Ruoka tai juoma, mistä et aluksi pitänyt mutta olet oppinut tykkäämään?
Itsellä korianteri ainakin. Aluksi vihasin, nykyään yksi ehdottomista lemppareista.
Kahvi. Todella pahaa aluksi, mutta opin juomaan ja nykyään moottori ei käynnisty ilman kahvia.
Sushi. Ensimmäisellä maistamalla kamalaa, sitten rakastuin. Nykyään yksi lempiruuista.
Suolakurkku. En edelleenkään juuri tykkää mutta ei enää häiritse. Mutta mielummin silti ei.
Kommentit (98)
Lista on meren antimiin painottuva:
Sushi. Vaati monta monituista maistokertaa. Nyt se on lempiruokani.
Silli. En voinut sietää lapsena. Vasta ihan viime vuosina olen oppinut syömään, kun tajusin, että niitä on vaikka mitä makuja.
Katkaravut. ekan kerran kuin sain niitä nuorena, söin liikaa ja tuli huono olo.
Valkosipuli!! Nyt käytän sitä joka päivä. Aamupuuroon en ole vielä lisännyt, pitäisiköhän kokeilla?😆
Jugurtti. Kaverini, maalaistalon tyttäret, olivat vähän aikaisemmin kertoneet, miten meijeriltä oli toimitettu heille sellaista hapanmaitotuotetta, joka oli maustettu mansikalla tai ananksella. Sitä nimitettiin joghurtiksi ja se oli tosi hyvää. Olin aloittanut opiskelut ja kerran sitten ostin viikonlopuksi mansikkajugurttipurkin. Syöminen kesti kauan, sillä en esim.pitänyt piimästä, johon mielessäni vertasin tätä tuotetta. Lusikallinen tai pari kerrallaan se kuitenkin upposi ja kuinka ollakaan, yhtäkkiä se alkoi maistua tosi hyvältä. Siitä lähtien olen ollut suuri jugurtin ystävä.
Sienisalaatti ja muut sieniruoat. Pienenä ja nuorena sienisalaatti maistui yhtä kammottavalle kuin mikä tahansa sieniruoka. Herkkusienien avulla pääsin sienisalaatin ja lopulta kaikkien sienien makuun.
Minulla paprika. Tosin en vieläkään tykkää kovin paljon, mutta syön joskus. Lapsena en tykännyt yhtään. Samoin myös salmiakki. Nyt tykkään paljon. Greippi maistuu nyt myös. Sinappia käytän joskus, mutta lapsuudessa inhosin. Ruisleipää söin lapsena vähän, mutta nyt paljon. Muita ei nyt tule mieleen.
Sitten on ne kesto inhokit kuten kahvi (ei auta edes maitokahvi), piimä, viili, melkein kaikki viinit, olut, erilaiset viinat, konjakki yms joita en pysty syömään tai juomaan vieläkään.
Muistan, kun joskus lapsena olin nirsoillut perunan syömisestä. Niin kuivaa ja mautonta ruokaa ajattelin silloin. Teini-ikäisenä en enää nirsoillut ruokien suhteen ja perunakin alkoi maistua todella hyvältä. Vähän vanhemmaksi kun on lapsesta kasvanut niin sitten aloin arvostaa kunnon ruokia. Lapsena olin myös enemmän roskaruokien perään.
Tuo monen mainitsema kahvi on jännä juttu, tuntuu että kukaan ei ole aluksi tykännyt mutta sitten tottunut juomaan. Tykkäättekö nykyään oikeasti siitä itse mausta vai onko se kahvin juonti vain tapa? Itse en ole ikinä tykännyt enkä halua "opetella", ja olen jo lähes kolmekymppinen.
Korianteri. Aluksi kuin saippuaa, nyt suurinta herkkua.
Tavallinen grillimakkara. En ole vihannut ikinä mutta en myöskään tykännyt. Nykyään jopa tykkään.
Homejuusto, nykyään suurta herkkua niin kylmänä keksin päällä kuin vaikka lämpimän pizzan seassakin.
Vierailija kirjoitti:
Korianteri. Aluksi kuin saippuaa, nyt suurinta herkkua.
Tavallinen grillimakkara. En ole vihannut ikinä mutta en myöskään tykännyt. Nykyään jopa tykkään.
Tää korianteri on jännä, kun olen kuvitellut että se saippuan maku on joillain ihmisillä oleva geneettinen ominaisuus. Kummallista jos siitä voi oppia pois.
Vierailija kirjoitti:
Tuo monen mainitsema kahvi on jännä juttu, tuntuu että kukaan ei ole aluksi tykännyt mutta sitten tottunut juomaan. Tykkäättekö nykyään oikeasti siitä itse mausta vai onko se kahvin juonti vain tapa? Itse en ole ikinä tykännyt enkä halua "opetella", ja olen jo lähes kolmekymppinen.
Tykkään oikeasti nykyään.
Mullakin korianteri ja sushi. Korianteri oli tosiaan saippuaa ekoilla kerroilla, nyt oikein hyvää!
Avokado.
Sinappi ja kahvi. Sinappia en voinut aiemmin sietää, nykyään sitä on saatava siihen makkaran kylkeen.
Kahvin tuoksu nykyään houkutteleva :D
Lapsena ja nuorena nirsoilin vaikka mille. Mm. kypsennetty porkkana, tomaatti, lanttu, kaikki kaalit, kaikki muut juustot paitsi tyyliin edam, katkaravut, hampurilaiset….kaikista olen oppinut pitämään, juusto kuin juusto on ylivoimaista herkkua!