Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mummo ei halua tulla ulkomaille lasten luo
20.07.2021 |
Haluaisin kuulla mielipiteitänne ja näkökulmianne.
Tilanne on siis se, että minulla on 8-, 6- ja 5-vuotiaat lapset, jotka ovat syntyneet ulkomailla, ja myöskin asuneet koko ikänsä ulkomailla, ei kuitenkaan kaukana Suomesta. Yhdellä lennolla pääsee matkustamaan, eikä matkustaminen ole kallista. Ensimmäisinä vuosina äitini, eli lasten mummo kävi muutamankin kerran vuodessa meillä, ja viipyi aina parin viikon ajan. Mutta kun sisarukseni sai ensimmäisen lapsen, niin käyntikerrat alkoivat vähentyä vähenemistään. Ensin kerran vuodessa, ja sitten vielä harvemmin... Haluan lisätä, että sisarukseni on selvästi aina ollut äidilleni "lempilapsi". Eli tämän sisarukseni lasten luona mummo on jatkuvasti viikonloppuja, ja nyt kesällä viettää lomat kokonaan heidän luona. Lapset ovat myös mummolla usein hoidossa.
Nyt tilanne on se, että mummo ja lapset ovat nähneet toisensa viimeksi kaksi vuotta sitten. Mummo vetoaa koronatilanteeseen, ettei voi sen takia matkustaa. Hänet on kuitenkin jo rokotettu, eikä täällä asuinmaassamme ole mitenkään huono koronatilanne. Rahastakaan ei pitäisi olla kyse, koska olen aina tarjoutunut maksamaan osan lentolippujen hinnasta, eikä se kyllä kallistakaan ole.
Mummo haluaa kyllä Skypessä nähdä lapsia. Tuntuu siltä, että mummolle on Skype nyt täysin korvannut oikeat tapaamiset lasten kanssa. Tuntuu pahalta lasten puolesta. Lapset ovat jo sen verran isoja ja fiksuja, että ovat alkaneet kysyä, että miksi mummo on aina serkkujen kanssa, mutta ei ikinä heidän kanssaan. Pienin jopa luuli, että mummo asuu yhdessä serkkujen kanssa! Miten itse suhtautuisitte tällaiseen? Rajoittaisitteko tällaisessa tapauksessa Skypen käyttöä? Mitä tekisitte? En oikein tiedä, että miten toimisin tässä tilanteessa.
Kommentit (189)
Mua ihmetyttää se, että nämä serkukset, joista vanhin on n. 6- vuotias ja muut siis nuorempia, niin ovat yhteydessä mummiin "koko ajan". Eihän tuon ikäiset pysty soittelemaan ellei vanhempi laita soittamaan joko lasten pyytäessä tai jotenkin yllyttämällä tms.
Tuskin omia puhelimia vielä on ja tuskin arkipäivinä leikkien ja muiden puuhien aikana päivittäin tulisi mieleen mummi ja puhelut. Myös ap:n nuoret lapset haluavat olla mummiin yhteydessä usein. Miksi?
Ja aina mukamas serkkujen ja ap:n lasten soitot menevät päällekkäin... eheiii, en usko tätä.
Mulla on kaksi sisarusta ja heillä ja mulla on lapsia (nyt jo aikuisia). Meillä kaikilla on lämpimät ja hyvät välit meidän äitiin/lasten mummiin, mutta eivät lapset nuorina soitelleet tai nytkään soittele mummille kuin satunnaisesti. Mielessä varmasti oli ja ikäväkin, mutta ei niin etteikö olisi pärjännyt tunteiden kanssa.
Kukaan ei ajatellut/ajattele että mummi tai joku muu ei tykkäisi, jos yhteyttä ei ole ollut pitkiin aikoihin tai nähty, koska sellaista elämä on - on jokaisella omanlaisensa elämä ja siihen liittyvät toimet, velvoitteet ja kiireet, niin ei aina jaksa, ehdi, muista toisia, vaikka rakkaita ovatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummo voi olla väsynyt, jos aina pitää hoitaa niitä sisaresi lapsia. Jos sisar on aina ollut se tahtonsa läpi saava lempilapsi, ei äitisi ehkä edes hahmota tilannetta. Auttaisiko keskustelu siskosi kanssa? Ehkä teidän tosiaan kannattaisi muutenkin Suomessa käymään, olisihan se lasten kiva nähdä serkkujaankin.
Olen joutunut olemaan hiukan samanlaisessa tilanteessa, asuimme, lasten ollessa pieniä, lähellä molempia isovanhempia, hoitoapua oli, pyytämättä ja näimme viikottain, usein montakertaa viikossa. Lapsistani tuli hyvin läheiset varsinkin appivanhempieni kanssa. Minun sisarukseni, jotka rakentaneet elämänsä Etelä-Suomeen, olivat kateellisia hoitoavusta. Kun he kävivät lomillaan vanhempiemme luona, sisareni odottivat aina valmista, mihinkään työhön eivät tarttuneet. Äiti väsyi ja kertoi aina toivovansa, että tulee sunnuntai ja vieraat lähtevät kotiin. Minä kävin usein auttamassa kotitöissä, myös silloin kun sisareni olivat käymässä. Ja arjessa aina, sitä eivät sisareni huomioineet, että apu oli molempiin isovanhempiin vastavuoroista. Poikani auttoi isääni remonteissa ja tyttäreni pesi ikkunoita ja käytti mummoja kaupassa kun sai kortin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo voi olla väsynyt, jos aina pitää hoitaa niitä sisaresi lapsia. Jos sisar on aina ollut se tahtonsa läpi saava lempilapsi, ei äitisi ehkä edes hahmota tilannetta. Auttaisiko keskustelu siskosi kanssa? Ehkä teidän tosiaan kannattaisi muutenkin Suomessa käymään, olisihan se lasten kiva nähdä serkkujaankin.
Olen joutunut olemaan hiukan samanlaisessa tilanteessa, asuimme, lasten ollessa pieniä, lähellä molempia isovanhempia, hoitoapua oli, pyytämättä ja näimme viikottain, usein montakertaa viikossa. Lapsistani tuli hyvin läheiset varsinkin appivanhempieni kanssa. Minun sisarukseni, jotka rakentaneet elämänsä Etelä-Suomeen, olivat kateellisia hoitoavusta. Kun he kävivät lomillaan vanhempiemme luona, sisareni odottivat aina valmista, mihinkään työhön eivät tarttuneet. Äiti väsyi ja kertoi aina toivovansa, että tulee sunnuntai ja vieraat lähtevät kotiin. Minä kävin usein auttamassa kotitöissä, myös silloin kun sisareni olivat käymässä. Ja arjessa aina, sitä eivät sisareni huomioineet, että apu oli molempiin isovanhempiin vastavuoroista. Poikani auttoi isääni remonteissa ja tyttäreni pesi ikkunoita ja käytti mummoja kaupassa kun sai kortin.
Meillä sama tilanne. Eli asumme lähempänä.
Minä hoidan nykyään mummin ja aikuiset lapseni käyvät siivoamassa ja vievät ruokaa.
Siskoni lapset käy kerran vuodessa ja odottavat täyttä palvelua mummolta, vaikka mummo ei enää jaksa. Kun he tulevat, minä käyn leipomassa ja laittamassa kaikki valmiiksi.
Eli tuttu vanha kuvio. Koska asumme lähellä, olemme aina mummolassa siivonneet jälkeemme, autelleet, vaikka hoitoapua saimmekin. Siskoni kun saapui kauempaa lapsiensa kanssa, odotti palvelua ja leikkimistä ja herkkuja heille.
Nyt on katkera, kun lapsiamme hoidettiin enemmän
Elämä on valintoja, et voi olettaa että mummon täytyy matkustaa. Mitä vanhemmaksi tulee , etenkin jos on työelämässä haluaa levätä ja tehdä mitä haluaa, ei matkustelua velvollisuuden tunteesta. Mummo saattaa ajatella ettei häntäkään tulla katsomaan niin miksi hänen täytyy aina lähteä.
Tilanne on se että mummo on tottunut tilanteeseen, että olette kaukana ja teitä näkee harvoin. Nyt uusi lastenlapsi vie energiaa eikä joka paikkaan jaksa reissata .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa lähemmäs mummoa. Ei vanhat ihmiset jaksa tai tai halua matkustaa niin kuin nuorena.
Ap kertoi, että mummo on 60v. Siis aika nuori, ei varmasti mitään jaksamisongelmia 💪
Et varmasti voi tietää varmasti.
Ikä oikeasti yllättää.
Jos mummo käy töissä, työ vaatii ikääntyvälle paljon enemmän palautumista.
Jos mummo just 60v ei käy töissä, siihen lienee joku syy, mikä ehkä myös selittää uupumisen.
Minä olen perusterve mummo 55v
En matkustaisi juuri nyt minnekään ulkomaille, koska korona-aika, enkä haluaisi, tilanteen yhtäkkiä siellä muuttuessa huonompaan suuntaan, jäädä sinne jumiin. Suomalainen saa aina tulla Suomeen, mutta jos taas kävisi niin, että lennot peruttaisiin, niin kävellenkin sieltä?
Toisaalta minulla on vasta yksi rokotus, joten ennen toista en käy edes kotimaan riennoissa. Miksi riskeerata?
Minua pelottaisi myös ajatus sairastumisesta siellä jossain, minkälainen mahtaa olla maan sairaanhoitokapasiteetti, ja miten kävisi kustannusten kanssa, saisinko tarvittaessa tehohoitopaikan jne.
En myöskään ottaisi riskiä siitä, etten voisi viikonlopun/loman jälkeen palata lupauksen mukaan työpaikalleni.
Ja jos sinä sanot, että teidän pitäisi olla Suomessa ensin 2vko karanteenissa - tämä pätisi myös mummoon kun hän palaisi teiltä kotiin.
Sinällään minua inhottaa aikuiset, jotka keräävät draamaa isovanhempi-lapsenlapsi suhteeseen. Ei ole normaalia, että etäällä asuvat lapset itkevät kun mummo ei käy eikä enää rakasta meitä ja aktiivisesti vertaile, miten usein hän serkuilla käykään. Se on ap ihan sinun omia aikaansaannoksiasi.
Kasva aikuiseksi ja myönnä, että käytät "lapsenlapset niin ikävöi kun mummo ei rakasta" -korttia, koska sinua ärsyttää se, että äitisi tuntuu juuri nyt vaan siskoasi. Älä kuitenkaan myrkytä lapsiesi mieltä. Se on raukkamaista!
Ja "pitäisikö rajoittaa Skype-aikaa" - siis WTF??
Skype on ihana tapa pitää yllä visuaalista muistia, miksi ihmeessä veisit sen lapsiltasi??? (Ihan vain "kasvattaaksesi" omaa äitiäsi????)
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja, et voi olettaa että mummon täytyy matkustaa. Mitä vanhemmaksi tulee , etenkin jos on työelämässä haluaa levätä ja tehdä mitä haluaa, ei matkustelua velvollisuuden tunteesta. Mummo saattaa ajatella ettei häntäkään tulla katsomaan niin miksi hänen täytyy aina lähteä.
Mummo varmasti haluaa ettei AP:n karvakäsi mies leikkaa hänen päätään irti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tässä nyt kipuillaan enemmän APn suhdetta äitiinsä, kuin lasten suhdetta isoäitiin.
Älä siirrä omaa katkeruutta lapsiisi. On hienoa, että lapset ja isoäiti ovat toisiinsa yhteydessä useamman kerran viikossa. Olet ääliö, jos alat rajoittaa sitä. Ilman tuota lapsille suomessa asuva mummo jää tosi vieraaksi ja etäiseksi. Silloin ne harvat vierailut on tosi kankeita.
Ap kerroit että, mummo jakaa serkkujen kuulumisia. Se on ihan tavallista, sitä ihmiset tekee. Todennäköisesti serkuille kertoo sinun lapsista.
Aika jännä muuten, että olet tavallaan erottanut oman äitisi ja "mummon", vaikka kyseessä on sama henkilö... samassa viestissä puhut äidistä ja mummosta. Miksi?
Ap vaikuttaa raskaalta ja vaativalta tyypiltä. Ehkä mummo ei siksi halua enää tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yes, you're the butthole.
Oho, ei tää ollutkaan Reddit.
Siis eikö tässä nyt ollut ongelmana, että mummo kohtelee eri lapsenlapsia eri tavalla? Jos toisen luona voi olla kesän ja toisen luona ei käy vuosiin, niin on se aika outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö tässä nyt ollut ongelmana, että mummo kohtelee eri lapsenlapsia eri tavalla? Jos toisen luona voi olla kesän ja toisen luona ei käy vuosiin, niin on se aika outoa.
Toiset asuu lähistöllä, heidän kanssaan näkee usein.
Toiset asuu ulkomailla, heidän luonaan ei ole käynyt nyt korona-aikana kertaakaan MUTTA eipä ole apnkään perhe käynyt äitinsä luona.
Joten ratkaisu on "estetään mummo Skypessä", sitä saa mitä tilaa ??????
AP ei ole mitenkään ilmaissut olevansa kiinnostunut miten äiti voi vaan ainostaan miten äidin KUULUU vaikka terveytensä uhraten lentää heidän luokse - tai vaihtoehtoisesti varmaan sitten olla näkemättä edes niitä lähellä asuvia??
Voi olla, että mummo on epäreilu eikö vain viitsi vaivautua apn lasten vuoksi, mutta niillä tiedoilla mitä meillä on, ja tällä maailmantilanteella, en koe että mummoa voi syyllistää.
Jos mummolla alkaa olla fyysisiä kolotuksia, joiden takia ei jaksa istua koneessa (edes sitä paria tuntia vaikka Saksaan tms.). Moni vanhus hidastuu fyysisesti ja palautuminen alkaa olla aika rankkaa. Onko hänellä aina mahdollisuus levätä matkan rasituksen kunnolla pois (vuorokausi) ennen kuin lapsenlapset alkaa riekkua päällä (tämä kaikella rakkaudella, sehän on just sitä parasta)? Odotetaanko häneltä silkaa hoitotyötä kohteessa? Suuntavaisto voi myös alkaa reistailla. Pelkää lähtevänsä kentältä väärään suuntaan tms. Mun äidille tuli nää kaikki hissukseen, eikä aluksi puhunut niistä mitään. Elinpiiri kutistui siihen kodin ja kaupan väliin ja korona vauhditti tätä entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aake täällä vaan terve: Kikkelis kokkelis, mitäs läksit...
Ei muuta kun reissaat itse Suomeen lastesi kanssa. Ihmeellistä toisen ihmisen syyllistämistä tällaisesta asiasta. Et voi omistaa toista ihmistä ja pakottaa häntä asioihin mitä hän ei halua.
Käsittääkseni Suomesta jos tulee tänne Belgiaan, niin ei ole karanteenia, jos testit on tehty ja rokotepassi näytetty.
Jos aloittaja asustelee täällä, niin minä voin alkaa mummoksi! :)
Vierailija kirjoitti:
Jos mummolla alkaa olla fyysisiä kolotuksia, joiden takia ei jaksa istua koneessa (edes sitä paria tuntia vaikka Saksaan tms.). Moni vanhus hidastuu fyysisesti ja palautuminen alkaa olla aika rankkaa. Onko hänellä aina mahdollisuus levätä matkan rasituksen kunnolla pois (vuorokausi) ennen kuin lapsenlapset alkaa riekkua päällä (tämä kaikella rakkaudella, sehän on just sitä parasta)? Odotetaanko häneltä silkaa hoitotyötä kohteessa? Suuntavaisto voi myös alkaa reistailla. Pelkää lähtevänsä kentältä väärään suuntaan tms. Mun äidille tuli nää kaikki hissukseen, eikä aluksi puhunut niistä mitään. Elinpiiri kutistui siihen kodin ja kaupan väliin ja korona vauhditti tätä entisestään.
Oma äitini jäi eläkkeelle 63v suunnilleen. Oli englannin ja ruotsin opettaja. Ei hän mikään "interrailaaja" ollut nuorenakaan, mutta matkusteli monessa paikassa 'itsenäisesti'.
Aika nopeasti eläköidyttyään ei enää harkinnutkaan reissavansa minnekään omatoimisesti. Tuli uskonpuute ongelmatilanteista selviämiseen ja varsinkin ulkomailla "jos ei ne ymmärrä mitä minä puhun" tai "jos menen paniikkiin enkä muista miten asiat sanotaan englanniksi".
Eli vuorossa olivat ryhmämatkat.
Nyt reilu 10 v myöhemmin ei kyllä ilman koronaakaan matkustaisi minnekään edes Suomessa omatoimisesti "mitä minä sitten teen vieraassa paikassa jos en löydä ajoissa rautatieasemalle" eli nyt sitten kyyditään 🤷
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni Suomesta jos tulee tänne Belgiaan, niin ei ole karanteenia, jos testit on tehty ja rokotepassi näytetty.
Jos aloittaja asustelee täällä, niin minä voin alkaa mummoksi! :)
Suurin osa perusterveistä n 60v suomalaisista vielä odottaa sitä 2.rokotetta, eli rokotepassi ei ole vielä 'kunnossa'.
Testit, matkustuksen vuoksi, vain yksityisellä, joku väitti että melkein 300€.
Melko hintavaa.
Ja jos onkin sitten rajalla testi ja positiivinen ja joutuu karanteeniin, takaisin Suomeen, ei ymmärrä maan kieltä... - pelottavaan sitä mummoa.. (+ ne teidän tulvat, helleaalto ja ties mitä mummeli mielessään uhkakuviksi sanomalehdestä löytää).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asutte noin lähellä kuin kuvaat, niin miksi pitäisi tulla kahdeksi viikoksi? Pitkä viikonloppu Suomessa silloin tällöin ei voi tulla liian kalliiksi. Korona asettaa tietysti nyt rajoituksia, mutta sitten kun tämä on ohi.
Mummoa et voi pakottaa matkustamaan. Tilanne on surullinen, mutta syitä voi olla monia, miksi hän ei halua tulla. Pidä yllä niitä suhteita mitä nyt on, eli skypepuheluja. Miksi mummolle pitäisi alkaa kostaa rajoittamalla niitä? Yritä päästä yli omasta katkeruudestasi.
Asumme Euroopassa, mutta emme missään naapurimaassa kuitenkaan. Viideltä hengeltä kuitenkin lentoliput Suomeen jo tekevät aika paljon (1000-1500€) plus siihen sitten hotellit jne. Mummon tänne tulo taas olisi mummolle ilmaista. Mummo on kuitenkin aiemmin halunnut tulla, ja tulikin. Tuntuu siltä, että meidän lapset unohtui, kun sisarukseni sai lapsia. Tuntuu pahalta lasten puolesta. Miten tämän lapsille selittää? En minä katkera ole, lasten takiahan sen mummon tänne ylipäänsä haluaisin. Mutta miten suojelen lapsia tältä epäoikeidenmukaiselta kohtelulta? Tuntuu pahalta, kun lapset kysyy, että eikö mummo heitä rakasta enää.
Ap
Vai että kyselevät jo etteikö mummo rakasta enää😂 Nyt lähti kyllä lapasesta! Tuohon on tasan kaksi syytä - olet keksinyt tuon ihan itse tai olet omalla käytökselläsi saanut lapsesi uskomaan, ettei mummo enää rakasta. Ei kukaan pikkulapsi tuolla tavalla mieti, ellet sitten koko ajan lasten edessä voivottele asiaa. Seuraava tarina, kiitos!
Alue: Aihe vapaa
Lapset nähneet mummon muutaman kerran elämännsä aikana mutta osaavat silti ikävöidö ja miettiä kuinka mummo ei rakasta?
Korkeintaan vanhin lapsi voisi edes kaivata mummoa, mutta tuo jatkuva kaipaaminen ja ikävöiminen ei ole tervettä. Lapselle pitäö selittää että ulkomailla asuvia läheisiä tavataan harvemmin, eikä lietsoa ikävää.