Mitä lapsenhoito / -kasvatustapaa et ymmärrä?
Kerro mitä joidenkin tuntemiesi ihmisten lapsenhoito- tai kasvatustapaa tai näihin liittyvää mielipidettä et ihan ymmärrä. Mä en jaksa ihan ymmärrää kiivasta rintareppu- ja sitterivastaisuutta. Enkä vanhempia, jotka ei vietä ollenkaan vanhempainvapaata.
Kommentit (132)
En ymmärrä sitä, että jotkut vanhemmat eivät kiellä ravintolassa tai kylässä käydessään lapsiaan.
Tenavat päästetään juoksemaan pitkin ravintolaa, mikä on vaarallista lapselle. Parhaassa tapauksessa ravintolan henkilökunta on joutunut asiaan puuttumaan.
Kylässä käydessään lapset riehuvat tai heittelevät tavaroita. Äiti vaan jatkaa juuttuaan ja tuntuu olevan kuuro ja sokea lastensa tekemisille. Isäntäväki sitten saa komentaa nämäkin lapset.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 09:24"]
Nämä, jotka ei anna lasten syödä koskaan mitään herkkuja. Kaverisynttärit yms. on tosi hankalia kun yksi ei saa syödä edes rusinoita tai juoda pillimehu- tuoremehua "meidän lapsi ei saa juoda pillimehua" Ymmärrän mitä on terveellinen ruokavalio mutta niin tiukkaa ruokavaliota jossa ei saa olla mitään sokeria eikä valkoisia jauhoja, en ymmärrä.
[/quote]
tämä on minulle tuttua omasta lapsuudestani. Olin lapsena aina n. 5-7 kg ylipainoinen, vaikka söin aivan samaa ruokaa, kuin muut sisarukset, jotka olivat normaalimitoissa. Äitini teki ison asian painostani, joka romutti itsetuntoni täysin. Mietin jo ekaluokkalaisesta lähtien, kun olen niin läski, ei ollut itseluottamusta ja pidin itseäni täysnollana, koska olin "lihava". Kylässä äitini vahti kovaäänisesti kaikkia, mitä herkkuja söin, sisarukset saivat syödä enemmän, koska he olivat "laihoja". Minulla oli 6-11-vuotiaaksi asti tunne, että kaikki tuijottivat kylässä lihavuuttani. "Nyt sitten riittää!! Me puhuttiin kotona, että sun ei tarvi syödä kahta keksiä." Tuo oli tavallisin kommentti, jonka äiti kovaan ääneen kailotti monen sukulaisen/ vieraan luona. En ikinä uskonut, kun joku sukulainen sanoi minun olevan normaalimitoissa, sillä äitini oli aina antanut minulle kuvan, että olen lihava.
11-vuotiaana, kun murrosikä alkoi, kuukautiset ja finnit tulivat kuvioon, solakoiduin puolessa vuodessa normaalimittoihin. Hormonit tekivät tehtävänsä. Olen vielä aikuisiälläkin kärsinyt itsetunto-ongelmista, enkä ikinä ole nähnyt itseäni hyvännäköisenä.
Joten äidit, älkää tuhotkoon lastenne itsetuntoa! Siihen ei paljoa vaadita. Itselläni on nyt 3 kk ikäinen tytär ja pidän huolen, etten tee samoja virheitä, kuin äitini.
Vituttaa katsoa laiskoja vanhempia jotka eivät pidä rajoja. Ensin kielletään, mutta kun lapsi ei tottele, niin sitten ei tehdä mitään.
En ymmärrä lapsille lässyttämistä. Miksei voi puhua lapsille niinkuin älykkäille olennoille? Tähän näyttävät syyllistyvän vanhemmat ihmiset.
Syömään pakottaminen. Mulla oli tokaluokalla ope, joka pakotti syömään lautaset tyhjäksi. Monesti istuin välkänkin lautanen edessäni ja ope motkotti Afrikan nälkää näkevistä. Olisi lähettänyt sen minun ruokani Afrikkaan!
Omia lapsiani en pakota syömään ja olen pitänyt huolen, ettei päiväkotikaan pakota. Koulussa onneksi ei pakoteta. Teen vaihtoehtoisruuan sille joka ei tykkää muiden ruuasta. Niin teki oma äitinikin. Ja jos joku sanoo, että elämässä tulee vaikeaa kun nirsoilee, niin minä olen päässyt jo 51-vuotiaaksi nirsoilemalla. Ei se Afrikan nälänhätä helpota vaikka me kuinka syötäisiin lautasen tyhjäksi ja kaikki mitä tarjotaan.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 10:25"]Ymmärräm lapsen kanniskelut ym yöllä, jos lapsi tai vauva on kipeä tai koliikki tarkoitin lapsia ja vauvoja, joilla ei ole mitään vaivoja, mut halutaan vaan et lapsi tai vauva nukkuu omassa sängyssään vaan periaatteen vuoksi ja jos nukuttaminen alkaa vaikuttaan vanhempien jaksamiseen varsinkin jos lapsi tai vauva nukkuu hyvin perhepedissä.
[/quote]
Mutta jos se vanhempi ei saa unta perhepedissä, vaan valvoo? Tunnen monia äitejä ja isiä, jotka eivät yksinkertaisesti osaa nukkua, kun on pieni vieressä. Tai on jatkuvasti niskat kipeinä, kun jännittää samassa asennossa yöt.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 10:33"]
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 09:51"][quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 09:47"]
erään naisen kaurapuuro-fanaattisuutta! aamupalaksi ja iltapalaksi on syötävä kaurapuuroa...
perheen koluikäinen tytär oli kerran meillä yökylässä ja aivan ihastuksissaan, kun iltapalaksi oli lämpimiä voikkareita
[/quote]
vehnäpulla on parempaa kuin kuitu?
oletko ylipainoinen ?
[/quote]
Jatkuva kaurapuuron syöminen ei ole terveellistä.
[/quote]No voi jeesus. Mikä on mielstäsi puuron maksimisaanti joka on vielä terveellistä?
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 10:31"]Mä en ymmärrä sitä, että lapsia ei kannusteta maistamaan uusia, erilaisia ruokia. Tottakai ne on aluksi epäluuloisia, mutta seuraavalla kerralla saattavat jo maistaa.
Oltiin just laivalla, ja mua järkytti se, että lapset pääsääntöisesti ottivat nakkeja ja ranskalaisia siitä typerästä lastenpöydästä. (Järkyttävintä oli tosin se, että sieltä hakivat ruokaa itselleen myös aikuiset:-O) Meillä on sääntö, että seisovasta pöydästä otetaan ja maistellaan. Ranskalaisia saa halutessaan myös kotona.
Jonotettiin lapsen kanssa seisovaan pöydään, ja yksi nainen tuli ystävällisesti sanomaan mulle, että lasten pöytä on tuolla. Eikö kukaan muu kuin minä edellytä, että lapset syövät muuta kuin ranskalaisia?
[/quote]
Mä annan lasten syödä laivalla yms nimenomaan noita nakkeja yms. Kotona laajennetaan makua. Jos annan lasten syödä nakkiosastoa ravintolassa, saan itse ruokarauhan. Jos haen heille jotain erikoisempaa, sillä aikaa kun näkevät muiden lasten syövän nakkeja, saan nalkuttaa koko ruokailun ajan.
En ymmärrä tätä ruokafanatismia. Itse ollessani lapsi syötiin lapsesta kaikkea, mutta kukaan ei ollut lihava. Nykyään puolet lapsista on vähintään löysiä (uimarantahavainto tältä kesältä), mutta samaan aikaa osa porukasta on tullut hysteeriksi ruuan suhteen ja lapsen syömisestä on tehty helvetin vaikeaa.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 10:43"][quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 10:33"]
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 09:51"][quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 09:47"]
erään naisen kaurapuuro-fanaattisuutta! aamupalaksi ja iltapalaksi on syötävä kaurapuuroa...
perheen koluikäinen tytär oli kerran meillä yökylässä ja aivan ihastuksissaan, kun iltapalaksi oli lämpimiä voikkareita
[/quote]
vehnäpulla on parempaa kuin kuitu?
oletko ylipainoinen ?
[/quote]
Jatkuva kaurapuuron syöminen ei ole terveellistä.
[/quote]No voi jeesus. Mikä on mielstäsi puuron maksimisaanti joka on vielä terveellistä?
[/quote]
No ei ainakaan vain sitä samaa puuroa 14 annosta viikossa, aamuin illoin. Kaurapuuroa voi syödä vaikka kolmena aamuna ja sitten muuta puuroa muina aamuina - esimerkiksi. Onhan niitä puuroja - ohra, ruis, 4 viljaa, manna, riisi...
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 10:50"]
En ymmärrä tätä ruokafanatismia. Itse ollessani lapsi syötiin lapsesta kaikkea, mutta kukaan ei ollut lihava. Nykyään puolet lapsista on vähintään löysiä (uimarantahavainto tältä kesältä), mutta samaan aikaa osa porukasta on tullut hysteeriksi ruuan suhteen ja lapsen syömisestä on tehty helvetin vaikeaa.
[/quote]
Fanaattisuuteen asti ei ole hyvä mennä missään asiassa, mutta pienelle lapselle tietyt rajoitukset ovat olemassa ihan syystä. Ja vanhemmalle lapselle voi tarjota muuta kuin nakkeja, eikä vain olettaa, että eihän se suostu syömään mitään muuta. Ruoasta ei tule vain lihavaksi/laihaksi, vaan sillä on isompi merkitys terveyden kannalta kuin millään muulla päivittäisellä asialla.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 09:51"]
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 09:47"]
erään naisen kaurapuuro-fanaattisuutta! aamupalaksi ja iltapalaksi on syötävä kaurapuuroa...
perheen koluikäinen tytär oli kerran meillä yökylässä ja aivan ihastuksissaan, kun iltapalaksi oli lämpimiä voikkareita
[/quote]
vehnäpulla on parempaa kuin kuitu?
oletko ylipainoinen ?
[/quote]
En ole tuon ekan lainauksen kirjoittaja, mutta meillä kyllä tehdään lämpimät leivät hyvin usein ruisleivästä...
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 08:38"]Mä en ymmärrä vanhempia, jotka ehdoin tahdoin laittavat vauvan rintareppuun, kun samalla vaivalla voisi ostaa kantorepun. Rintarepun epäergonomisuus ei ole mielipidejuttu, vaan tutkittu fakta.
En myöskään ymmärrä jatkuvaa nalkuttavaa puhetyyliä ja perusteetonta kieltämistä.
[/quote]
Rintareppu on epäergonominen, mutta pidän mielelläni siinä vauvaani silloin tällöin, vaikkapa roskia viedessäni, kantorepussa ei samalla tavalla viihdy. Käsittämätöntä on mielestäni just tää vastustamisen intomielisyys, että minuuttiakaan ei saa olla rintarepussa ever ever ever.
Lapsin on hidaste ei este. Vanhemmat, jotka eivät lapsen syntymän jälkeen muka pääse minnekään, ehdi tehdä mitään tms. ovat minulle suuri kummastuksen aihe. Ja tällaisissa perheissä lapset eivät ole edes ns. "tississä kiinni" vaan pärjäävät ilman äitiä jo varsin hyvin. Isä pärjää lapsen kanssa. Hyvin paljon on äidistä itsestään kiinni jättäytyykö vauvan syntymän jälkeen kaikesta muusta elämästä ulkopuolelle.
Terveisin yhden lapsessaan kiinni olevan ystävän kanssa tapaamista järjestelevä kahden lapsen äiti, joka pitää huolen siitä, että omaakin aikaa jää.
En ymmärrä lapsien nostamista jalustalle ja useimmiten se tapahtuu vanhempien jaksamisen kustannuksella. En ymmärrä sitä, että lapsen tietä yritetään siloitella liikaa ja lapsen pettymystä tai itkua 'pelätään'. Enkä ymmärrä sitä, ettei lapselta vaadita tai edellytetä asioita vaan vanhempi menee itse vaikka rusetille mielummin.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 11:05"][quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 08:38"]Mä en ymmärrä vanhempia, jotka ehdoin tahdoin laittavat vauvan rintareppuun, kun samalla vaivalla voisi ostaa kantorepun. Rintarepun epäergonomisuus ei ole mielipidejuttu, vaan tutkittu fakta.
En myöskään ymmärrä jatkuvaa nalkuttavaa puhetyyliä ja perusteetonta kieltämistä.
[/quote]
Rintareppu on epäergonominen, mutta pidän mielelläni siinä vauvaani silloin tällöin, vaikkapa roskia viedessäni, kantorepussa ei samalla tavalla viihdy. Käsittämätöntä on mielestäni just tää vastustamisen intomielisyys, että minuuttiakaan ei saa olla rintarepussa ever ever ever.
[/quote]
Eihän se vauva roskien viemiseen kuluvasta ajasta vaurioidu rintarepussakaan. Mutta jos kotiin on ostettu rintareppu, niin sitä todennäköisesti myös käytetään silloin, kun tarve on. Jos välillä lähdetään vähän pidemmille retkille tms, niin hyvin helposti se vauva tulee silloinkin jo siihen olemassaolevaan rintareppuun laitettua. Kovin moni ei varmasti siihen rinnalle hanki erikseen kantoreppua, jos on jo rintarepun ostanut. Ja silloin vauva onkin siinä epäergonomisessa repussa jo pitkiä aikoja ja siitä on todistetusti haittaa.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 10:31"]
Mä en ymmärrä sitä, että lapsia ei kannusteta maistamaan uusia, erilaisia ruokia. Tottakai ne on aluksi epäluuloisia, mutta seuraavalla kerralla saattavat jo maistaa.
Oltiin just laivalla, ja mua järkytti se, että lapset pääsääntöisesti ottivat nakkeja ja ranskalaisia siitä typerästä lastenpöydästä. (Järkyttävintä oli tosin se, että sieltä hakivat ruokaa itselleen myös aikuiset:-O) Meillä on sääntö, että seisovasta pöydästä otetaan ja maistellaan. Ranskalaisia saa halutessaan myös kotona.
Jonotettiin lapsen kanssa seisovaan pöydään, ja yksi nainen tuli ystävällisesti sanomaan mulle, että lasten pöytä on tuolla. Eikö kukaan muu kuin minä edellytä, että lapset syövät muuta kuin ranskalaisia?
[/quote]
Tähän mekin olemme törmänneet. Menimme a la carte ravintolaan ja ensin 10v-pojalle tyrkytettiin lastenlistaa. Sanoimme hänen tilaavan aikuisten listalta. Nuori herra tilais medium- pihvin. Tarjoilija tuijotti meitä ja kysyi laitetaanko tällainen. no kyllä, poika pitää verisestä lihasta. Annoksne tultua ihmeteltiin joukolla oudon pientä lihanpalaa ja poika oli ihan hiilenä, koska pihvi oli syöty kolmena suupalana. Laskun tultua selvisikin.
Tarjoilija oli meiltä kysymättä laittanut pojalle puolikkaan annoksen-toki hintakin oli sen mukainen. Kiitimme, maksoimme ja poistuimme hämmentyneinä...ja menimme ruokkimaan pojan seuraavaan ruokapaikkaan.
En tajua sitä, että kielletään jotain mutta samaan aikaan kannustetaan rikkomaan sääntöjä:
Esim. kaveri syöttää 4-vuotiaalleen herkkuja, joita tämä vetää kaksin käsin. Sitten äiti toteaa että "nyt stop, ettei tule paha olo". Lapsi vinkuu ja kitisee tekoitkua. "Okei, okei! Vielä tää yks...no ota sit toinenkin mutta SITTEN LOPPUU..." jne. eikä herkkujen mättämisestä tule loppua.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 08:33"]En ymmärrä sellaista "tapaa" mitä tuttavapiirissänikin näkee paljon, että koko elämä pyörii lapsen ympärillä ja vanhemmilta katoaa oma elämä kokonaan. Tätä näkee enimmäkseen niillä joilla on vain yksi lapsi. Lapsi päättää tekemisistä ja aikatauluista eikä vanhemmat voi tehdä mitään mitä "lapsi ei halua".
[/quote]
Yksi lapsihan se vasta sitookin. Kuka sille yhdelle lapselle pitää seuraa, jos ei vanhempi? Sinäkö? Anna kun arvaan: olet sellainen tarkkailijakaveri, joka tulee kyläilemään ja istuu perseellään sohvalla tekemättä yhtään mitään samalla kun kaverisi yrittää pitää seuraa sekä sinulle että lapselleen? Sille ainokaiselle, jolla ei ole elämässään yhtään toista vastuuta ottavaa aikuista tai lapsikaveria. Jos erehdyt sanomaan lapsesi kaverin kaipuusta muille äitikavereille, niin ehdottavat toisen lapsen hankkimista tai päiväkotia. Äitien ja heidän lasten välinen ystävyys ei ole oikeasti kovin helppo juttu, koska se vaatisi niin paljon työtä ja jatkuvaa tapailua eikä ihmisillä riitä aika ja mielenkiinto sellaiseen. Mielestäni lapsi tarvitsisi elämäänsä vähintään 5-10 aktiivista ihmissuhdetta, mutta keitä ne olisi? Äiti, isä... ehkä sisarukset jos niitä on... jo isovanhempien ja tätien kohdalla alkaa tökkiä ja ihmiset pyörivät tuskissaan, että onko mun pakko pitää seuraa jollekin haisevalle ja rasittavalle kakaralle... ystäviä en viitsi edes mainita. Missä on ystävä, joka katsoisi tavayessa lapsen perään edes 15 miniuttia, että voi käydä rauhassa paskalla ilman, että pitää ottaa lapsi mukaan vessaan... samalla kun kaveri istuu perseellään sohvalla, täyttää ristisanatehtäviä odotellessaan, että kaveri lapsineen saisi itsensä lähtövalmiiksi, jotta äiti lapsineen lähtisi sille laiskapersekaverille ulkoiluseuraksi ja kaveri ihmettelee, että mikä siinä oikein vie aikaa ja miksi elämä pyörii lapsen ympärillä. Siksi, että lapsi ei kiinnosta pätkän ja paskapökäleen vertaa ketään muuta kuin äitiä.
T. Yhden lapsen äiti, joka on täysin kiinni lapsessaan
En siedä myöskään sitä, että lasta yritetään manipuloida: sen sijaan että sanottaisiin rehellisesti säännöt ja miten asiat on, yritetäänkin vaikuttaa siihen, mitä lapsi HALUAA. Ihan ok joskus suostutella jotta lapsi ymmärtäisi... mutta ei mitään neuvotteluita tahdon muuttamiseksi! Kaupan kärryt jätetään koska ne kuuluu jättää, eikä sen takia ettei lapsi niitä enää halua esim. manipuloinnin/lahjonnan/valehtelun jälkeen. Tai esim. lattialla olevan leivänmurun väittäminen kakaksi sanomalla hymyillen: "hyh hyh, kakkaa..." on mielestäni joko epätäsmällistä kielenkäyttöä, tai yritys manipuloida, sen sijaan että sanoisi vain "meillä on sellainen sääntö, ettei lattialta saa syödä mitään. Se voi olla likaista."