Lue keskustelun säännöt.
Melkein 40v. ja elämänsuunta täysin hukassa
07.03.2023 |
Olin pitkään unelmatyössä, joka päättyi rahoituksen päätyttyä. Sen jälkeen elämä on ollut aivan tuuliajolla enkä enää tiedä, kuka olen ja mitä mun pitäisi elämässä tehdä.
Olen ollut jo 13 vuotta parisuhteessa, meillä on kohta 4-vuotias lapsi ja kaikki tavallaan kunnossa. Paitsi että mä olen ihan pihalla työn suhteen. Olen filosofian maisteri höpöhöpö-tieteestä eli mulla ei ole oikeaa ammattia ja se häiritsee tosi paljon. Tein aiemmin assarina hommia sen 8 vuotta, se oli kivaa mutta vastaavaa työtä en ole saanut sen koommin. Palasin työelämään lapsen ollessa juuri täyttänyt kolme ja menin työhön, josta pian hakeuduin tähän nykyiseen eli olen jo vaihtanut puolen vuoden sisällä kerran työpaikkaa. Molemmat kaoottisia ja sekavia eli ojasta allikkoon. Nyt mun on tehtävä jotain, sillä pää sekoaa tässä työssä. En uskalla tyhjän päälle irtisanoutua. Mitä ihmettä teen?
En voi enää opiskella korkeakoulussa, kun en saa opintotukea. Toisen asteen koulu kävisi hyvin mutta mitä siellä voi opiskella sellaista, että töitä saisi (päivätyö, ei stressaava)? Olen pohtinut ihan kaikkea, opiskelua niin, että eläisin säästöilläni (sairaanhoitaja tai sosionomi) tai sitten joku 2. asteen ammattitutkinto (lastenohjaaja tai sisustusala). Mutta en osaa päättää mitään enkä tehdä ratkaisuja. Olen aivan burnoutin partaalla työstäni sekä arjen pyörityksestä ja nukun todella huonosti ja toleranssi vastoinköymisille on ihan nollassa. Tunnen olevani täysi luuseri.
Antakaa kiltit vinkkejä, mitä tässä voi tehdä?
Kommentit (31)
Ai joo, tuo unohtuikin. Se toinen lapsi on ollut puheissa jo jonkin aikaa ja mies haluaisi tosi paljon lisää lapsia. Nyt olen myöntynyt jo siihenkin, jotta joku muutos ja suunta syntyisi. Vaan eipä niitä lapsia liukuhihnalta tule mutta työn alla tosiaan se raskauskin nyt on.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakettiauton kuljettaja. Koulutusta ei todennäköisesti tarvita, kunhan B-ajokortti löytyy. Palkka toki huono, mutta työpaikasta riippuen ihmiskontaktit ovat vähissä ja puuhastelet yleensä vain elottomien objektien parissa.
Vierailija kirjoitti:
Ai joo, tuo unohtuikin. Se toinen lapsi on ollut puheissa jo jonkin aikaa ja mies haluaisi tosi paljon lisää lapsia. Nyt olen myöntynyt jo siihenkin, jotta joku muutos ja suunta syntyisi. Vaan eipä niitä lapsia liukuhihnalta tule mutta työn alla tosiaan se raskauskin nyt on.
AP
Kannattaa siis keskittyä siihen. Anna työelämän nyt soljua omalla tahdillaan. Kohta olet äippälomalla.
Numerot eivät ole mun juttuni lainkaan. Kaikki muu menee melkeinpä.
Ja se toinen lapsi tulee jos niin tapahtuu. Me teemme kyllä osamme miehen kanssa mutta tämän kortin varaan en jättäisi mitään enää tässä iässä, ikävä kyllä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähihoitajalla on varmasti töitä. On mahdollista tehdä myös päivätyönä.
Jos ihan alkuun vaikka rauhoittuisin ja lopettaisit panikoimisen. Maailma ei siihen kaadu, jos koko aikaa ei ole selvät sävelet kaiken suhteen. Sitten kun olet rauhoittunut, saat paremmin nukuttua ja ajatukset selkiytyvät ja elämäkin löytää suuntansa. Stressaamalla ajat itsesi pahimmillaan lopulliselle saikulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aivan ylivirittyneessä tilassa ja aivot ovat sumussa, nukun erittäin huonosti ja herään aina aamuyöllä umpiväsyneenä mutten saa enää unta. Töissä ei tajua enää mitään mistään ja se hävettää. En jaksaisi yhtään käydä töissä, olen täysin poikki ja sekavat työtehtävät vain pahentavat tätä. Saikkua en tohdi ottaa, katsovat sitten töissä etten ole työkelpoinen ja kengän kuva on perseessä sen jälkeen. Mutta hirveät paineet ja myydä pitää niin että tavoitteet paukkuu. Ei ole yhtään mun juttuni.
AP
Mitä päivätöitä lähihoitaja voi tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suorittavissa töissä ei ole stressittömiä hommia. Duunariammatit on rankkoja.
Vierailija kirjoitti:
Mitä päivätöitä lähihoitaja voi tehdä?
Päiväkodissa esimerkiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on 8 vuotta työhistoriaa, niin käsittääkseni pääset aikuiskoulutustuelle.
Ylisuorittamisella aivot sekaisin niin lapsellakin tulee jännät paikat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on 8 vuotta työhistoriaa, niin käsittääkseni pääset aikuiskoulutustuelle.
Sitä saa niin lyhyeksi aikaa, ettei koko opintoja ehdi siinä ajassa tehdä. Lisäksi edellyttää, että työsuhde on voimassa opintojen ajankin eli olet vain opintovapaalla. Ap:n epävarmassa työtilanteessa sellaiseen tuskin taivutaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen aivan ylivirittyneessä tilassa ja aivot ovat sumussa, nukun erittäin huonosti ja herään aina aamuyöllä umpiväsyneenä mutten saa enää unta. Töissä ei tajua enää mitään mistään ja se hävettää. En jaksaisi yhtään käydä töissä, olen täysin poikki ja sekavat työtehtävät vain pahentavat tätä. Saikkua en tohdi ottaa, katsovat sitten töissä etten ole työkelpoinen ja kengän kuva on perseessä sen jälkeen. Mutta hirveät paineet ja myydä pitää niin että tavoitteet paukkuu. Ei ole yhtään mun juttuni.
AP
Ota se saikku ennen kuin hajoat, sulla on perhe ja elämä! Siihen on oikeus eikä se kuluu kenellekään. Etkö ole muutenkin lähdössä pois?
Sitten varaat ajan työkkärin neuvojalta, ja alat rakentaa uutta työelämää. Älä nyt uutta lasta tee tuohon tilanteeseen!
Vierailija kirjoitti:
Mitä päivätöitä lähihoitaja voi tehdä?
Itse teen keikkaa palveluasumisyksiköissä. Valikoin vain päivävuoroja.
Kyllähän tuo sairaanhoitaja ainakin työllistää 100% varmasti. Eli se kannattaa opiskella vaikka lainarahalla. Saa kyllä töitä ja maksettua lainan pois. Mitään sisustusalaa en lähtis opiskelemaan. Ei varmasti saa töitä.
Vierailija kirjoitti:
Suorittavissa töissä ei ole stressittömiä hommia. Duunariammatit on rankkoja.
Ei mua yhtään stressaa töissä. Päinvastoin. Hauskaa puuhaa vaihtelevissa ympäristöissä.
t. sähköasentaja
Vierailija kirjoitti:
Jos on 8 vuotta työhistoriaa, niin käsittääkseni pääset aikuiskoulutustuelle.
Vaatii vuoden yhtäjaksoisen työsuhteen nykyisessä työssä. Ap vasta vaihtanut työpaikkaa?
Mutta vuoden päästä pitäisi onnistua.
Se on se toinen lapsi. Kolmen vuoden päästä palaat jo innolla työelämään.