

Neuvola- ja ultrakäynnin ovat tottakai vapaaehtoisia. Joten ei niiden pois jättäminen tee raskaudesta "villiä." Pari ultraa on pienempi riski, kuin sikiön vaurioituminen ultrassa - se on todella harvinaista, ja lähinnä huonoa tuuria. Lähes kaikki, ellei kaikki, raskaudet ultrataan 1-2 kertaa, ja sikiöt eivät siitä tiettävästi kärsi. Ehkä välttäisin ultraa hermoston kiihkeimmässä kehitysvaiheessa, mutta tämä on vain minun mielipiteeni.

Synnytys kotona? Itse tekisin vain, mikäli lääkäri on todennut sen turvalliseksi. Ja voisin palkata lääkärin sekä doulan kotiini. Muuten kokisin ottavani ottaisin riskin kuoleman, tai kuolemien, tuottamuksesta.

Synnytys ilman kivunlievytystä on makuasia; en pidä huonona asiana, että ilokaasulla lievitettäisiin supistuksien tuottamaa kipua. En ole kuullut, että ilokaasusta olisi sikiölle haittaa. Minä ottaisin myös paraservikaalipuudutteet, koska pidän sitä äidin ja sikiön kannalta optimaalisena vaihtoehtona.

 

Istukan syöminen kuulostaa mielenhäiriöltä. Jos eläimet syövät kalvot ja istukan (??), se saattaa liittyä turvallisuuteen (haju, pedot) ja proteiinien saantiin, kenties jopa joidenkin hyödyllisten molekyylien saantiin, mutta niistä emme tiedä; ihmisen pitäisi voida saada riittävästi tarvitsematta ilman, että hän syö... kumpaa istukka nyt on, se vähän niin kuin välimaastoa.

En tunne ketään sillä tavalla toimivaa.

Uskon, että jokainen saa Suomessa synnyttää haluamallaan tavalla, eikä siitä tarvitse tehdä protestia. Kukaan ei pakota vauvaa ulos, vaikka raskaus kestäisi yli normaalin, eli 42+1 ja siitä eteenpäin; vain vakavan vahingon sattuessa äiti saattaisi joutua syytteeseen. Suomessa synnyttäjälle ei laiteta hälytysranneketta, joka hälyttää jos äiti poistuu huoneesta, eikä vauvaa kiusata kaikenmaailman toimenpiteillä heti syntymän jälkeen, rutiininomaisesti. 

Eli jokaisella on vapaus valita raskausajan seurantaa, synnytykseen ja vauvaan liittyviä asioita, kunhan ne eivät todistettavasti aiheuta haittaa. Joskus äidit käyvät neuvolassa ainoastaan ensimmäisen, ehkä vielä toisenkin vauvan kanssa. Vaatii herkkyyttä tunnistaa vauvansa vointi - joillakin sitä on, toisilla ei ole, siksi säännöllisyys on katsottu hyväksi. On myös äitejä, jotka eivät halua hakea apua, vaikka ongelmia on.

Mutta mielestäni Suomessa on siis jo vapaata, ja palveluja  voi halutessaan hyödyntää. Oman mielensä osoittaminen kannattaa siirtää myöhempään, kun ihmishekien menettämisen vaara ei samalla tavalla ole. Kivunlievityksessä on paljon vaihtoehtoja - niin kemiallisesti, kuin muutenkin, tosiaan. En usko, että avusta "kieltäytyminen" tekee kenestäkään parempaa. Ja ajattelen, että sikiö/vauva ei saisi olla provokaation, itsetoteutuksen, tai minkä lie väline.