Ex-kihlattunu abortoi toivotun lapseni
Viitaan kirjoituksellani tähän viestiketjuun, missä moni syytää miehiä vastuuntunnottomuudesta, kaksoismoraalista, naivismista ja vaikka mistä. Tapahtui aina mitä tahaansa, niin se on miehen vika. Tässä asiassa ei tasa-arvo tule toteutumaan koskaan. Tässä kerron oman tarinani, miehen näkökulmasta.
Tausta:
Olen toivottu lapsi yksilapsisesta perheestä. Lapsena olin kateellinen kavereille, joilla oli sisaruksia. Toivoinkin joulupukilta välillä lahjaksi leikkikaveriksi pikkusiskoa tai pikkuveljeä, mutta toiveeni ei koskaan tapahtunut. Päätin jo lapsena, että kun minusta tulee isä, hankin vähintään kaksi lasta, ettei niiden tarvitse kotona leikkiä koskaan yksin, vailla leikkikaveria.
Ex:
Seurustilimme kaksi vuotta, ja menimme kihloihin. Puhuimme perheen perustamisesta, oman talon hankkimisesta ja naimisiin menosta. Tuntui että molemmilla oli samat haaveet ja unelmat. Rakastin kihlattuani. Meni pari vuotta, ja sain maailman parhaan yllätyksen, kihlattuni ilmoitti olevansa raskaana! Minusta tulisi isä! Kului muutama viikko, kihalttuni käyttäytyi oudosti, ajattelin sen johtuvan alkuraskauden pahoinvoinnista. Olin ollut ylitöissä ja tulin kotiin, kysyin vauvan vointia, niin hän sanoi että lapsemme oli mennyt kesken. Masennuin, mutta yritin olla näyttämättä sitä kihaltulleni ja piristää häntä. "Voimme saada uuden" ajatuksella. Meni reilu puolivuotta, riitelimme jatkuvasti. Riidan välissä hän sitten mölöytti sen "tein abortin, en ollut vielä valmis äidiksi.. Odotetaan vielä muutama vuosi.." Olin odottanut jo muutaman vuoden, mistä pysytin olemaan varma että hän haluaa koskaan lasta? Erosimme. Tuntui että hukkasin elämästäni 5 vuotta ihmiseen jota luulin rakastavini, ja jonka luulin tuntevani. Luulin olevani hänen kanssaan aina, perustavani perheen, ja hän teki minulle näin. Miksi? En omasta mielestä painostanut vauvan hankintaan, vaan ilmoitin olevani valmis isäksi, kun hän on äidiksi. Luulin että lapsemme oli toivottu.
Vaijettu tabu; Miehen vauvakuume
Jo lapsesta saakka olen aina tiennyt että haluan isäksi. Isäksi joka leikkii töistä tullessaan lasten kanssa pelaamalla jalkapalloa takapahilla. Olla isä joka opettaa lapset pyöräilemään, isä joka lukee lapselle iltasatuja. Olla isä, joka on läsnä lapsen tärkeillä hetkillä.
Tällä hetkellä seurustelen ihanan naisen kanssa. Lapsista olemme puhuneet, mutta lapsiasiassa en ole vielä varma hänen kanssaan, sillä seurustelua on takana vasta muutaman kuukauden. En halua painostaa kumppania äidiksi, tässä vaiheessa minulle on tärkeämpää toimiva parisuhde. Ja tunne siitä, että hän on elämäni nainen jonka kanssa olla vielä sitten, kun lapset muuttavat pois kotoa. Se nainen jonka kanssa istua vanhana pihakeinussa juomassa kahvia, ja odottaa että lapsen lapset tulee mummolle ja papalle kylään.
En halua päätäpahkaa tehdä vauvaa, huomata ettei äidin kanssa tule toimeen ja tulla "viikonloppuisäksi". Haluan oman perheen ja olla "kokoaika isä". Minusta tuntuu että mies ei saa haluta perhettä, vaan se on aina naisen päätettävissä. On heikkous myöntää, että haaveilee omasta perheestä lapsista, omakotitalosta ja siitä kliseistä kultaisesta noutajasta. "Olet varmasti tossun alla oleva hintti, joka ei ole uskaltanut tulla vielä kaapista" Ei, olen vain mies joka haluaa isäksi. Miksi tämä on niin vaikea ymmärtää?
Ja olen myös sitä mieltä, että naisella on oikeus tehdä abortti. Mutta miksi miehillä ei ole tässä asiassa mitään tasa-arvoa? En ainakaan ole kuullut koskaan, että jos mies olisi halunnut pitää lapsen, olisi nainen sen synnyttänyt ja miehestä olisi tullut yh-isä, vaan aina lapsen pitää äiti.
Kommentit (47)
Eihän se reilua tietenkään ole että nainen tekee yksin päätöksen. Mutta ei myöskään ole reilua että mies saisi yksin päättää jos nainen on jyrkästi eri mieltä.
Miehillä on sinänsä helppoa että heillä lastentekoikä on koko ikä. Mikäli ekan kumppanin kanssa ei onnistu niin aina voi hankkia uuden.
Ihailen sun halua olla hyvä isä, se on oikea asenne. Mieti, että kannattaako hankkia lasta perheeseen jossa nainen ei ole valmis äidiksi.
Puhut lisäksi lapsen kanssa leikkimisestä, pelaamisesta ja iltasatujen lukemisesta. Et mainitse haluasi osallistua vauva-arkeen joka on se vaikein ja haastavin vaihe lasten hankinnassa.
Etsi oikea sopiva kumppani jonka kanssa olette samalla aaltopituudella lasten hankinnan suhteen. Sinulla sitä aikaa on paljon enemmän kuin naisilla.
Tulipas todella järkyttynyt ja paha mieli puolestasi, ap.
Onhan tuo surullista, mutta suurin osa naisista ei kyllä pystyisi tuollaiseen että synnyttää lapsen jollekkin muulle. Lapsen saaminen on naiselle aika eläimellinen juttu, siihen liittyy vahvasti tunteet ja vaistot. Se että joutuisi luopumaan vauvasta romahduttaisi suurimman osan naisista psyykkisesti. Niin kiltti ajatus, mutta äitien mielenterveys ei ole rakennettu noin. Siksi abortteja on niin paljon enemmän kuin sitä että synnytetään vauva ja annetaan adoptioon. On helpompi luopua sikiöstä, vaikka siihen liittyisi eettisiä ongelmia, kuin vauvasta.
Ei naisella ikinä missään tapauksessa pitäisi olla minkäänlaista velvollisuutta synnyttää lasta maailmaan, jos hän ei itse sitä haluaa.
No meillä on juuri niin että mies halusi pitää lapsen ja on yh-isä.
Öö, siis naisen tulisi kestää raskaus, jotta saat lapsen?
No tuossa sen taas näkee, että naisella on oikeus päättää, miehellä vain oikeus maksaa jos nainen niin päättää.
Tuommoiset päätökset pitäisi olla molempien vanhempien, ei pelkästään äidin. Ristiriitatilanteissa lapsi tietty jää sille joka kannattaa sen pitämistä. Elatusta maksetaan vain jos vanhemmat eroaa ja molemmat on kannattaneet lapsen pitämistä.
joojoo varmaan jotain erikoistilanteita jäi ottamatta huomioon, mutta tämä on lähinnä alustava idea
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 14:43"]
Öö, siis naisen tulisi kestää raskaus, jotta saat lapsen?
[/quote]
Nainen voi huolehtia ehkäisystä omalta osaltaan, jos ei halua lapsia. Näinhän miehillekin aina sanotaan :)
Miksi nainen ei pystynyt kertomaan sinulle, ettei ole valmis äidiksi?
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 14:32"]
Ei naisella ikinä missään tapauksessa pitäisi olla minkäänlaista velvollisuutta synnyttää lasta maailmaan, jos hän ei itse sitä haluaa.
[/quote]
En tätä tarkoittaunut. Tarkoitin sitä että jos "lusikat menee jakoon" sillä välin kun vauvaa odotetaan/lapsi on jo syntynyt, ei lapsen isällä ole juurikaan oikeuksia lapseen. Äiti saa aina päätää, saako isä nähdä lasta vai ei. Olen nähnyt näitäkin, miten ex-puoliso "kiristää" lapsella. Tapaamisia perutaan mitä typerimmillä syillä, etenkin silloin jos puoliso on mennyt elämässään eteenpäin ja hankkinut uuden kumppanin.
"Puhut lisäksi lapsen kanssa leikkimisestä, pelaamisesta ja iltasatujen lukemisesta. Et mainitse haluasi osallistua vauva-arkeen joka on se vaikein ja haastavin vaihe lasten hankinnassa"
Ja totta kai haluaisin olla osana vauvan elämässä jo ensimmäisestä päivästä lähtien! Haluiaisin ehdottomasti pitää isyysvapaan ja olla mahdollisuuksien mukaan vaikka koti-isänäkin heti alusta, jos lapsen äiti haluaa palata heti takaisin töihin. Tämäkin asia on tabu. Oletetaan että nainen hoitaa lapset ja on kotona.
Kiitos kannustavista kommenteista!
-Ap-
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 14:52"]
Miksi nainen ei pystynyt kertomaan sinulle, ettei ole valmis äidiksi?
[/quote]
Sitä mietin ja kysyin häneltä itseltäkin. Mutta vastausta en saanut koskaan. Luulin että hän toivoi myös lasta. Sillä hän oli jo aikaisemmin sanonut minkä hän antaisi lapsillemme nimeksi, mitä hän toivoi lasten harrastavan, ja mitä tekisimme perheenä.. Sitten joskus.
Elämä on täynnä mysteereitä, eikä ihmisen todellista luonnetta aina voi tietää. En tiedä oliko minussa joku vika, hän ei siitäkään minulla koskaan sanonut. Pyysi kyllä anteeksi, ehkä minäkin voin antaa vielä hänelle anteeksi. Toivon hänelle vain pelkää hyvää, toivottavasti hän saa lapsen/lapsia jonkun muun kanssa. Jos vika olikin minussa, eikä hän halunnut minua lastensa isäksi.
-Ap-
Adoptoi. Tai ala sijaisvanhemmaksi näin ensi alkuun, sijaisvanhemmista on pulaa. Lisäksi, vanhemmuus on paljon muutakin kuin leikkiä ja pelaamista, kuvaan kuuluu yövalvomisia, sairastelua, uhmat, murrosiät jne.
Olisi kaikkien etu, jos näistä tabuista päästäisiin. Osa lastentekoa karsastavista naisista voisi ajatella toisin, jos äitiyteen ei automaattisesti liitettäisi lapsen pääasiallista hoitovastuuta, vaan hoitajana voisikin toimia enenmmän isä. Aika monet vela-naiset ovat sanoneet, että voisivat hyvinkin ryhtyä isiksi, mutta äidin rooli on liian raskas.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 15:00"]
. Jos vika olikin minussa, eikä hän halunnut minua lastensa isäksi.
-Ap-
[/quote]
Tuskin se vika oli sinussa, ymmärtäisit varmaan paremmin tuota asiaa, jos kokisit ne hormoniheittelyt ja niiden aiheuttamat pelokotilat/sekavuudet yms. mitä naiset kokee raskaaksi tultuaan, joillakin tulee sellainen varma tieto siitä etteivät yksinkertaisesti pysty olemaan sillä hetkellä äitejä kenellekään, ja sen takia eivät haluakaan pitää sitä lasta, vaikka ehkä olivatkin kuvitelleet etukäteen haluavansa sen.
Ja isän ei tule missään tapauksessa saada päättää abortista, yhtään, biologia sanelee sen, että se lapsi kasvaa siinä naisessa, eikä kukaan voi viedä toiselta itsemäärämisoikeutta omaan kehoonsa raskauden takia.
Ääritilanteessa meillä olisi laitoksia, joissa on sänkyihin kahledittuja naisia odottamassa synnytystä, koska se lapsen isä haluaa sen lapsen ja sitä kautta ohittaisi sen naisen itsemäärämisoikeuden.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 14:49"]
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 14:43"]
Öö, siis naisen tulisi kestää raskaus, jotta saat lapsen?
[/quote]
Nainen voi huolehtia ehkäisystä omalta osaltaan, jos ei halua lapsia. Näinhän miehillekin aina sanotaan :)
[/quote]
Ja aborttikin on ehkäisykeino, niinhän ne miehet aina sanovat :)
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 14:55"][quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 14:32"]
Ei naisella ikinä missään tapauksessa pitäisi olla minkäänlaista velvollisuutta synnyttää lasta maailmaan, jos hän ei itse sitä haluaa.
[/quote]
En tätä tarkoittaunut. Tarkoitin sitä että jos "lusikat menee jakoon" sillä välin kun vauvaa odotetaan/lapsi on jo syntynyt, ei lapsen isällä ole juurikaan oikeuksia lapseen. Äiti saa aina päätää, saako isä nähdä lasta vai ei. Olen nähnyt näitäkin, miten ex-puoliso "kiristää" lapsella. Tapaamisia perutaan mitä typerimmillä syillä, etenkin silloin jos puoliso on mennyt elämässään eteenpäin ja hankkinut uuden kumppanin.
"Puhut lisäksi lapsen kanssa leikkimisestä, pelaamisesta ja iltasatujen lukemisesta. Et mainitse haluasi osallistua vauva-arkeen joka on se vaikein ja haastavin vaihe lasten hankinnassa"
Ja totta kai haluaisin olla osana vauvan elämässä jo ensimmäisestä päivästä lähtien! Haluiaisin ehdottomasti pitää isyysvapaan ja olla mahdollisuuksien mukaan vaikka koti-isänäkin heti alusta, jos lapsen äiti haluaa palata heti takaisin töihin. Tämäkin asia on tabu. Oletetaan että nainen hoitaa lapset ja on kotona.
Kiitos kannustavista kommenteista!
-Ap-
[/quote]
Eron tullessa isillä olisi paremmat mahdollisuudet saada lähihuoltajuus, jos isät pitäisivät myös hoitovapaata. Lapsi määrätään yleensä äidille, koska äiti on pitänyt äitiyslomat ja ollut useita vuosia kotona lapsen kanssa ja näin tullut käytännössä läheisemmäksi kuin isä. Tokikaan moni äiti ei haluaisi isän jäävän kotiin, mutta isien kannattaisi tässä pitää kiinno oikeuksistaan ja tehdä jo ennen lapsen alulle laittoa selväksi se että pitää myös hoitovapaata. Nythän siihen aletaan kannustamaan ihan valtion taholtakin.
Tätini teki nuorempana abortin, vaikka lepsen isä toivoi ja rukoili pitämään lapsen, joko yhdessä tai jos tätini ei haluaisi lasta niin hän hoitaisi... tätini teki abortin ja taisi olla elämänsä suurin virhe, vieläkin jokä päivä ajattelee tuota kolmenkymmenen vuoden jälkeen, yhden lapsen saanut mutta silti se ei korvaa sitä pelossa abortoitua...
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 14:49"]
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 14:43"]
Öö, siis naisen tulisi kestää raskaus, jotta saat lapsen?
[/quote]
Nainen voi huolehtia ehkäisystä omalta osaltaan, jos ei halua lapsia. Näinhän miehillekin aina sanotaan :)
[/quote]
Juurikin näin, nainen voi syödä pillereitä tai ottaa vaikka ehkäisy implantin. Jos ei lasta halua.
Mutta annasolla kun mies sanoo ei.. Niin kyllä se vaan "oho unohtu ottaa" sepitykset on yleisiä. Näin myös siskollani joka miehen kiellosta huolimatta hankki neljänen lapsen. Noh, mies meni sitten vasektomiaan. Kärjistynyt tilanne, mutta epäreilua, epäreilua. Tsempiä ap!
ps. Miksi siitä ehkäisystä on niin vaikeaa puhua parisuhteessa, ja kunnioittaa toisen päätöstä. Jos toinen sanoo ei? Niin mikä "oikeus" naisella on silti kiertää tämä päätös? Biologinen kello? Jos toinen sanoo syövänsä pillereitä, pitäisi siihen myös saada luottaa! Parisuhteessa pitäisi kuunnella ja kunnioittaa myös toistaosapuolta ja osattava keskustella asioista. Parisuhteessa on aina kaksi henkilöä!
Oliko tämä lapsi yritetty vai ehkäisystä huolimatta tullut?
Luulen että hänen oli vaikea kertoa ettei haluakkaan lasta kun tiesi miten tärkeä asia sinulle on. Mutta on silti raukkamaista tehdä abortti toisen selän takana ja väittää saaneensa keskenmenon.
Kyllä pitäisi pystyä puhumaan asioista suoraan, aikuisia kun kerta ollaan!
-Äiti kahdelle
Kyllä se ex teki sulle kauhean asian, olet ihan syystä vihainen hänelle, ja olen pahoillani että tuhlasit aikaa häneen. Toivottavasti nykyinen on se oikea. Toivon sinulle onnea perheenperustamisessa ja toivon että saat haaveilemasi vanhuuden puolisosi kanssa.