Miksi jotkut ihmiset jäävät roikkumaan?

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:45"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:37"]

Minä olen jäänyt ihmiseen roikkumaan, syystä että ei oli epäselvin ei ikinä. Se kaikki on vahingoittanut minua kai korjaamattomasti.

Minä olen joskus sanonut ein joillekin, ja ne tilanteet ovat päättyneet haikeaan hymyyn, osittaiseen tai kokonaiseen eroon, mutta kuitenkin aina selkeään ymmärrykseen puolin ja toisin. Kunnioitukseen. Minulle on sanottu myös joskus eit selkeästi ja vailla virhetulkintaa, ja silloin olen itkuni itkenyt (intiimi suhde, ystävyys tai kaveruus) ja sitten noussut ja jatkanut elämää.

[/quote]

Olispa omatkin kokemukset tuollaisia. Mutta ei. Suurin osa pakeista on ollut kylmiä ja sydämettömiä.

[/quote]

Miehet on putkiaivoisia. Mitä odotat? 

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:50"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:46"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:44"]

Kaikista typerintä on sanoa, että ei vika ole sinussa vaan minussa. Koska se jätettyhän huokaisee helpotuksesta ja koska tietää, että nytpä jättäjä onkin väärässä (jättäjähän on jätetyn mielestä hänelle mitä täydellisin), jätetyn tarvitsee enää vain todistaa asia jättäjälle. Ja siitähän se riippakivi vasta syntyy. 

[/quote]

Tuo on klisee. Ei kukaan sitä usko. 

[/quote]

siitä on vaiaatioita: "ole niin rikki avioerostani" (minä voin odottaa!!!!), "työ vie kaiken energiani" (voin tukea!!!!), "olen loneri" (voin parantaa!!!!)

[/quote]

Niin, mutta ne pakit voi antaa silti kauniisti. Ei kylmästi. Voi sanoa esimerkiksi, että olet upea tyyppi, mutta tämä ei tule toimimaan. Tai "Valitettavasti minun täytyy sanoa ei, vaikka on ollut todella hieno tapailla / tutustua jne." Eli siihen voi lisätä jotakin pehmentävää eikä täräyttää, että ei onnaa. Näin teen itse. Silloin ei jää tulkinnanvaraa, mutta ei myöskään niin hirveän paha mieli. Ei ole vaikeata tämä.

t. monet pakit antanut (ja saanut)

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:47"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:37"]

Minä olen jäänyt ihmiseen roikkumaan, syystä että ei oli epäselvin ei ikinä. Se kaikki on vahingoittanut minua kai korjaamattomasti.

Minä olen joskus sanonut ein joillekin, ja ne tilanteet ovat päättyneet haikeaan hymyyn, osittaiseen tai kokonaiseen eroon, mutta kuitenkin aina selkeään ymmärrykseen puolin ja toisin. Kunnioitukseen. Minulle on sanottu myös joskus eit selkeästi ja vailla virhetulkintaa, ja silloin olen itkuni itkenyt (intiimi suhde, ystävyys tai kaveruus) ja sitten noussut ja jatkanut elämää.

[/quote]

Ja lisään edelliseen, etten minä ole mikään läheisriippuvainen, vaan voimakastunteinen ja todella syvästi kiintyvä ja tunteva ihminen. Vituttaa tuo joidenkin taipumus tehdä kyökkipsykologiapaskaa lähinnä kaikesta. Mä en ole mikään kevytihminen. Kun tunnen jotain, todellakin sen tunnen. Mä en ole mikään satojen kavereiden seurapiiri-ihminen, jolle oikeastaan mikään ei merkitse kovinkaan paljoa. Jolle menetyskään ei ole menetys. Kun kiinnyn, niin todellakin kiinnyn. Sen voisi nähdä hyvänäkin asiana, koska se pohjimmiltaan kertoo jostain mikä joskus on mennyt oikeinkin.

[/quote]

minäkin yritän ajatella näin, hyvinä hetkinä :)

Uskallan heittäytyä, innostua, kiintyä. En ole syväjäässä niin kuin moni ikäiseni, eronnut nelikymppinen nainen.

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 11:21"]

Minulla on tuosta naisena vain pari kokemusta, joskin yritän aina esittää asian kauniisti. Ts. nyt ei ole sopiva hetki, et se ole sinä vaan minä, olet ihana tyyppi, mutta... jne. Joskus miehet silti elättävät toiveita. Mutta kun itse saan pakit, uskon kyllä kerrasta, enkä todellakaan jää roikkumaan, vaan katoan paikalta pysyvästi niin nopeasti kuin voin. Olen samaa mieltä siitä, että roikkuminen on säälittävää. Mieluummin sitä nuolee haavansa omassa rauhassa ja yksin. Ei on ei. 

[/quote]

Miehelle pitää sanoa suoraan, jos ei kiinnosta. Turha esittää tuollaisia selittelyjä, kun niitä voi tulkita miten haluaa. Esim. Jos sanot, että juuri nyt ei ole hyvä tilanne, niin toinen voi tulkita sen niin, että kokeile kuukauden kuluttua uudelleen. Miehet ymmärtävät vielä huonommin tuollaista viestittelyä.

Jos ei pystu suoraan sanomaan, ettei kiinnosta, niin sano vaikka että olet hirvittävän rakastunut johonkin toiseen ja onnellisesti varattu, etkä tapaile muita.

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:47"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:33"]

Pahinta on se, kun ollaan jatkettu ystävinä. :( Sitä elättelee toiveita... 

Tosin kerran kävi niin, että palasimme kuitenkin yhteen. Se vetovoima oli vaan niin vahva. 

[/quote]

OT, mutta oletteko vielä yhdessä?

Varsinaiseen aiheeseen: on ihmisiä, jotka tarkoituksella yrittävät pitää toista roikkumassa. Vähän kuin varalla, tiedättehän. Silloin annetaan noita ristiriitaisia signaaleja, joita ei tulkitse meediokaan.

Ihmissuhteet ovat joillekin jännittävää peliä ja oman kokemukseni mukaan nuo tyypit ovat muussakin elämässä sellaisia living on the edge -tapauksia. Haetaan elämyksiä vauhdikkaista harrastuksista, uhkapelaamisesta, päihteistä jne.

Ja koska ihminen (sukupuolesta riippumatta) uskoo juuri sen mitä haluaa (vaikka järjen tasolla epäilisi), noille tyypeille tulee aina riittämään pelinappuloita.

[/quote]

Emme ole, mutta se johtuu siitä, että toinen meistä muutti ulkomaille. Kaukosuhde tuntui molemmista pitemmän päälle liian raskaalta.

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:53"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:50"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:46"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:44"]

Kaikista typerintä on sanoa, että ei vika ole sinussa vaan minussa. Koska se jätettyhän huokaisee helpotuksesta ja koska tietää, että nytpä jättäjä onkin väärässä (jättäjähän on jätetyn mielestä hänelle mitä täydellisin), jätetyn tarvitsee enää vain todistaa asia jättäjälle. Ja siitähän se riippakivi vasta syntyy. 

[/quote]

Tuo on klisee. Ei kukaan sitä usko. 

[/quote]

siitä on vaiaatioita: "ole niin rikki avioerostani" (minä voin odottaa!!!!), "työ vie kaiken energiani" (voin tukea!!!!), "olen loneri" (voin parantaa!!!!)

[/quote]

Niin, mutta ne pakit voi antaa silti kauniisti. Ei kylmästi. Voi sanoa esimerkiksi, että olet upea tyyppi, mutta tämä ei tule toimimaan. Tai "Valitettavasti minun täytyy sanoa ei, vaikka on ollut todella hieno tapailla / tutustua jne." Eli siihen voi lisätä jotakin pehmentävää eikä täräyttää, että ei onnaa. Näin teen itse. Silloin ei jää tulkinnanvaraa, mutta ei myöskään niin hirveän paha mieli. Ei ole vaikeata tämä.

t. monet pakit antanut (ja saanut)

[/quote]

joo näin teen itsekin. Puhun toisesta kauniisti.

ja niin oikeasti ajattelenkin. Ei se ole sen toisen vika, jos meillä ei minusta natsaa. Hänellä varmasti voi toimia jonkun toisen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:46"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:44"]

Kaikista typerintä on sanoa, että ei vika ole sinussa vaan minussa. Koska se jätettyhän huokaisee helpotuksesta ja koska tietää, että nytpä jättäjä onkin väärässä (jättäjähän on jätetyn mielestä hänelle mitä täydellisin), jätetyn tarvitsee enää vain todistaa asia jättäjälle. Ja siitähän se riippakivi vasta syntyy. 

[/quote]

Tuo on klisee. Ei kukaan sitä usko. 

[/quote]

Ikävä kyllä ne takertujat uskovat. Normaali ihminen ei tietysti uskokaan.

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:47"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:35"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:33"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:26"]Minulle antoi juuri mies, johon olen umpirakastunut, todell kylmät pakit. No, en jää roikkumaan, mutta en myöskään ikinä unohda, miltä ne pakit saivat minut tuntemaan. Se tavallaan pilasi meidän koko aiemman suhteemme, jossa oli paljon hienoja hetkiä ja mukavaa tapailua. Ei kiinnosta tavata ko. miestä enää koskaan, eikä ketään muutakaan vähään aikaan. 

Asian olisi voinut ilmaista vähän kauniimminkin, ja se olisi silti mennyt perille. Nyt tunnen miestä kohtaan vain vihaa. 

[/quote]

on aika eri asia onko

- tapailtu jo jonkin aikaa

- ollut seksiä

- käyty 1-2 treffeillä

- ei käyty treffeillä lainkaan vaan joku samasta ystäväpiiristä paukauttaa yllättävän rakkaudentunnustuksen.

[/quote]

Miten tämä liittyy aiheeseen? 

[/quote]

siis osa kertoo täällä pakeista suhteen päätyttyä, osa tilanteesta kun kiinnostus on alunperinkin 100%:sesti yksipuolista.

[/quote]

Jos viesti on minulle osoitettu, niin ei todellakaan tuntunut olleen ykispuolista. Mistä sait tuon kuvan? Olimme tapailleet useamman kerran (se oliko seksiä ei sulle kuulu), viesteilleet, ja mies oli osoittanut kiinnostusta, kunnes sitten kylmästi tyrmäsi minut. Vieläkin nouse kyyneleet silmiin. Mutta vaikka emme olisi tapailleetkaan vakavasti, niin oikeuttaako se kylmiin ja julmiin pakkeihin? Minusta ei. Toista ihmistä on kohdeltava kauniisti, varsinkin kun tämä on herkimmillään ja avoimimmillaan. 

nro 45

jäin kerran nuorena roikkumaan ja se oli tuskainen vuosi elämässäni. 

Mutta mies ei todellakaan sanonut suoraan ei, vaan veti narujaan ees taas. Välillä oli että "ei tästä nyt mitään tuu ja en ole oikeasti rakastunut suhun". Välillä sitten kuitenkin soitteli perään ja tuli oven taa kukkien kera ja olinkin niin ihana nainen, ihan jopa liian ihana hänelle...

Olin rakastunut enkä vaan "pystynyt" irtautumaan ajoissa, roikuin tuossa menossa 1,5 vuotta. Lopulta alkoi oma mielenterveys olla hajalla ja sain viimein itsestäni tahdonvoiman ymmärtää, että ei se rakasta, kiusaa vain. Vaikeaa oli, koska sen jälkeen kun välit laitoin poikki, tämä mies vielä soitteli puolen vuoden ajan silloin tällöin perään (tehden toki selväksi ettei hän nyt niin tosissaan rakasta, mutta ikävä kuitenkin on ja nähdäkin vois jne...). Mutta pintani pidin, vaihdoin puh. numeroni ja lopetin roikkumisen paskassa.

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:56"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:53"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:50"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:46"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:44"]

Kaikista typerintä on sanoa, että ei vika ole sinussa vaan minussa. Koska se jätettyhän huokaisee helpotuksesta ja koska tietää, että nytpä jättäjä onkin väärässä (jättäjähän on jätetyn mielestä hänelle mitä täydellisin), jätetyn tarvitsee enää vain todistaa asia jättäjälle. Ja siitähän se riippakivi vasta syntyy. 

[/quote]

Tuo on klisee. Ei kukaan sitä usko. 

[/quote]

siitä on vaiaatioita: "ole niin rikki avioerostani" (minä voin odottaa!!!!), "työ vie kaiken energiani" (voin tukea!!!!), "olen loneri" (voin parantaa!!!!)

[/quote]

Niin, mutta ne pakit voi antaa silti kauniisti. Ei kylmästi. Voi sanoa esimerkiksi, että olet upea tyyppi, mutta tämä ei tule toimimaan. Tai "Valitettavasti minun täytyy sanoa ei, vaikka on ollut todella hieno tapailla / tutustua jne." Eli siihen voi lisätä jotakin pehmentävää eikä täräyttää, että ei onnaa. Näin teen itse. Silloin ei jää tulkinnanvaraa, mutta ei myöskään niin hirveän paha mieli. Ei ole vaikeata tämä.

t. monet pakit antanut (ja saanut)

[/quote]

joo näin teen itsekin. Puhun toisesta kauniisti.

ja niin oikeasti ajattelenkin. Ei se ole sen toisen vika, jos meillä ei minusta natsaa. Hänellä varmasti voi toimia jonkun toisen kanssa.

[/quote]

Hyvin sanottu! 

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 13:01"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:47"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:35"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:33"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 12:26"]Minulle antoi juuri mies, johon olen umpirakastunut, todell kylmät pakit. No, en jää roikkumaan, mutta en myöskään ikinä unohda, miltä ne pakit saivat minut tuntemaan. Se tavallaan pilasi meidän koko aiemman suhteemme, jossa oli paljon hienoja hetkiä ja mukavaa tapailua. Ei kiinnosta tavata ko. miestä enää koskaan, eikä ketään muutakaan vähään aikaan. 

Asian olisi voinut ilmaista vähän kauniimminkin, ja se olisi silti mennyt perille. Nyt tunnen miestä kohtaan vain vihaa. 

[/quote]

on aika eri asia onko

- tapailtu jo jonkin aikaa

- ollut seksiä

- käyty 1-2 treffeillä

- ei käyty treffeillä lainkaan vaan joku samasta ystäväpiiristä paukauttaa yllättävän rakkaudentunnustuksen.

[/quote]

Miten tämä liittyy aiheeseen? 

[/quote]

siis osa kertoo täällä pakeista suhteen päätyttyä, osa tilanteesta kun kiinnostus on alunperinkin 100%:sesti yksipuolista.

[/quote]

Jos viesti on minulle osoitettu, niin ei todellakaan tuntunut olleen ykispuolista. Mistä sait tuon kuvan? Olimme tapailleet useamman kerran (se oliko seksiä ei sulle kuulu), viesteilleet, ja mies oli osoittanut kiinnostusta, kunnes sitten kylmästi tyrmäsi minut. Vieläkin nouse kyyneleet silmiin. Mutta vaikka emme olisi tapailleetkaan vakavasti, niin oikeuttaako se kylmiin ja julmiin pakkeihin? Minusta ei. Toista ihmistä on kohdeltava kauniisti, varsinkin kun tämä on herkimmillään ja avoimimmillaan. 

nro 45

[/quote]

anteeksi tarkoitan nro 17! 

Mullakin oli nuorena yksi tuollainen, oli pakko katkaista kaikki välit. Yritti myös saada mun bestiksen sänkyyn huokaus.

<3 45!!

Yritin sanoa että sinulla vakavampi juttu kun olitte tapailleet pitempään!

Anteeksi!

Minä jäin kerran roikkumaan. Mies oli leikitellyt mun tunteilla vuosia, ja sai viimein vieteltyä. Sitten kiinnostus laimeni, ja mies aika tylysti töksäytti että se siinä. Hyväksyin sen, ja jatkoin elämääni. Sitäpä ei mies kestänytkään, vaan alkoi piirittää uudelleen. Olin niin rakastunut, etten voinut mitään, vaikka vaisto varoitti. Pelimiehellä oli muitakin naisia varalla, joita hän pyöritteli mielin määrin. Kun rakkauden huuma hälveni, katkaisin kaikki välit. 

Hyvä puoli siinä on, että otin muutenkin itseäni niskasta kiinni, laihdutin ja pidin itsestäni huolta. Mies on luonut kaipaavia katseita kun olemme sattumalta nähneet. Ei kiinnosta enää. Enkä jäisi enää keneenkään roikkumaan. Meressä on paljon kalaa. 

Ex-mieheni roikkunut jo toista vuotta minussa. Itselläni pää hajoamispisteessä ja suoraan sanottuna alkanut jo miettimään miten koko äijän saisi pois maailmankartalta. Ennen olisin itsekin sanonut samassa tilanteessa olevalle että senkun vaan jätät sen. Mutta nyt tajuan että on olemassa niin epätoivoisia, säälittäviä ja sairaita ihmisiä ettei niistä eroon pääse millään. Tähän piinaamiseen kuuluu myös uhkailu, kiristäminen ja omaisuuden tuhoaminen. Poliisikin voimaton, niiltä ei saa juurikaan apua. Joskus käyvät poistamassa oven takaa tämän herran. Kaikkein parasta on et tää mies luulee että ottaisin sen takasin kun vähän uhkailee. Kuinka sairaita ihmisiä voikaan olla. Oksettaa se lyhytkin aika minkä tämän hullun kanssa vietin!!

Mitä jos rupeaisitkin kulkemaan oikein kunnon Big Maman kanssa, joka peseytyisi kenties viikon välein ja vaatteet olisivat 70-luvulta? Hän voisi mennä aina norkoilijan nähdessään innokkaasti flirttailemaan hänelle, koskettelemaan ja ehdottelemaan erilaisia yhteisiä rientoja. Ehkä tämä avaisi miekkosten silmät jollain tapaa. Näkisit myös, miten he torjuvat epämieluisat lähestymisyritykset ja voisit ottaa mallia. Olisi ehkä kiva tietää, miten pian heidän hermonsa pettäisivät eli vitsi ei enää naurattaisikaan. Silloin viimeistään viestin luulisi ainakin menneen perille vähän syvemmälläkin tasolla.

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 13:07"]

<3 45!!

Yritin sanoa että sinulla vakavampi juttu kun olitte tapailleet pitempään!

Anteeksi!

[/quote]

Niin siis nro 17. Laitoin väärän numeron. Mutta ei se kyllä sitä tapailun kestoa katso. Suhde voi olla laimea, vaikka olisi tapailtu vuosia, ja kiihkeän intensiivinen, vaikka vain hetken. 

nro 17

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 13:11"]

Ex-mieheni roikkunut jo toista vuotta minussa. Itselläni pää hajoamispisteessä ja suoraan sanottuna alkanut jo miettimään miten koko äijän saisi pois maailmankartalta. Ennen olisin itsekin sanonut samassa tilanteessa olevalle että senkun vaan jätät sen. Mutta nyt tajuan että on olemassa niin epätoivoisia, säälittäviä ja sairaita ihmisiä ettei niistä eroon pääse millään. Tähän piinaamiseen kuuluu myös uhkailu, kiristäminen ja omaisuuden tuhoaminen. Poliisikin voimaton, niiltä ei saa juurikaan apua. Joskus käyvät poistamassa oven takaa tämän herran. Kaikkein parasta on et tää mies luulee että ottaisin sen takasin kun vähän uhkailee. Kuinka sairaita ihmisiä voikaan olla. Oksettaa se lyhytkin aika minkä tämän hullun kanssa vietin!!

[/quote]

Tuo nyt on pahempaa kuin perusroikkuminen. Se on jo rikollista toimintaa. Voimia! 

ap

En roiku. Olen vapaa sielu, en usko esim. avioliittoon instituutiona. Joskus tapaan ihanan miehen, ja voin ehdottaa jotakin. Jos hän sanoo ei, ajattelen, että tapasimme ehkä väärällä hetkellä matkaamme, ja jatkan yksin eteenpäin. Muutenkin elän sen mukaan, että if it's meant to be, it's meant to be. Olen sen monesti nähnyt. Ei näitä kannata jäädä miettimään. Muista hyvät hetket. 

Lisäksi olen sitä mieltä, että jos toinen on tyly, ei minun tarvitse olla. Sinun karmasi on se, miten kohtelet minua, minun se, miten kohtelen sinua. Ajattelen tylyistä ihmisistä, että he ovat ehkä hiukan epävarmoja tai keskeneräisiä. Kaunista kesää kaikille ♥

t. ituhippi

Mutta mikä on syynä sille, kun kiusaajat jäävät roikkumaan uhreihinsa. Kiinnostaisi psykologinen näkökanta tähän. Juu he ovat heikkoja ihmisiä ja toiset saavat tyydytystä myös siitä,että voivat heikkona ottaa uhrin aseman tarvittaessa. "Kun minä nyt olen niin heikko enkä voi itselleni mitään "tms. Näihin välillä törmää jokapaikassa,valitettavasti. Mikä näiden roikkujien kohdalla on mennyt kasvatuksessa pieleen?