Lue keskustelun säännöt.
Yliopistokiusaaminen - kokemuksia?
28.07.2014 |
Tiedän erään tapauksen, jossa opiskelija joutui lopettamaan opinnot lääkiksessä vainoamisen vuoksi. Eräät samat vuosikurssin opiskelijat vainosivat, solvasivat ja stalkkasivat opiskelijaa niin, että hän ei pystynyt jatkamaan opintoja. Häirintä tapahtui opetustilanteissa. Millaisia kokemuksia teillä on yliopistokiusaamisesta?
Kommentit (122)
Ihmiset ylipäätään on persiistä, useimmiten. Välttelen niitä parhaani mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus myös opetushenkilökunta saattaa kiusata. Eräs tuntiopettaja piinasi minua kokonaisen kuukauden ajan kurssilla, jossa oltiin koko ajan samassa pienryhmässä. Myös eräät opiskelijat menivät kukaan kiusaamiseen, sain kuulla loukkaavia kommentteja mm. ulkonäöstäni ja opintomenestyksestäni.
No tämä! Opiskelin toisen maisteri ja oli ihan järkyttävää seurata yhden opetushenkilöstön kuuluvan käytöstä. Törkeää nolaamista ja ivaamista. Koulukiusaaja pahimmasta päästä.
Lopetetaan nyt lässytys. Ihan mikä paikka tahansa, missä on NAISIA, on myös kiusaamista, kyräilyä, selkäänpuukotusta ja muuta paskaaa. Naisen mieli on sairas, annetaan se näille kiusaaville lumpuillekin anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma alani oli erittäin miesvaltainen ja joskus harvoin kun sinne tuli opiskelemaan esim. vähän vanhempi nainen, kyllä sai aika yksinäisenä opiskella (nämä olivat yleensä sen verran itsenäisiä ettei se heitä juuri haitannut).
Miten tuo voi olla mahdollista??!! Tällä palstalla on AINA kerrottu miesten ottavan kaikki ihmiset mukaan porukkaan. Miehet ovat reiluja, rehellisiä ja heillä on erinomaiset sosiaaliset taidot. Vain naiset kiusaavat ja syrjivät.
Kuvitteletko oikeasti, että nuoremmat miehet ottaa jonkun vanhemman naisen mukaan "porukkaan". Eihän se nyt noin mene. Ei kyse ole kuitenkaan kiusaamisesta.
Opiskelijat lähinnä puhuivat rumasti henkilökunnasta, joskus asiasyistä mutta usein myös henk. koht. ominaisuuksia ruotien. Humanistisillakin aloilla on erikoisia ja asperger-piirteisiä tyyppejä henkilökunnassa, mutta opiskelijoissa on monenlaisia ihmisiä; sekä introvertteja lukutoukkia että ekstrovertteja juorukelloja. Jälkimmäisten puheet olivat välillä aika asiattomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
108 vielä. Siis tietenkin proffinakin monenlaista porukkaa, mutta mitä tulee noihin eksentrisempiin tyyppeihin, erottuvat ehkä opiskelijoista vielä enemmän kun jollain muulla alalla. Kun yleisesti humanistisille aloille hakeutuvat ihmiset ovat aika sosiaalisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma alani oli erittäin miesvaltainen ja joskus harvoin kun sinne tuli opiskelemaan esim. vähän vanhempi nainen, kyllä sai aika yksinäisenä opiskella (nämä olivat yleensä sen verran itsenäisiä ettei se heitä juuri haitannut).
Miten tuo voi olla mahdollista??!! Tällä palstalla on AINA kerrottu miesten ottavan kaikki ihmiset mukaan porukkaan. Miehet ovat reiluja, rehellisiä ja heillä on erinomaiset sosiaaliset taidot. Vain naiset kiusaavat ja syrjivät.
Kuvitteletko oikeasti, että nuoremmat miehet ottaa jonkun vanhemman naisen mukaan "porukkaan". Eihän se nyt noin mene. Ei kyse ole kuitenkaan kiusaamisesta.
En kuvittele. Monet muut kyllä kuvittelevat. Tällä palstalla on AINA kerrottu miesten ottavan kaikki ihmiset mukaan porukkaan. Miehet ovat reiluja, rehellisiä ja heillä on erinomaiset sosiaaliset taidot. Vain naiset kiusaavat ja syrjivät. Jos naiset eivät ota jotain ihmistä mukaan porukkaan, on se palstalaisten mielestä kamalaa kiusaamista. Ihan yhtä pahaa kiusaamista on se, jos miehet eivät ota vanhempaa naista mukaan porukkaan. Miksi miehillä pitäisi olla oikeus syrjiä iän ja sukupuolen perusteella? Ei heillä ole sellaista oikeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni tuo on äärimmäisen harvinaista. Näin sanon sekä entisenä opiskelijana että useita vuosia yliopistolla assistenttina ja opinto-ohjaajana olleena.
Yleensä yliopistolla opiskelevat ihmiset on sen verran fiksuja, ettei ketään aktiivisesti kiusata. Sitä toki tapahtuu, että esim. tavalla tai toisella "erilainen" jää ulkopuoliseksi, häntä ei esim. haluta ryhmätöissä omiin ryhmiin jne. Oma alani oli erittäin miesvaltainen ja joskus harvoin kun sinne tuli opiskelemaan esim. vähän vanhempi nainen, kyllä sai aika yksinäisenä opiskella (nämä olivat yleensä sen verran itsenäisiä ettei se heitä juuri haitannut). Mutta ei kyllä päin näköä kiusattu. Varmaan takanapäin jotkut vähän naureskelleet että mitä tuokin tantta täällä tekee...
Kauhean vaikea kuvitella, että lääkiksen opiskelijoista löytyisi oikein ryhmä, eikä vain yksittäinen tyyppi, henkilöitä jotka tuolla tavalla suorastaan vainoavat ja ahdistelevat! Ennen opintojen lopettamista kannattaisi kyllä ehdottomasti mennä puhumaan asiasta henkilökunnan, esim. opinto-ohjaajan kanssa. Jos tilanne on todella paha eikä apua saa, opinnot voi jatkaa loppuun toisessa yliopistossa eri paikkakunnalla. Missään nimessä ei kannata luopua koko haaveesta valmistua ja näin antaa kiusaajille periksi.
Et tiedä puoliakaan :(
Tuo mitä joku sanoi "eliittialoista", eli lääkis-oikis-kauppakorkea taitaa sittenkin olla totta. Aloitin syksyllä kauppakorkeassa ja yritin koko syyslukukauden mahtua mukaan johonkin porukkaan, mutta sain osakseni vain silmienpyörittelyä ja paikalta poistumista. Ryhmätöitä on yllättäen paljon, ja jos luennoitsija ei jaa meitä ryhmiin, jään ulkopuolelle. Kuulin myös, että tuutorryhmäni oli syksyllä tavannut pariin kertaan, mutta minua ei oltu kutsuttu.
En tiedä mitä olen tehnyt väärin. Opiskelin ennen yhteiskuntatieteellisessä, josta sain helposti kavereita ja joihin olen yhteydessä yhä. Joten en kai minä ihmisenä voi olla mitenkään hirveän rasittava? Oli todella kova isku huomata, että kauppakorkeassa jäin yksin. En tiedä vaikuttaako siihen se, että olen muutaman vuoden muita vanhempi enkä hakeutunut alalle pinnallisista syistä, vaan aidosta kiinnostuksesta. Moni näyttää olevan just niitä kympin tyttöjä merkkilaukkuineen ja ripsienpidennyksineen, joten minä kangaskassini kanssa erotun porukasta liikaa (tämä on sinänsä hassua, koska olen itse varakkaasta perheestä eikä mulla ole mitään tarvetta näyttää sitä ulospäin). Lisäksi huomasin monen tunteneen toisensa jo joltakin valmennuskurssilta, enkä minä sellaiseen rahojani laittanut. En oikeasti tiedä, mitä muuta voisin tehdä, olen yrittänyt olla itse aktiivinen, mutta en minä väkisin voi ketään pakottaa kanssani hengaamaan. Surettaa, koska odotin kovin innolla opintojani ja olin aiemmassa opiskelupaikassani tottunut hyvään vastaanottoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kiusaaminen ja ylipisto samassa lauseessa kuulostaa uskomattoman irrationaaliselta yhdistelmältä. Kävin lukion ja siellä ei todellakaan kiusattu yhtään ketään. En pysty ymmärtämään miten yliopistoon edes pääsisi, jos tuollaista toimintaa harjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo mitä joku sanoi "eliittialoista", eli lääkis-oikis-kauppakorkea taitaa sittenkin olla totta. Aloitin syksyllä kauppakorkeassa ja yritin koko syyslukukauden mahtua mukaan johonkin porukkaan, mutta sain osakseni vain silmienpyörittelyä ja paikalta poistumista. Ryhmätöitä on yllättäen paljon, ja jos luennoitsija ei jaa meitä ryhmiin, jään ulkopuolelle. Kuulin myös, että tuutorryhmäni oli syksyllä tavannut pariin kertaan, mutta minua ei oltu kutsuttu.
En tiedä mitä olen tehnyt väärin. Opiskelin ennen yhteiskuntatieteellisessä, josta sain helposti kavereita ja joihin olen yhteydessä yhä. Joten en kai minä ihmisenä voi olla mitenkään hirveän rasittava? Oli todella kova isku huomata, että kauppakorkeassa jäin yksin. En tiedä vaikuttaako siihen se, että olen muutaman vuoden muita vanhempi enkä hakeutunut alalle pinnallisista syistä, vaan aidosta kiinnostuksesta. Moni näyttää olevan just niitä kympin tyttöjä merkkilaukkuineen ja ripsienpidennyksineen, joten minä kangaskassini kanssa erotun porukasta liikaa (tämä on sinänsä hassua, koska olen itse varakkaasta perheestä eikä mulla ole mitään tarvetta näyttää sitä ulospäin). Lisäksi huomasin monen tunteneen toisensa jo joltakin valmennuskurssilta, enkä minä sellaiseen rahojani laittanut. En oikeasti tiedä, mitä muuta voisin tehdä, olen yrittänyt olla itse aktiivinen, mutta en minä väkisin voi ketään pakottaa kanssani hengaamaan. Surettaa, koska odotin kovin innolla opintojani ja olin aiemmassa opiskelupaikassani tottunut hyvään vastaanottoon.
Paljon onnea opintoihisi! Älä anna tuollaisten ikävien ihmisten pilata iloa opiskeluistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta kiusaaminen ja ylipisto samassa lauseessa kuulostaa uskomattoman irrationaaliselta yhdistelmältä. Kävin lukion ja siellä ei todellakaan kiusattu yhtään ketään. En pysty ymmärtämään miten yliopistoon edes pääsisi, jos tuollaista toimintaa harjoittaa.
No, tämäkin ketju on täynnä ihan keksittyä kukkua. Amissit hyökkäävät monella rintamalla. Ihan niinkun kiusaaminen yliopistolla oikeasti olis joku ongelma. Hei, haloo! Herätkää pahvit!
Vierailija kirjoitti:
Yksi tosi omituinen opiskelija syytti mua ja muutamaa meidän vuosikurssilaista kiusaamisesta. Se oli sellanen tosi ärsyttävä läski, joka kyseli typeriä kysymyksiä luennoilla. Taisi ressukalla olla psykiatrisia ongelmia, kun kuvitteli jonkun olevan kiinnostunut kiusaamaan sellasta rumaa läskikasaa. Ehkä kiusaamisen rajoilla oli kerran, kun mun kaveri imitoi sitä luentosalin edessä.
Sinulla se ongelma on. Taidat olla aika epäonnistunut yksilö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amk:n käyneenä varsinaista kiusaamista ja syrjintää ei tapahtunut, mutta semmoista vähättelyä, ulkopuolelle jättämistä, toisen vähemmän huomioimista tapahtui kyllä. Lisäksi ulkonäön arvostelua ja paskan puhumiseen kyllä törmäsi liikkuessa koululla. Oikeasti näistä oli vastuussa pääosin terveysalaa opiskelevat naiset. Vähän offtopic, koska en ole yliopistoa käynyt, mutta samaa ikähaarukkaa sieltäkin löytyy.
Vihaa, kateutta, narsismia, sovinismia, sadismia - kaikkea löytyy. Professoreilla on valta tehdä aivan mitä tahansa, he ovat lain ja moraalin yläpuolella ja tietysti hallintopuoleltakin löytyy omat narsistinsa heidän tuekseen. Väittäisin että Helsingin yliopistolla ovat sairaimmat pirut, mutta varmaan joka yliopistolta löytyy omansa.
Itse kävin lääkiksen.
Kiusaamista oli. Esimerkiksi eräs miesporukka (epärelevantti asia, mutta lääkäriperheen poikia, joiden oma opintomenestys oli huono) käyttäytyi epäasiallisesti joitakin kilttejä, "pinkoja" naisopiskelijoita kohtaan.
Itse olin paikalla, kun tämä porukka pienryhmäopetuksessa yritti nolata tällaisen naisopiskelijan, tehdä naurunalaiseksi. Käytös toistui usein. Esim. kun ko. nainen piti esitystään, miesporukka ivallisesti hihitteli ja pyöritteli silmiään. Kukaan ei voinut olla huomaamatta ja kyllä tästä puhuttiin.
Kerran he valehtelivat yhdelle näistä naisopiskelijoista, että pakollinen opetus on siirretty alkamaan kello 13 ja tietoa pitää levittää kaikille. Tosiasiassa opetus alkoi kello 11 alkuperäisen aikataulun mukaan, ja tämä kiusattu opiskelija ei tullut pakolliseen opetukseen, mistä hänelle tietysti koitui suuria ongelmia.
Kerran satuin paikalle, kun tämä miesporukka käveli käytävällä yhden kiusaamansa naisen ohi ja räjähti ivalliseen, kovaääniseen nauruun, jolloin nainen rupesi itkemään. Menin lohduttamaan, minkä miehet näkivät ja siitä alkoi myös minun kiusaaminen.
Asiasta puhuttiin sillä tasolla, että miten ne aikuiset ihmiset kehtaavat. En tiedä, hakivatko muut kiusatut apua, itse en hakenut.
Joku täällä sanoi, ettei yliopistoon voi päästä kiusaajia. Voi kristus!!! Näkisittepä, miten esimerkiksi lääkärit jostain virasta kilpaillessaan voivat kiusata toisiaan työpaikoilla. Esimerkiksi psykiatrien keskuudessa kiusaaminen voi olla aivan armotonta.
Ja kaikkia näitä tapauksia hyssytellään varmaan siksi, kun ajatellaan, ettei tämmöinen voi olla lääkereiden keskuudessa mahdollista ja jos joku sellaista väittää, on hän itse mt-ongelmainen.
Kyllä meillä luokanopeopinnoissakin tapahtuu "kiusaamista", eli porukan ulkopuolelle jättämistä ja sen sellaista.
Ikävä sanoa, mutta alat, jotka ovat kilttien, kauniiden ja heterogeenisten nuorten naisten suosiossa, ovat sellaisia, joissa ei erilaisuutta siedetä eikä ymmärretä kuin teoriassa (esimerkiksi opettajiksi opiskelevat, varhaiskasvatus, kielet, kirjallisuus jne.). Käytännössä erilaisuutta pidetään omituisuutena, ja sitä pelätään niin kovasti, ettei uskalleta olla tekemisissä, vaan kartetaan viimeiseen saakka tekemästä pakollisia ryhmätöitä tällaisen henkilön kanssa. Näin voi syntyä tulkinta kiusaamisesta.
Usein nämä iloiset, reippaat ja täydelliset nuoret naiset ovat kyllä sitten ihan ystävällisiä, jos heihin tämä erilaisempi ihminen onnistuu jotenkin tutustumaan heidän kaihtamisestaan huolimatta. Paljon on kuitenkin työtä tehtävä, läpimurto ei ole helppoa.
Sinänsä hassua, että juuri samat ihmiset, jotka puheissaan kiihkeästi puolustavat homojen, vammaisten ja etnisten ryhmien oikeuksia itse käytännössä syrjivät erilaisia ihmisiä. Olen tätä yliopistovinkkelistä melkein pari vuosikymmentä nähnyt (en siis puhu omasta puolestani, vaan ulkopuolisena tarkkailijana). On oikeanlaista erilaisuutta, kuten lävistykset ja alakulttuureihin kuuluminen, ja sitten sitä vääränlaista, jolloin henkilö saa viettää koko opiskeluaikansa yksin.
*homogeenisten nuorten naisten, tietysti
Lääkis 95-01 enkä tiedä, että ketään olisi ko aikana kiusattu. Tiedän kyllä aiemmilta ja myöhemmiltä ajoilta yhden "oudon" (tod näk asperger) tyypin, joista toinen terrorisoi kurssin luentoja ja ryhmäopetuksia, hänet erotettiin tai jotain, kun ei voitu päästää valmistumaan lääkäriksi (ei ollut työkykyinen). Samoihin aikoihin ystävät opiskelivat eri tiedekunnissa (oikis, teknillinen/ttk, okl, hum) eikä kyllä kiusaamisesta puhuttu. Okl:ssa olen kuullut kiusaamista nykyisin olevan.