Lue keskustelun säännöt.
Mies ei anna sisustaa
28.07.2014 |
Nyt on niin että olemme asuneet yhdessä mieheni talossa puolisen vuotta, omat tavarani olen tuonut ja saanut ne suht kivoille paikoille.. Ongelmana on se että mieheni ei anna minun sisustaa, vaihtaa järjestystä tai edes miettiä uusia huonekaluja. Seinätkin täällä on aivan kamalan väriset (myrkynvihreää, sähkönsinistä jne.) ja olisin halukas maalaamaan. Meille on tulossa pian perheenlisäystä ja olisi mukava saada kotia laitettua..
Vinkkejä miten saada mies innostumaan muutoksesta?
Kommentit (50)
Ei munkaan mies anna mun sisustaa. Se tosin osti talon, jossa kaikki huonekalut oli jo valmiina = kotimme on kuin Avotakasta. Ärsyttävää, kun ainoa mitä saan laittaa on ostaa uusi vessan matto....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi voi, tuttavapiirissä on samanlainen mies, joka ei turhia sisustele. Nyt ilmeisesti on joku raja tullut vastaan tai kaapit hajoilla käsiin, kun hän on intoutunut teettämään keittiöremontin. Vastahan se keittiö oli 32 vuotta vanha, kyllä se varmaan muutaman vuoden olisi vielä mennyt...
Nuo on oikeasti hieman ahdistavia tuollaiset asunnot, joissa tuntuu että aika on pysähtynyt jonnekin muutaman vuosikymmenen takaiseen. Mutta kaikki ei vaan välitä sisustamisesta ja viihtyy niinkin.
Koita kertoa miehellesi että et pysty kotiutumaan ellette tee pientä remppaa ja tee kodista teidän näköistä. Jos ei ymmärrä niin on kyllä typerys eikä ajattele sinun tunteita.
Minä -ah- niin ymmärrän ahdinkoasi. Oma mieheni kyllä antaa mulle sisustusvallan -on aina antanut, mutta kun muutin hänen kotiinsa, olo oli kuin vierasilla. Mun tavarat ei juuri mahtunut mihinkään ja jokainen tavaroilla täytetty kaappi oli mulle vieras ja suoraan sanoen potutti kun en tiennyt mitä kaapit oli imenyt. Ennen tiesin jetsulleen omat ja exän tavarat ja pidin kaikki järjestyksessä. Kyllä se oman kodin tunteminen kodiksi vaatii usein muutakin kuin hammasharjan mukissa. Itse pääsin tuosta vierauden tunteesta eroon vasta kun muutimme isompaan yhdessä ja samaan aikaan. Nyt miehellä on oma huone kaikille rakkaille romuilleen ja yhteiset arkiset käyttötavarat taas siististi muualla omilla paikoillaan.
[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 17:58"]
[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 16:46"]Talo on miehen omistuksessa, joten hänellä on viimeinen päätösvalta. Jos hän ei halua taloansa sisustettavan, et voi häntä siihen pakottaakaan (tai saada innostumaan, mitä sanaa haluatkaan käyttää).
[/quote]
yhteinen kotihan se nyt on
[/quote]
Juuri siksi seiniä ei maalata: se on yhteinen koti, ei vain vaimon koti. Jos ap haluaa itselleen kompromissittoman kodin, ap hankkii sen itse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ap lohdutuksesi voin sanoa, että meillä oli suhteen alussa aivan samanlaista: mieheni ei halunut että teen mitään muutoksia asuntoon; ja se oli aivan karsea. Mutta ei halunut muuttaa myös minun asuntooni, koska se oli pienempi. Minä joustin muuttamalla mieheni asuntoon, ja sitten vaadin, että saan tehdä pieniä muutoksia vastapainoksi, jotta koen oloni siellä viihtyisäksi! Koska minä joustin muuttamalla, mies suostui. Muutosvastarinta johtui vain tottumuksesta ja siitä, että mies ei osanut etukäteen kuvitella, miltä muutos näyttäisi. Miehellä oli mm. seinällä teiniaikaisia bubin-sisustustauluja eri olut- ja viskimerkeiltä, äidiltä saadut "ihanat" kasaripuhvikukkaverhot, roskalavalta dyykatut tekonahkaiset nojatuolit, jotka jo edesmennyt kissa oli antaumuksella raapinut kankaat rikki jne.
Kun tein muutoksia, vaihtamalla verhot, ja ostamalla uudenaikaiset matot aikaisempien virttyneiden sijaan, mies tykkäsi muutoksista ja sain sitten tehdä niitä vielä lisää. Poistin bubimaiset sisustushässäkät, lisäsin valaistusta ja ostin nojatuoliin kangaspäälliset. Mies tykkäsi näistäkin aidosti, ja sanoi, että koti on nyt paljon raikkaampi ja valoisampi! No sitten antoikin ostaa uuden parisängyn meille (siis minä ostin omilla rahoillani), kauniit pussilakanat (edelliset saatu äidiltä, ja olivat aivan puolirikkinäiset ja virttyneet), lakanat ja sängyn päällyspeitto ja pari tyynyä, ja yöpöydille lukuvalot (mieheni tykkäsi lukea iltaisin sängyssä ennen nukkumaan menoa. Ja taas mies tykkäsi muutoksista joten antoi sitten luvan ostaa jo uuden sohvan ja olohuoneen maton. Yhdessä ne valittiin ja tykättiin molemmat. Ja nykyään mieheni luottaa minun makuuni jo, ja kehuu aina miten viihtyisä uusi sisustus on! On kunnon valaistus, myös epäsuoraa sellaista, kunnon matot ja verot, koti on paljon puhtaampi (ikkunat pesty ja kirkkaat, mitä ei ollut aiemmin) ja uudet huonekalut siistit, ja toisiinsa sointuvat. Ei se sisustaminen tarkoita, että mies jäisi siitä ulkopuoliseksi! Meillä miehen kanssa ollaan isoista ostoista yhdessä päätetty, enkä muutenkaan ole mikään pitsiromantikkotyyppi sisustuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko mies pihi? Minun ex oli juuri tuollainen koska oli niin uskomattoman pihi ettei tullut kuuloonkaan laittaa rahaa mihinkään niin turhaan kuin uudet huonekalut tai maali. Kodin sisustus oli mummon siskolta perittyjä vikkurajalkatuoleja, Ikeaa ja vanhempien hylkäämiä vanhoja romuja, mm. sänky oli tällainen. Ja ei siis mitään antiikkia vaan ihan roskaa. Jokaikinen astia ja kattila oli äidin vanha.
Erosimme aikanaan ja mies löysi uuden, sattumalta bongasin joskus vuosien päästä heidän talonsa myynti-ilmoituksen ja menin tietysti uteliaisuuttani vilkaisemaan huushollin. Ihan samat kamat yhä, se sama sänkykin...
Miksi pitää ostaa uusi kattila jos vanhakin on ehjä?
Tuota asiaa en ymmärrä? Pitää ostaa vaan koska haluaa muutosta....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en edes olisi muuttanut yhteen, jos ei ensin olisi mietitty, miten poikamieskämpästä saadaan pariskunnan koti ja sitten olisi se yhdessä toteutettu. Olette te nössöjä, jos annatte itsenne ylitsekävellä noinkin tärkeässä asiassa!
Tässä se nähdään. Naista ei kiinnosta tippaakaan miehen mielipiteet.
Vierailija kirjoitti:
Koita kertoa miehellesi että et pysty kotiutumaan ellette tee pientä remppaa ja tee kodista teidän näköistä. Jos ei ymmärrä niin on kyllä typerys eikä ajattele sinun tunteita.
Tämä todistaa että naiset on pinnallisia ja materialisteja.
Onko mies pihi? Minun ex oli juuri tuollainen koska oli niin uskomattoman pihi ettei tullut kuuloonkaan laittaa rahaa mihinkään niin turhaan kuin uudet huonekalut tai maali. Kodin sisustus oli mummon siskolta perittyjä vikkurajalkatuoleja, Ikeaa ja vanhempien hylkäämiä vanhoja romuja, mm. sänky oli tällainen. Ja ei siis mitään antiikkia vaan ihan roskaa. Jokaikinen astia ja kattila oli äidin vanha.
Erosimme aikanaan ja mies löysi uuden, sattumalta bongasin joskus vuosien päästä heidän talonsa myynti-ilmoituksen ja menin tietysti uteliaisuuttani vilkaisemaan huushollin. Ihan samat kamat yhä, se sama sänkykin...