Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mummo ei halua tulla ulkomaille lasten luo
20.07.2021 |
Haluaisin kuulla mielipiteitänne ja näkökulmianne.
Tilanne on siis se, että minulla on 8-, 6- ja 5-vuotiaat lapset, jotka ovat syntyneet ulkomailla, ja myöskin asuneet koko ikänsä ulkomailla, ei kuitenkaan kaukana Suomesta. Yhdellä lennolla pääsee matkustamaan, eikä matkustaminen ole kallista. Ensimmäisinä vuosina äitini, eli lasten mummo kävi muutamankin kerran vuodessa meillä, ja viipyi aina parin viikon ajan. Mutta kun sisarukseni sai ensimmäisen lapsen, niin käyntikerrat alkoivat vähentyä vähenemistään. Ensin kerran vuodessa, ja sitten vielä harvemmin... Haluan lisätä, että sisarukseni on selvästi aina ollut äidilleni "lempilapsi". Eli tämän sisarukseni lasten luona mummo on jatkuvasti viikonloppuja, ja nyt kesällä viettää lomat kokonaan heidän luona. Lapset ovat myös mummolla usein hoidossa.
Nyt tilanne on se, että mummo ja lapset ovat nähneet toisensa viimeksi kaksi vuotta sitten. Mummo vetoaa koronatilanteeseen, ettei voi sen takia matkustaa. Hänet on kuitenkin jo rokotettu, eikä täällä asuinmaassamme ole mitenkään huono koronatilanne. Rahastakaan ei pitäisi olla kyse, koska olen aina tarjoutunut maksamaan osan lentolippujen hinnasta, eikä se kyllä kallistakaan ole.
Mummo haluaa kyllä Skypessä nähdä lapsia. Tuntuu siltä, että mummolle on Skype nyt täysin korvannut oikeat tapaamiset lasten kanssa. Tuntuu pahalta lasten puolesta. Lapset ovat jo sen verran isoja ja fiksuja, että ovat alkaneet kysyä, että miksi mummo on aina serkkujen kanssa, mutta ei ikinä heidän kanssaan. Pienin jopa luuli, että mummo asuu yhdessä serkkujen kanssa! Miten itse suhtautuisitte tällaiseen? Rajoittaisitteko tällaisessa tapauksessa Skypen käyttöä? Mitä tekisitte? En oikein tiedä, että miten toimisin tässä tilanteessa.
Kommentit (189)
Ulkosuomalaisille lapsille parasta olisi käydä Suomessa. Voisiko se sisko ottaa esimerkiksi kesäisin niitä lapsiasi luokseen? Tapaisi mummoa ja sukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella outo ajatuksenjuoksu AP:lla. Omaa äitiä arvostellaan huonona äitinä, mutta siitä huolimatta ollaan vinkumassa mummoaikaa. Äidin kanssa ei voi jutella avoimesti, mutta viikottain ollaan Skype-yhteydessä äitiin. Myös ilmeisimmin miehen isovanhemmat kuvioissa maassa, jossa asuvat, mutta se ei tunnu riittävän. Muutetaan ulkomaille ja oletetaan, että mummo reissaa korona-aikaan perhettä tapamaan.
Asun Ruotsissa ja meillä on kaksi alakouluikäistä lasta. Vanhempani eivät ole nähneet lapsiani “livenä” sitten joulun 2019. Sisareni perheellä on myös kaksi alle kouluikäistä lasta. Luonnollisesti tässä tilanteessa vanhempani ovat nähneet lasten serkkuja viimeisen parin vuoden aikaan. Minusta tässä ei ole mitään ihmeellistä, enkä tästä ole kateellinen. On ollut oma valintani perustaa perhe ulkomailla ja silloin on aika selvää, että se yhteydenpito on paljon harvempaa.
Ennen koronaakin yleensä meidän perhe oli se, joka reissasi enemmän minun entiseen kotimaahan. Onhan se mukava nähdä vanhempien lisäksi ystäviä ja entisiä opiskelukavereita. Vanhempani kävivät meillä keskimäärin joka toinen vuosi.
En usko, että tänä vuonakaan päästään Suomeen. Toivottavasti ensi kesänä pääsemme tapaamaan isovanhempia. Siihen saakka olemme Skypellä yhteydessä.
AP ei voi syyllistää muita omasta päätöksestään muuttaa ulkomaille. Todella itsekästä. Elämä on valintoja ja omien valintojen seurauksista kantaa vastuun ainoastaan päätöksentekijä itse.
Nyt alat sitten säästämään urakalla, että pääsette viimeistään ensi kesänä Suomeen matkustamaan, jos sitä mummoa on lastenlasten aivan pakko päästä tapamaan.
Mummoa et voi pakottaa matkustamaan, jos hän ei pysty/halua matkustaa. Piste.
Minusta ei voi olettaa, että isovanhemmilla on jokaiseen lapsenlapseen samanlainen suhde. Lapsetkin ovat ihmisiä ja toisten kanssa osuu kemiat yksiin paremmin kuin toisten. Meillä esimerkiksi anoppi osaa selkeästi parhaiten leikkiä ainoan tytön kanssa, toiseksi parhaiten sujuu meidän pojan kanssa, koska hän puhuu selkeästi eikä ujostele. Vähiten osaa jutella ulkomailla asuvien poikien kanssa, koska he ujostelevat ja suomen kielen taito on heikko. Uskon, että erilaisesta kohtelusta huolimatta anoppi rakastaa jokaista lastenlasta.
Itse en ole nähnyt lapsenlapsiani kahteen vuoteen. Koronan takia on ollut hankala lähteä matkustamaan, ja kun ikää tulee lisää, niin matkustushalut vähenee. Yhteydenpito on ollut aika paljon minun varassa, niin kuin se usein on ulkomailla asuvana. Tämä koskee kaikkia sukulaisia ja ystäviä. En ole koskaan ymmärtänyt, että miksi kaikki yhteydenpito on sen ulkomailla asuvan huolehdittavana, ja sitten saa vain moitteet, kun ei ole tullut pidettyä yhteyttä kaikkiin. Olen usein sanonut, että tännekin päin voi pitää yhteyttä, ja se on vielä niin helppoa nykypäivänä, mutta mitään ei tapahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole nähnyt lapsenlapsiani kahteen vuoteen. Koronan takia on ollut hankala lähteä matkustamaan, ja kun ikää tulee lisää, niin matkustushalut vähenee. Yhteydenpito on ollut aika paljon minun varassa, niin kuin se usein on ulkomailla asuvana. Tämä koskee kaikkia sukulaisia ja ystäviä. En ole koskaan ymmärtänyt, että miksi kaikki yhteydenpito on sen ulkomailla asuvan huolehdittavana, ja sitten saa vain moitteet, kun ei ole tullut pidettyä yhteyttä kaikkiin. Olen usein sanonut, että tännekin päin voi pitää yhteyttä, ja se on vielä niin helppoa nykypäivänä, mutta mitään ei tapahdu.
Jokainen valitsee kotipaikkansa ihan itse.
Sen jälkeen on toisten tekemisiä / tekemättä jättämisiä turha itkeä.
Aika vähille jää kauempana Suomessakin asuviin yhteydenpito nykyään.
Mutta yleensä kyllä ulkomailla asuvat itkevät sitä, miten kaikki sukulaiset ja niitten naapuritkin tunkee kylään.
Koskaan ei oo hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole nähnyt lapsenlapsiani kahteen vuoteen. Koronan takia on ollut hankala lähteä matkustamaan, ja kun ikää tulee lisää, niin matkustushalut vähenee. Yhteydenpito on ollut aika paljon minun varassa, niin kuin se usein on ulkomailla asuvana. Tämä koskee kaikkia sukulaisia ja ystäviä. En ole koskaan ymmärtänyt, että miksi kaikki yhteydenpito on sen ulkomailla asuvan huolehdittavana, ja sitten saa vain moitteet, kun ei ole tullut pidettyä yhteyttä kaikkiin. Olen usein sanonut, että tännekin päin voi pitää yhteyttä, ja se on vielä niin helppoa nykypäivänä, mutta mitään ei tapahdu.
Jokainen valitsee kotipaikkansa ihan itse.
Sen jälkeen on toisten tekemisiä / tekemättä jättämisiä turha itkeä.Aika vähille jää kauempana Suomessakin asuviin yhteydenpito nykyään.
Mutta yleensä kyllä ulkomailla asuvat itkevät sitä, miten kaikki sukulaiset ja niitten naapuritkin tunkee kylään.
Koskaan ei oo hyvä.
Niin, mitäs läksit 😉. Me emme ota tunkeilijoita kylään tänne ulkomaille, vain ja ainoastaan ne sukulaiset ja hyvät ystävät, joiden kanssa halutaan viettää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hauska kyllä, miten keskustelu lähtee elämään ihan omaa elämäänsä. Yhtäkkiä minulla on sisko, asun Venäjällä ja olen naimisissa karva_käden kanssa. :D Hyvät olettamukset ihmisillä.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Jotenkin mä luulen, että tässä on takan tuon toisen kulttuurin 'sukukeskeisyys' - "onneksi on toiset isovanhemmat" ovat koko ajan tuon perheen elämässä, ehkä jopa siinä mittakaavassa, että ap tuntee itsensä ajoittain ulkopuoliseksi. Ja tuo saa myös sen tunteen voimistumaan, että on epäreilua, ettei minun äitini käy. Voipi olla jopa, että tuo toinen suku sitä ääneen ihmettelee, ja luo sellaista "te olette Nonnan rakkaat muruset lapsenlapset ei taida teidän toinen mummo teitä edes rakastaa"?