Miksi kauniit nimet pilataan rumilla lempinimillä?
Usein tämä koskee erityisesti nimiä, jotka ovat vähänkään pidempiä (6 kirjainta tai enemmän). Joskus jopa lyhyellä nimellä on joku pidempi, ruma lempinimi.
Monet nimet ovat tosi kauniita, mutta näistä nimistä sitten käytetään jotain rumia lempinimiä, jotka ovat lyhyempiä. Kiva, jos oma/lapsesi nimi on joku kaunis ja sitten kuulet näitä "Arska, Emppu, Jomppu, Make, Sebu" tms tyylisiä lempinimiä.🙄 Samoin myös monet nimet vääntyy i-päätteisiksi ihmisten suussa ja lapsesi onkin Joeli, Alvari tai Elleni.
Eivätkö ihmiset jaksa ääntää pitkiä nimiä vai miksi kauniit nimet pilataan rumilla lempinimillä?
Ap
Kommentit (80)
Koska rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Itselläni on 10 kirjaiminen nimi, jonka osa lyhentää ja osa sanoo kokonaan, tyylillä Eveliina-Eve, ja lisäksi on sitten pari muuta nimeä millä mua kutsutaan.
Olen Tero, lempinimeni on terska.
Terskaksi on kutsuttu nuoresta pitäen.
En mäkään tajua tota. Harva lempinimi on nätti vaikka oikea nimi oiskin.
Minä tunnustan olevani nimien vääntelijä🤣
Olen pk töissä ja melkein kaikilla lapsilla on jokin lempinimi. Tippaakaan siinä ei ole pahuutta tai ivaa, rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Tulevien vanhempien kannattais aina miettiä myös millä lempinimillä lasta tullaan myöhemmin todennäköisesti kutsumaan. Ei kukaan jaksa sanoa mitään Iida-Sofioita tai Paulus-Vaseliuksia vaan se on sit Inkku ja Paukku.
Eniten ihmetyttää itse vanhemmat jotka kutsuvat jo pieniä lapsia lempinimellä. Meillä tuttavapiirissä hyviä esimerkkejä. Benjamin=Benkku, Beni. Linnea=Liinu. Oliver=Olli. Sofia=Sohvi. Matilda=Mattu. Topias=Topi.
Miksi antaa nimi jota ei sitten kuitenkaan käytetä. Sisko on töissä päiväkodissa ja hänelle on tullut vastaan lapsia jotka eivät edes tiedä oikeaa nimeään vaan luulevat lempinimeä oikeaksi.
Pirkko > Piri
Marjukka > Maru
Martta > Mara
Jätin lapselle yhden mulle tärkeän nimen antamatta etunimeksi, koska ko. nimelle on niin vakiintunut lempinimi että lasta olisi kutsuttu sillä. Inhosin tuota lempinimeä.
Vierailija kirjoitti:
Mun 60-luvun lopulla syntyneiden serkkujen nimet ovat tavallistakin tavallisemmat Sari ja Päivi, ne on väännetty karmeaan muotoon Sartsa ja Päkä.
Päivi nyt vaan on äärettömän ruma nimi, Päkä vähän parempi. Siks!
Mietin lapselle nimeksi Lyydia, mutta se stoppasi siihen että ajatteli häntä kutsuttavan Lyytiksi.
Lauri on hieno nimi, mutta täeveltyy Latena. Tai Jaakko Jaskana.
Vierailija kirjoitti:
Eniten ihmetyttää itse vanhemmat jotka kutsuvat jo pieniä lapsia lempinimellä. Meillä tuttavapiirissä hyviä esimerkkejä. Benjamin=Benkku, Beni. Linnea=Liinu. Oliver=Olli. Sofia=Sohvi. Matilda=Mattu. Topias=Topi.
Miksi antaa nimi jota ei sitten kuitenkaan käytetä. Sisko on töissä päiväkodissa ja hänelle on tullut vastaan lapsia jotka eivät edes tiedä oikeaa nimeään vaan luulevat lempinimeä oikeaksi.
Onhan enkun hovissakin Harrylla oikea nimi Henry.
Hänen lapsensa on Lilibet, mutta kuulemma kutsutaan Liliksi.
Lempinimeä ihminen ei itse päätä vaan kaverit tai kiusaajat sen keksii.
Voi johtua nimen vaikeudesta tai pituudesta, joku on saanut lempinimen ihan vaan joltain nimenvääntelijältä, monet vanhemmat kutsuu lastaan sillä raskausaikaisella "työnimellä" jne jne. Nimet vaan helposti vääntyy ihmisten suussa, eikä siinä sitä kauneutta ajatella. Aika moni tykkää lempinimestään, osa jopa enemmän kuin oikeasta nimestään.
Miksi annetaan nimi, jota ei käytetä jaku tai lelle tai eve , samalla vaivalla voi muuttaa nimen jota eniten käytetään.
En itsekään tykkää monista yleisistä lempinimistä, ellei niille ole jotain erityistä merkitystä tai tarinaa. Oma nimi on Katariina ja ärsyttää, jos joku kutsuu Kataksi. Ei tunnu ollenkaan omalta, toisin kuin tuo oikea nimeni. Siispä en yleensä reagoi tuohon "lempinimeen" mitenkään tai korjaan, että haluan kutsuttavan ihan koko nimellä.
Minä olen aina ollut Jenni. Ei ole päteviä lempinimiä syntynyt.. Olisin voinut ottaa mutta ei sitten lapsuuden ole uusia syntynyt. Ehkä se virallisempaa onkin näin aikuisena että kutsutaan sukunimellä.
Teen tämän nyt omilla nimillämme, terkkuja tutuille 😁 Me ollaan siskojen kanssa Karoliina, Eveliina ja Henriikka. Eli Karo, Eve ja Ike. Ja aivan lapsesta saakka nimet on näin lyhennetty, äitimme toimesta. Koska "ei noin pitkiä nimiä jaksa". Hän oli se, joka nämä nimet meille antoi.. Ja kyllä, Ike. Ei Hene/Henu/Henni, vaan Ike. Oh well 😅
Entäs jos nimi on Bebiina niin oisko beibi tai bebsu hyvä
Ihan lyhyistäkin etunimistä on lempinimiä.
Timo - Tinde - Timppa. Vesa - Vesku. Eero - Emppu. Anne, Anneli, Anna - Ansku.
Oma etunimeni Leila on ollut Lelu - Lelle - Leiska - Leisku.
Jokin lempinimi vain istuu paremmin suuhun tai kuvaa paremmin kantajaansa Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Parhaita on minusta lempinimet, jotka ei ole väännöksiä etunimestä vaan ovat syntyneet jossain mielenkiintoisessa tilanteessa, Esimerkiksi 'Nakki' Tranberg, en edes muista kriminaalin oikeaa etunimeä.